Mihinpäin tahansa katson, suunta on alaspäin.
Eli kun katson tästä tietokoneelta esimerksi ulko-ovelleni, näen niin, että voisin Tiputtaa tämän langattoman hiiren ovea päin.
taiteellinen demostraatio: http://xs222.xs.to/xs222/07501/jepjepep.png
Ei nyt ihan noin radikaali, mutta kuitenkin.
Vaiva alkoi muistaakseni ~12 vuotiaana, kun luokkahuoneen takarivissä istuessani, yhtäkkiä liitutaulu olikin alhaallapäin. Nyt olen 23.
Kävin kaikki silmälääkärit, magneettikuvaukset, verikokeet ja kaikenmaan aivokäyrät aikoinaan läpi, mutta sain aina terveen paperit matkaani.
Vaivaan on ehtinyt jo tottua, osittain. Näen aina näin, eikä sitä aina edes huoamaa. Väsyneenä "efekti" jollaintavoin voimistuu, tai jos olen laajoilla alueilla (esim. moottoritiellä joka on peltojen keskellä) tai tunnellissa/käytävissä. Myös mitä lähempänä olen lattiaa/maata, oire voimistuu. En esimerkiksi voi mennä soutamaan veneellä, koska olen laajalla alueella ja lähes pinnan tasolla.
Muutama vuosi sitten sain tietoa Tapani Rahkon manööveristä ja kävinkin häntä tapaamassa Tampereella.
Käytännössä kyseessä oli hänen itsensä kehittämästä hoidosta asentohuimaukseen (en tarkaalleen muista niitä termejä joita käytettiin). Huomasin kyllä aluksi vaikutusta kun hoidin itseäni hänen neuvoin, mutta ongelma ei poistu vaikka tekisin "liikesarjaa" päivät pitkät.
Luulenkin, että hoito tehosi siihen mihin pitikin, muttei itse minun vaivaan.
Jotenkin kai olen vaan luovuttanut asiassa, enkä ole sen koommin tehnyt asialle juuri mitään.
Paripäivää sitten kuitenkin tajusin, ettei nyt helvetti näin voi elää loppuelämää. En edes muista miltä maailma näiyttää suorassa ja kuitenkin kokoajan tiedostan, että näen väärin.
Näössäni ei muuten ole mitään vikaa, enkä usko että vika oikeastaan onkaan silmissäni. Kai se on tuolla jossain tasapainoelimissä, tiedä häntä.
Minulla on myös aina ollut korkeanpaikankammo. Eli voitte kuvitella miten älytön tunne on, kun edessäni näkyvä horisointti on muutaman kilometrin pässä alhaalla :P
En oikeastaan tiedä mitä haen tällä viestillä foorumilta, ehkä epätoivoinen yritys löytää joku, jolla saattaisi olla samoja oireita tai edes jotain tietoa asiasta. Tuntuu että lääkärit ei tiedä asiasta mitään. Sen takia kai on "vaipunut etätoivoon" ja antanut asian olla.
Eli kun katson tästä tietokoneelta esimerksi ulko-ovelleni, näen niin, että voisin Tiputtaa tämän langattoman hiiren ovea päin.
taiteellinen demostraatio: http://xs222.xs.to/xs222/07501/jepjepep.png
Ei nyt ihan noin radikaali, mutta kuitenkin.
Vaiva alkoi muistaakseni ~12 vuotiaana, kun luokkahuoneen takarivissä istuessani, yhtäkkiä liitutaulu olikin alhaallapäin. Nyt olen 23.
Kävin kaikki silmälääkärit, magneettikuvaukset, verikokeet ja kaikenmaan aivokäyrät aikoinaan läpi, mutta sain aina terveen paperit matkaani.
Vaivaan on ehtinyt jo tottua, osittain. Näen aina näin, eikä sitä aina edes huoamaa. Väsyneenä "efekti" jollaintavoin voimistuu, tai jos olen laajoilla alueilla (esim. moottoritiellä joka on peltojen keskellä) tai tunnellissa/käytävissä. Myös mitä lähempänä olen lattiaa/maata, oire voimistuu. En esimerkiksi voi mennä soutamaan veneellä, koska olen laajalla alueella ja lähes pinnan tasolla.
Muutama vuosi sitten sain tietoa Tapani Rahkon manööveristä ja kävinkin häntä tapaamassa Tampereella.
Käytännössä kyseessä oli hänen itsensä kehittämästä hoidosta asentohuimaukseen (en tarkaalleen muista niitä termejä joita käytettiin). Huomasin kyllä aluksi vaikutusta kun hoidin itseäni hänen neuvoin, mutta ongelma ei poistu vaikka tekisin "liikesarjaa" päivät pitkät.
Luulenkin, että hoito tehosi siihen mihin pitikin, muttei itse minun vaivaan.
Jotenkin kai olen vaan luovuttanut asiassa, enkä ole sen koommin tehnyt asialle juuri mitään.
Paripäivää sitten kuitenkin tajusin, ettei nyt helvetti näin voi elää loppuelämää. En edes muista miltä maailma näiyttää suorassa ja kuitenkin kokoajan tiedostan, että näen väärin.
Näössäni ei muuten ole mitään vikaa, enkä usko että vika oikeastaan onkaan silmissäni. Kai se on tuolla jossain tasapainoelimissä, tiedä häntä.
Minulla on myös aina ollut korkeanpaikankammo. Eli voitte kuvitella miten älytön tunne on, kun edessäni näkyvä horisointti on muutaman kilometrin pässä alhaalla :P
En oikeastaan tiedä mitä haen tällä viestillä foorumilta, ehkä epätoivoinen yritys löytää joku, jolla saattaisi olla samoja oireita tai edes jotain tietoa asiasta. Tuntuu että lääkärit ei tiedä asiasta mitään. Sen takia kai on "vaipunut etätoivoon" ja antanut asian olla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on samaa vikaa,kaikki näkyy vinoon,joskus enemmän ja joskus vähemmän.Koko näköhomma alko ittelläkin yhtäkkiä koulussa kun istuin luokan takapulpetilla ja katsoin eteenpäin,tajusin "ei helvetti,kaikki on vinossa" ja voit varmaan kuvitella millainen paniikkikohtaus siitä syntyi...kaikki lääkärit silmästä-rahkon manöövereihin on käyty eikä mitään ole kuulemma vialla.kyllä tämän asian kanssa on pystyny elämään mutta silti aina tuntuu että ei voi elää samanlailla 110% kuin "tavallisesti"näkevät ihmiset.
Kyllä haluaisin vielä nähdä maailman suorana ja niinkuin se oikeasi on! Ja eikä tarttis kokoajan murehtia tätä helvetin näköpaskaa
..poika 8v on alkanut sanoa että"näkee vinoon". Mitähän Se voi tarkoittaa? Tarkoitan käytännössä, mitä tutkimuksia pitäisi aloittaa?