korkeakoulutusta, kiinnostuksen ja palkan takia, koska eikö silti edelleen sieltä pääse paremmille palkoille kuin amk:sta, jos vain viitsii lukea opinnot loppuun.
Voi tulla suuri kiusaus livahtaa työelämään, ellei keksi sopoivaa sivuainetta, mihin suuntautua, kuten taloustiedettä, joka on välttämätön, jos tekee jotain kirjanpito-ohjelmia.
Kumpi kannattaa valita: yliopisto vai tekn. yliopisto.
Ei tarvi vastata. Juttelen opon kanssa, kun sehän on nyt niin selvillä kaikesta, erikoisosaamista nääs. Mutta luen vastaukset kyllä.
Voi tulla suuri kiusaus livahtaa työelämään, ellei keksi sopoivaa sivuainetta, mihin suuntautua, kuten taloustiedettä, joka on välttämätön, jos tekee jotain kirjanpito-ohjelmia.
Kumpi kannattaa valita: yliopisto vai tekn. yliopisto.
Ei tarvi vastata. Juttelen opon kanssa, kun sehän on nyt niin selvillä kaikesta, erikoisosaamista nääs. Mutta luen vastaukset kyllä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
IT-ala on siitä epäkiitollinen, että koulutusta ei välttämättä arvosteta. Toki on tehtäviä, joissa vaaditaan DI:n papereita, mutta valtaosaan ei kummoista koulutusta tarvita. Työnhakuilmoituksissa saattaa olla vaatimuksena tradenomi/ins./DI. Toki tuossa tradenomilla saa olla huomattavasti enemmän kannuksia kuin DI:llä. Muutaman työelämävuoden jälkeen kaikki ovat samalla viivalla.
upj:ltä, jossa työntekijöitä ei valita niille sopivaan työhön ja joka oli alun alkenkin epäonnistunut idea.
Jos tuo pitää paikkaansa, kuka nyt viitsisi opiskella pidempään silkasta oppimisen halusta, jos ei pääse paremmille palkoille ja vaativampiin töihin kuin vähemmän opiskellut, samalla tai eri työpaikalla.
Toki jos kaksi tyyppiä on liikkeellä vain koulutaustalla niin korkeammin koulutettu on etusijalla. Mutta, jos on koulutaustainen DI ja tradenomi, jolla on näyttöä esim. Open source -projektista, niin tradenomi pesee DI:n. Erikseen on sitten työpaikat, joissa todella tarvitaan jotain tietoa mitä DI:llä on ja tradenomilla ei (yleensä näillä on jotain tekemistä matemaattisen tiedon kanssa). Harvemmin kuitenkin työpaikkahakemuksissa on vaatimuksena esim. signaalinkäsittely tai matemaattinen mallinnus.
Ymmärtääkseni talousalalla (tradenomit) on pahimpia ylityöllistettyjä aloja, mutta ehdottomasti suosittelen sitä ala joka *KIINNOSTAA SINUA*. Ei se palkka nappaa mittää, jos tekkee päivästä toiseen "pakkotyötä", joka ei vois vähempää kiinnostaa. Tästä lisäksi vielä se, että kaveri valmistui minun kanssani yhtäaikaa tradenomiksi ja minä it-inssiksi. No minä olen töissä ja kaveri opiskelee nyt lähihoitajaksi! =D
Itse olen käynyt AMK:n, ja suosittelen sitä siksi, että siellä tehdään käytännön töitä, joissa saa jotakin kosketusta työmaailmaan. Yliopistosta en kyllä tiedä mitään muuta, kuin kaverit on puhuneet.
Kaiken kaikkiaan että siltä saa vielä töitä tasolta kuin tasolta, maassa kuin maassa.
Korkeakouluista tiedän, että kun palkat on niin heikot, lahjakkaimmat kaikkoavat herkästi työelämään ja yhteiskunta menettää tärkeää aivokapasiteettia, joka voisi keksiä jotain mullistavaa, joka auttaisi ihmiskuntaa.
Siitä, että osaat lukea kirjoista, papereista ja mahdollisesti ymmärrät kuulemaasi kursseilla. Ei noilla vielä ammattilaisia olla. Jos syvällinen teoria kiinnostaa, sitten vaan sinne ylimpään.
Jokainen taso kuitenkin on vain pohja sille, mitä joudut kuitenkin opiskelemaan jatkossa työelämässä.
Omalta kohdalta, opistotasolla 90 luvun alkupuolella opiskellut = ei sellaista tekniikkaa tänä päivänä enää edes tunneta!! eli töissä ne jutut opetellaan, kantapään kautta. Johtajan pallilla istutaan, ei vaadi Di/yliopistotasoa, vaan helvetillistä määrää töitä.
Jos liksan perässä juokset, siirry suoraan lakia lukemaan
Korkeakoulutasolla opiskelu on varsin teoreettista ja voi olla, että työelämässä et tarvitse missään muodossa 90% siitä mitä koulussa luit. Tärkeä ero korkeakoulu- ja opistotason tyypeissä on se ihminen itse. Korkeakoulussa pärjätäkseen täytyy olla itse aktiivinen, ymmärtää ja soveltaa tietoa. Keskitaso on enemmän koulumainen, jossa mennään virran mukana. Työnantajat haluavat tyyppejä, joita ei tarvi töissä paimentaa, vaan ottavat itse ohjat käsiin. Siinä korkeakouluopiskelijan etu.
se palkka kyllä revitään selkänahasta.
Ja että tutkinto kannattaa hankkia, nykyaikana. Eikä pelkällä näyttötyöllä.
Teknisellä puolella opiskelu suuntautuu pääasiassa enemmän "kovempaan" puoleen, eli matematiikkaan, algoritmeihin, elektroniikkaan jne. Valmistaa ammatteihin, joissa toimitaan lähempänä laitetta.
Yliopistoissa painopiste on usein enemmän "ihmistieteissä", eli yritetään ymmärtää organisaatioita, tietotekniikan hyödyntämistä, projektien vetämistä jne.
Nämä ovat kuitenkin veteenpiirrettyjä viivoja. Eri yliopistojen koulutusohjelmissa on eroja. Työelämässä voi sijoittua miten tahansa, toimialakokemuskin hankitaan todellisuudessa työelämässä, ei sivuaineesta.
Kannattaa käydä webistä katsomassa eri yliopistojen opinto-ohjelmia ja hakea sen mukaan, mitkä näyttää mielekkäimmiltä.
Niin, mutta pelkällä ohjelmointitaidolla ei luulisi silti tekevän mitään, vaan eikö pidä ymmärtää hiukan syvällisemmin myös alasta, jolle tekee sovelluksia. Eikä pelkkä työpaikalla oppiminen riitä siihen, vaan pitäisi olla ymmärrystä alalle, jolle tekee töitä, jo siinä vaiheessa, kun menee johonkin firmaan vaikka.
Joten pitäisi osata valita, lukeeko sivuaineena taloustiedettä, kauppatieteitä, biotieteitä ym.
Sellaista toimialatuntemusta, oikeanlaisesta näkökulmasta ei saa kuin työtä tekemällä.
Vuosien puurtamisen toimialan sovellusten parissa tuottaa tulosta / oleellista tietoa :D
Toinen vaihtoehto on työskenellä sillä toisella toimialalla ja sitä kautta saada näkemysta asioihin.
Koulusta / kirjoista saa hyvää yleistietoa toimialaa varten. Mutta sovelluksia tehtäessä ei paljon auta, että tietää miten teoriassa asiat menee tai mikä on teoriatasolla haluttu lopputulos.
Sovelluksia tehdän ihmisille, yrityksille, jne. joilla kaikilla on omat usein omalaatuiset tapansa toimia ja tehdä asiat. Sovellusten tekemisen kannalta oleellista on ymmärtää näitä osatekiöitä.
Vain työtä tekemällä oppii.
on, selkeesti.
Yli 10v kokemuksella IT-alalta sanoisin että yliopistopohjalta tulevat tyypit ymmärtävät enemmän teoriasta ja AMK:sta tulevat taas ovat parempia käytännön hommien kanssa.
Ennen kuin ruikutatte niin totta kai poikkeuksia löytyy, mutta oma kokemukseni on tuo. Jonkun toisen kokemus voi olla täysin päinvastainen.
Mitä palkkaan tulee niin siinä ei koulutus paljoa paina kunhan jotkut paperit taskusta löytyvät. Palkkaa saa osaamisen ja tittelin perusteella. Tyyliin huono konsultti saa yleensä enemmän liksaa kuin hyvä "software engineer" tittelillä oleva. Toisaalta firmasta riippuen manager/head of department saattaa saada vähemmän kuin hyvä softan tekijä.
Jos haet käytännön hommiin niin suosittelen AMK-pohjaa. Jos taas teoria yms. kiinnostaa enemmän (projektien veto ja lähempänä ihmistä oleva toiminta) niin yliopisto on varmasti hyvä paikka.
amk-koulutusta näytetään supistettavan v:een 2012 mennessä. Varmaan tehneet sellaisia asennushommia, joiden tarve on pienentynyt. Että siitä voi päätellä jotain.
s. 57 - 58
www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf
Syynä kylläkin tuohon on se, että inssejä valmistuu liikaa ja "luokat" ovat liian suuria, jolloin lähiopetuskärsii. Tästä syystähän inssiopiskelijat marssivat parivuotta sitten ulos koulusta.
Järkyttää, kun löysin tilastot, joiden mukaan läpäisevyys on keskimäärin 60 -70 % amk:ssa ja yliopistoissa.
Menee monta koulutuspaikkaa hukkaan. Mutta ehkä aloituspaikat on laskettu sen mukaan. Jos kaikki valmistuisivat, ei varmaan löytyisi kaikille töitä.
Näyttäisi kauniimmalta, jos systeemi olisi sellainen, että ensimmäiseksi vuodeksi otettaisiin enemmän ja jollain systeemillä karsittaisiin seuraavaksi vuodeksi niin johan innostaisi opiskelemaan. Ei välttämäti ulos, mutta jotain.
"Jos haet käytännön hommiin niin suosittelen AMK-pohjaa. Jos taas teoria yms. kiinnostaa enemmän (projektien veto ja lähempänä ihmistä oleva toiminta) niin yliopisto on varmasti hyvä paikka."
Älä puhu paskaa.
Kunnon projektipäälliköllä on takanaan usean vuoden käytännön kokemus suunnittelutyöstä. Näitä kirjaoppineita, ja vailla käytännön työkokemusta olevia excel-managereita on jo nyt aivain liikaa. Jos manageri ei ole sisäistänyt edes ohjelmistosuunnittelun perusperiaatteita, työskentelee hän täysyn väärässä tehtävässä...
Katso nyt ensimmäiseksi, että mistä yliopistoista
valmistuu hakijamäärään nähden 'oikea' määrä henkilöitä.
Tunnetusti Helsingissä keskeyttäneitä on kaikista eniten. Heitä valmistuu vähemmän kuin muiden pienempien kaupunkien yliopistoista joka tuntuu todella oudolta. Monesti kuulee, että he muka päätyvät ennen aikojaan työmarkkinoille mutta ei se enää pidä paikkaansa.
Itse ainakin haluan valita yliopiston jossa opetus ja kaikki siihen liittyvä on hoidettu siten, että sieltä on mahdollisuus saada myös paperinsa pois.
Selaa myös kurssitarjonta. Isoimmissa yliopistoissa ei järjestetä välttämättä yhtään useammin kursseja kuin pienemmissä.
ellei asuntoasia järjesty. Opiskelija-asuntoja ei taida löytyä kaikille ja Helsingissä tulee enmmän matkakustannuksia kotipaikkakunnalle ja kaupungin sisällä, kun asunnot eivät ole kävelymatkan päässä kampuksilta.