Lämpölasien erot todellisuudessa

Eri lasifirmat myyvät tavallista, selektiivilasia, superselektiivilasia, tehoselektiivilasia ja ilmalla tai argonkaasuilla täytettyinä.

Onko joku laskenut noita hyötyrajoja ? Tyypillisestihän kaikessa tavarassa se kaikkein paras maksaa 20% enemmän kuin toiseksi paras mutta on vain 0,2% parempi joissain asioissa.

Kiinnostaisi tietää onko lasin lämmöneristävyydellä 1,0 vs. 1,2 nyt kovinkin suuri ero oikeasti. Ts. paljonko energiaa tuo heikompi lasi tuhlaa verrattuna parempaan.

Oma arvaus on että kaikkein kalleimman lasin lisähinta ei maksa itseään ikinä takaisin mutta miten on ?
122141
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Onko se sitten paljon vai vähän. Riippuu paljonko sitä akkunapintaa on ja paljonko pitäisi maksaa lisää.

1. Etsi paikkakuntasi astepäiväluku
2. Laska ikkunoiden pinta-alat
3. selvitä energian hinta
4. laske u-arvojen erotus
5. Selvitä ikkunoiden hintaero

Esimerkki minun talostani. Tarjolla oli ikkunat u-arvolla 1,3 ja otin u-arvolla 1,1

1 Astepäiväluku 5000
2 Ikkunaa 30m2
3 energian hinta 8c/kWh
4 u-arvojen erotus 0,2
5 ikkunoiden hintaero 650e

30m2 * 0,2 = 6 W/K (Tarvitaan 6W enemmän lämmitystehoa jokaista, sisä- ja ulkolämpötilan eroa, astetta kohden)

6W vuorokauden ajan tekee 0,006kW * 24h = 0,144kWh vuorokaudessa kun sisä ja ulkolämpötilojen erotus on 1 aste

joka kerrotaan astepäiväluvulla 5000 = 720kWh vuodessa.

Joka maksaa 57,60e

650e investointi tulee takaisin ilman korkoja

650/57,60 = 11,3 vuodessa(korkoineen kai 20v)

Onko se sitten kannattavaa jää pohdittavaksi.... ja ota korko huomioon.

Äänestä
  • Nimittäin vedottomuus tai ainakin vedon väheneminen ikkunoiden lähellä. Kaikkea ei kannata hinnoitella rahalla. Sitäpaitsi energian säästyminen kannattaa aina hinnasta huolimatta.

    Äänestä

  • eritttäinkin kirjoitti:

    Nimittäin vedottomuus tai ainakin vedon väheneminen ikkunoiden lähellä. Kaikkea ei kannata hinnoitella rahalla. Sitäpaitsi energian säästyminen kannattaa aina hinnasta huolimatta.

    huomioon, että ei kai energian hinta tule laskemaan, niin aika lyhenee. Mukaan pitäisi myös laskea auringon säteilyltä suojaava vaikutus, joka vähentää asunnon jäähdytyksen tarvetta, sikälimikäli asumismukavuuteen haluaa panostaa. Tällöin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.
    Itse otin multiglass tyyppiset elementit, ihan mukavuus syistä ja ei normaalissa omakotitalossa lasien erotus ollut kuin nelisensataa euroa, mutta nämä pyyntihinnat onkin hieman eri kuin kauppahinnat.

    Äänestä

  • lä otetaan kirjoitti:

    huomioon, että ei kai energian hinta tule laskemaan, niin aika lyhenee. Mukaan pitäisi myös laskea auringon säteilyltä suojaava vaikutus, joka vähentää asunnon jäähdytyksen tarvetta, sikälimikäli asumismukavuuteen haluaa panostaa. Tällöin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.
    Itse otin multiglass tyyppiset elementit, ihan mukavuus syistä ja ei normaalissa omakotitalossa lasien erotus ollut kuin nelisensataa euroa, mutta nämä pyyntihinnat onkin hieman eri kuin kauppahinnat.

    En minäkään energiansäästönvuoksi noita laseja alunperin ajatellut. Ensin kysyin paljonko tekisi lisähintaa kun laittaisi korkeat ikkunat paremmalla u-arvolla mukavuuden vuoksi. Hintaero oli jotain 200-300e. Ihmettelin mielessäni ettei sen enempää maksa ja kysyin mitä maksaisi kun kaikki lasit vaihdetaan parempiin. Päädyin sitten jälkimmäiseen.

    Jos oikein viimeisen päälle olisi optimoinut ja hifistellyt niin minun ei olisi kannattanut ihan kaikkia ikkunoita laittaa moninkertaisella selektiivillä. Kuten mainitsit niin se suojaa auringolta, mutta samalla se estää kevättalven auringon lämmittävän vaikutuksen. Eteläpuolen ikkunat ovat minulla katoksen alla suojassa kesäauringolta mutta talviaurinko saisi päästä sisään.

    Äänestä

  • niin enpä tiedä kannattaako liikaa mennä U arvojen perässä. mitäköhan U arvot oli ikkunoilla esim 20v. sitten?
    tuntuu olevan hieman ylikorostetua nämä u-avo höpinät.

    Äänestä

  • maalämpö kirjoitti:

    niin enpä tiedä kannattaako liikaa mennä U arvojen perässä. mitäköhan U arvot oli ikkunoilla esim 20v. sitten?
    tuntuu olevan hieman ylikorostetua nämä u-avo höpinät.

    80-luvulla tavallisesti käytetty kolmilasinen on u-arvoltaan 1,8 - 2,0

    Mitä luulisit kannattaako laittaa maalämpöä jos kaikki u-arvot kohdallaan? Kumpi kestää pidempään eristeet vai kompressori?

    Äänestä

  • kolmilasinen kirjoitti:

    80-luvulla tavallisesti käytetty kolmilasinen on u-arvoltaan 1,8 - 2,0

    Mitä luulisit kannattaako laittaa maalämpöä jos kaikki u-arvot kohdallaan? Kumpi kestää pidempään eristeet vai kompressori?

    on yleensä järkevin valinta. suora sähkölämmitys helppo, mutta pirun kallis käyttää, kaukolämpöä ei kaikkialle saa, ja senkin hinta nousee kokoajan. öljyä ei varmaan kovin moni edes harkitse. mitäs sitten teet 20-vuoden päästä, kun lasien u arvo on parantunut 0,9:stä 0,5een...;)vaihdatko lasit?

    Äänestä

  • maalämpö. kirjoitti:

    on yleensä järkevin valinta. suora sähkölämmitys helppo, mutta pirun kallis käyttää, kaukolämpöä ei kaikkialle saa, ja senkin hinta nousee kokoajan. öljyä ei varmaan kovin moni edes harkitse. mitäs sitten teet 20-vuoden päästä, kun lasien u arvo on parantunut 0,9:stä 0,5een...;)vaihdatko lasit?

    Keskivertotalossa maalämmön kannattavuus on kyseenalainen juttu. Siitä on loputtomia ketjuja tuolla lämmityspalstalla. Suurissa taloissa on selvää että maalämpö kannattaa. Asia on hyvin tapauskohtainen. Tuossa edellä esitetyllä astepäivälukulaskennalla voi arvioida kannattavuuksia. Joissakin tapauksissa tulos on eri kuin toisissa. Minä en osaa sanoa mitään yleispätevää kannattavuudesta.

    Sopivan kokoisessa talossa voidaan paremmilla u-arvoilla saavuttaa sama energiankulutus kuin maalämmöllä ja vielä samalla hinnallakin. Tällaisessa tapauksessa minä valitsisin ehdottomasti paremmat u-arvot.

    Suuressa talossa taas paremmilla eristyksillä ei saada kulututusta painettua niin alas kuin maalämmöllä, joten eristyksien parantaminen on hukkaan heitettyä rahaa. Parempi olisi nekin rahat käyttää maalämpöpumpun osatamiseen. Jos jokin kohta(esim. suuret ikkunat) olisi mukavuussyystä hyvä laittaa paremmalla u-arvolla niin miksi ei. Aina ei tarvitse miettiä kannattavuutta.

    "20-vuoden päästä, kun lasien u arvo on parantunut 0,9:stä 0,5een...;)vaihdatko lasit?"
    Kun 10-vuoden päästä saa parempia ja halvempia maalämpöpumppuja vaihdatko pumpun?

    Äänestä

  • tapauskohtaista kirjoitti:

    Keskivertotalossa maalämmön kannattavuus on kyseenalainen juttu. Siitä on loputtomia ketjuja tuolla lämmityspalstalla. Suurissa taloissa on selvää että maalämpö kannattaa. Asia on hyvin tapauskohtainen. Tuossa edellä esitetyllä astepäivälukulaskennalla voi arvioida kannattavuuksia. Joissakin tapauksissa tulos on eri kuin toisissa. Minä en osaa sanoa mitään yleispätevää kannattavuudesta.

    Sopivan kokoisessa talossa voidaan paremmilla u-arvoilla saavuttaa sama energiankulutus kuin maalämmöllä ja vielä samalla hinnallakin. Tällaisessa tapauksessa minä valitsisin ehdottomasti paremmat u-arvot.

    Suuressa talossa taas paremmilla eristyksillä ei saada kulututusta painettua niin alas kuin maalämmöllä, joten eristyksien parantaminen on hukkaan heitettyä rahaa. Parempi olisi nekin rahat käyttää maalämpöpumpun osatamiseen. Jos jokin kohta(esim. suuret ikkunat) olisi mukavuussyystä hyvä laittaa paremmalla u-arvolla niin miksi ei. Aina ei tarvitse miettiä kannattavuutta.

    "20-vuoden päästä, kun lasien u arvo on parantunut 0,9:stä 0,5een...;)vaihdatko lasit?"
    Kun 10-vuoden päästä saa parempia ja halvempia maalämpöpumppuja vaihdatko pumpun?

    vaihtaa, kun se vanha ja "kallis" toimii yhä yhtä hyvin.

    Äänestä

  • tapauskohtaista kirjoitti:

    Keskivertotalossa maalämmön kannattavuus on kyseenalainen juttu. Siitä on loputtomia ketjuja tuolla lämmityspalstalla. Suurissa taloissa on selvää että maalämpö kannattaa. Asia on hyvin tapauskohtainen. Tuossa edellä esitetyllä astepäivälukulaskennalla voi arvioida kannattavuuksia. Joissakin tapauksissa tulos on eri kuin toisissa. Minä en osaa sanoa mitään yleispätevää kannattavuudesta.

    Sopivan kokoisessa talossa voidaan paremmilla u-arvoilla saavuttaa sama energiankulutus kuin maalämmöllä ja vielä samalla hinnallakin. Tällaisessa tapauksessa minä valitsisin ehdottomasti paremmat u-arvot.

    Suuressa talossa taas paremmilla eristyksillä ei saada kulututusta painettua niin alas kuin maalämmöllä, joten eristyksien parantaminen on hukkaan heitettyä rahaa. Parempi olisi nekin rahat käyttää maalämpöpumpun osatamiseen. Jos jokin kohta(esim. suuret ikkunat) olisi mukavuussyystä hyvä laittaa paremmalla u-arvolla niin miksi ei. Aina ei tarvitse miettiä kannattavuutta.

    "20-vuoden päästä, kun lasien u arvo on parantunut 0,9:stä 0,5een...;)vaihdatko lasit?"
    Kun 10-vuoden päästä saa parempia ja halvempia maalämpöpumppuja vaihdatko pumpun?

    vain ikkunat?
    Oletko yhtään ajatellut mistä muualta sitä lämpöä karkaa??

    Äänestä

  • talossa valskaa kirjoitti:

    vain ikkunat?
    Oletko yhtään ajatellut mistä muualta sitä lämpöä karkaa??

    kivitalo, jossa myös yläpohja kiveä, on tiivis ja paras ratkaisu.

    Äänestä

  • talossa valskaa kirjoitti:

    vain ikkunat?
    Oletko yhtään ajatellut mistä muualta sitä lämpöä karkaa??

    Joskohan puhuttiin u-arvoista yleensä. Kaikilla rakenteilla on u-arvo. Pelkkien ikkunoiden vaikutus on vain pieni osuus.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hemmo kirjoitti:

Eri lasifirmat myyvät tavallista, selektiivilasia, superselektiivilasia, tehoselektiivilasia ja ilmalla tai argonkaasuilla täytettyinä.

Onko joku laskenut noita hyötyrajoja ? Tyypillisestihän kaikessa tavarassa se kaikkein paras maksaa 20% enemmän kuin toiseksi paras mutta on vain 0,2% parempi joissain asioissa.

Kiinnostaisi tietää onko lasin lämmöneristävyydellä 1,0 vs. 1,2 nyt kovinkin suuri ero oikeasti. Ts. paljonko energiaa tuo heikompi lasi tuhlaa verrattuna parempaan.

Oma arvaus on että kaikkein kalleimman lasin lisähinta ei maksa itseään ikinä takaisin mutta miten on ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu