Iltaan hämärään,
pirtinpöydällä keskellä,
lyhdyn valo lankeaa.
Isäntä lavihtalla makaa
kippuranokkaset lapikkaat jalasaan.
Emäntä on Isännällä reheväinen,
keinustuolissa kädet ahertaa
sukkaa rakkaalleen tikkaa.
Kissa pirtissä leikkiväinen,
villakerää puree, potkii, raapii
pöydänjalkain ympärille pyörittää.
Lavihtalta alkaa kuuluu kuorsaus.
Emäntäkös siitä vimmaantuu.
Hellan luukkuja alkaa kolisteleen ja
tulta hellaan , vettä pannuun.
Tukevasti kahvimylly jalkojen väliin,
kahvinpöönit herättää tuoksullaan Isännän.
Lavihtalla siinä sitten vierekkäin
höyryävää kahvia yhdessä ryystäillään.
Tuoretta nisua emäntä rakkaalleen,
kastas, maistas lämmin emännän käsi ojentaa.
Joha Isännän isot kädet Emännän ympärille kietoutuu.
Katse niin lämmin ja sanojaki syntyy,
tässä on sitä rakkauden ilta - aikaa.
Emäntäki viriää, rakas nyt on meillä
aikaa toisillemme.
Katohan Isäntäsein syliki on tyhä mulla.
Rakkaus rinnassa roihuten palaa
Sammutetaas jo lyhty,
ollaan lähekkäin, nautitaan nyt on
hämärän aikaa.
pirtinpöydällä keskellä,
lyhdyn valo lankeaa.
Isäntä lavihtalla makaa
kippuranokkaset lapikkaat jalasaan.
Emäntä on Isännällä reheväinen,
keinustuolissa kädet ahertaa
sukkaa rakkaalleen tikkaa.
Kissa pirtissä leikkiväinen,
villakerää puree, potkii, raapii
pöydänjalkain ympärille pyörittää.
Lavihtalta alkaa kuuluu kuorsaus.
Emäntäkös siitä vimmaantuu.
Hellan luukkuja alkaa kolisteleen ja
tulta hellaan , vettä pannuun.
Tukevasti kahvimylly jalkojen väliin,
kahvinpöönit herättää tuoksullaan Isännän.
Lavihtalla siinä sitten vierekkäin
höyryävää kahvia yhdessä ryystäillään.
Tuoretta nisua emäntä rakkaalleen,
kastas, maistas lämmin emännän käsi ojentaa.
Joha Isännän isot kädet Emännän ympärille kietoutuu.
Katse niin lämmin ja sanojaki syntyy,
tässä on sitä rakkauden ilta - aikaa.
Emäntäki viriää, rakas nyt on meillä
aikaa toisillemme.
Katohan Isäntäsein syliki on tyhä mulla.
Rakkaus rinnassa roihuten palaa
Sammutetaas jo lyhty,
ollaan lähekkäin, nautitaan nyt on
hämärän aikaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ovat niin ihania että jään sanattomaksi.
Silloin kun ei viherrä rakkaan läheisyys niin
toivoo että hän tulee ennen kuin taivas hämärtyy.Kiitos runostasi pidin tästä!
Jos niin onnekkaasti on ,
että yhdessä saa elää ja
kokea myöski sen ilta-ajan.
Harva sen saa,
niin moni yksin illan kokee.
Tuo ois unelma
yhdessä vanhentua,
yhdeks kasvettu.
On hiottu särmiä ja
kultaa esiin ehkä,
jo iltaan mennessä esiin saatu.
*Rakkaudenlahja*
Sinulle lämmin kiitos,
viivähdit hämärässä pirtissä......Liisa
on ihana tunnelma. Toit runollasi eteemme näytel-
män maalaismaisemassa.
Aivan erityinen on tuo kohta, jossa kahvipöönit
herättää Isännän, kuin koko runosikin.
Taidolla jälleen tehty rakkausruno.
Olen lapsena tuota näytelmää nähny.
Siitä jääny lämmin ja turvallinen muisto.
Naisen pitää ola kekseliäs, millä miten.
Pitää miehen hereillä ja siinä lähellään.
Vaikka sitte kahvimyllyy jauhais, sillä
Tuo huumorkukka se taas näin hämärään aikaan.
Valoa kohti olla, valo leikki seinillä ja
tekee elämästä elokuvaa.
Tuo mieli ihmeellinen, sen kanssa me tehdään matkaa.
Millon aallon pohjassa , millon korkealla sielä.
Tämäki päivä on antannu itsekullekki uskoa katsoa eteenpäin..
Kiitos lindalidal1....Sinulle sitä mitä sydän janoo.....rauhallista iltaa.Liisa