hilettä...
taivaan kannella bilettä...
sydämmiä tähtiin...
lentävän joka puolelle nähtiin...
lämpöä iltaan...
ampuu nuolen kuun siltaan...
rauhoitun...kaikki hyvin siellä...
jatkan...valitsemallani tiellä...
miettii eilisen unia...
ne mennyttä...ja harha kuvia...
edessä vain kulta jyviä.
taivaan kannella bilettä...
sydämmiä tähtiin...
lentävän joka puolelle nähtiin...
lämpöä iltaan...
ampuu nuolen kuun siltaan...
rauhoitun...kaikki hyvin siellä...
jatkan...valitsemallani tiellä...
miettii eilisen unia...
ne mennyttä...ja harha kuvia...
edessä vain kulta jyviä.
Vastaukset 54
Vanhimmat
vähän narua ja
sitten aina pois..
ilkeetä seurata
peliä - sydän itkee
verta
gali parka
lisää narua...
totta vai tarua...
todellisuus ei ole niin karua...
ojennan vain...vähän...
no...vapaus...olla vastaamatta...
jos ei kykene tähän...
eikä kukaan...edes gali...ole parka...
potkin persuuksiin...jos on niin arka.
jossei ala laulaan
potkustakin voisi voimaa saada
mutta älä maahan kaada
eikä sitten kasvoihin
ettei huku rasvoihin
lempeällä kädellä
olethan hellä.
joudut kohta...rauta vanteisiin...
no...en kai nyt setään...
älä gali...pelkää...
ainahan olen hellä...
siiven kosketus...lempeä...
jos kellä.
vai kytkeisiin aiot laittaa
menemistä saattaa haittaa
mutta jos hellyyden ehdoilla
niillä joilla
maailmaa parannetaan
niin antaa mennä vaan.
hyppään sun reppu selkään...
heinälatoon...
peuhaamaan...sinne varmaan katoot...
hellyyden ehdoilla...
on parempi...kuin makaaminen lehdoilla.
alkaa vaivaa
tuntuu että joku kuoppaa kaivaa
selkäkin varmaan kestää
mikä sitä testaamasta estää.
ei heinä nuha vaivaa...
tilaa...viereesi raivaa...
lähellesi hiivin...
sydämmen...
huuruiseen lasiin piirsin.
onnea tuoden
alati uskoen
tiedät sen
voinko olla onnellinen.
nyt liikut alueella...
joka polttaa...ja on kuumaa...
en...halua tietää...
niin uskon...sen saat sietää.
ajatus päässäni piinaa
joskus parempi ettei tiedä
jossei kaikkea siedä.
kaktus viinaa...
älä enään päätäsi piinaa...
voi kysyä...jos mieltä painaa...
parhaani mukaan...
vastauksen kaivaa.
antaa ajatuksen päässä itää
jos vuoden päästä asia painaa
ajatusta pyydän lainaa
mutta siihen saakka
kannetaan tämä taakka.
nyt...hyvää yötä laitan...
laske jo taakka...
siitä vain haitan...
mutta...vielä...öitä gali...
suukko ja hali.
herätty uuteen aamuun
nyt ei kannata verrata itseään haamuun
aikaisin ylös reippaana
ja niin tarmokkaana
rttä oikein pahaa tekee
toivottavasti olo ei oo semmonen kuin kiskois rekee
mutta huomenet kumminkin.
sinä...se siellä nukuit...
kun aamu kuudesta...
yö myöhään kukuin...
kiitos...aamun toivotuksesta...
mutta...aikaan tuohon...
vertaisin....todellakin haamuun...
Nyt hyvää...iltaa...
kirkas on kuun silta...
tähtenä loistaa...
kotiin löytää...valo pimeyden poistaa.
Joskus nukkuu joskus valvoo
joskus jotain hartaana palvoo
mutta nyt kuitenkin
koneelle ponnistelin
viikonlopun toivotukset tahdon tähän laittaa
oikein hyvää semmoista siitä ei liene haittaa.
kiitos...
nukun pitkään...
kiire ei mihkään...
en malttanut mieltä...
kurkistin vain...
en nyt näytä kieltä...
mutta...aamuun...huomenet laittaa...
siitä ei kai haittaa.
eikös kullittelu mene toisin päin
onnea valitsemallasi tiellä
jos kuljet siellä
tee se pystyssä päin.
en kullitellut...ketään...
en turvaudu...vieraaseen setään...
mikäs vika...on mun tiessä...
painoin...painoin tänäänkin pää hiessä...
aina...pystyssä päin...
näin sen näin...
kiitos gali...ilta suukko ja hali.
nyt kyllä sätkän käärin
mitenhän se sanoisi
ymmärtämään anoisi
rivien välistä ei löydy vastausta
siellä vaan tausta musta.
vuoteeseen mennä...
alkaa...voimakkaana itää...
hei...joulu kortteja laittaa...
lahja toivomuksenkin...ajattelin...
siitä ei kai haittaa.
Yksi pyytää tohveleita
toinen toivoo vohveleita
kolmas rauhasta unelmoi
mutta minkäs sille voi.
tahdon...minäkin vettä...
no...kaikki tahtoo...rakastaa...
iltaa...lempeää...
tunne tiloja...
ei tarvitse pakastaa...
hetkeen tähän...
se huomenna...jo mennyttä vähän...
haaveillaan...kun haaveillaan.
siinä sulle lämmikettä
rakastamisen vaikeus
kaipaamisen haikeus
uskomisen tuska
tässä sulle kukka puska.
lämmikkeestä...märät..
vaatteet riisun pois eestä...
mikä...tekee rakastamisesta vaikeaa...
tai kaipaamisesta haikeaa...
uskoa jaksaa...
kukkia...kiitos...
niin...ja suukko vielä...poistuu tuska.
onpi eessä
kaikesta ei pääse kuin kala veessä
joskus joutuu pulmiakin ratkomaan
ei sitä heti käydä naruja katkomaan
tuska poistuu ajan kuluessa
nyt tulee ylös missä on vessa.
jos teen taikoja...
sairastunutko olet...
vai...mitä mahdat...podet.
ainakin suun kautta
aika ero tepposet tekee.
vuoteeseen siitä...
nyt jo kone aika riitä...
vai tepposet...
rattiin tahtia hakkaa...
nyt...nukku matti...vie vuoteeseen makkaa.
unen antaa
kauas unen siivillä kantaa
pääsee niin moneen paikkaan
aamulla saa herätyksen raikkaan.
no...näin mennään...
siitä ei kai haittaa...
sinä iltana loisti...
silmät kirkkaimmin...
tutustuimme toisiimme lähemmin...
kertomuksia toisen...
poisti ikävän moisen...
nukkumatin matkaan...
vuoteeseen...
en mene hatkaan.
ja sen näkee yksin kuu
mikä saakan sen aikaan
usko vahvistuu kuun taikaan
ei saa unohtaa myöskään pyrstötähteä
se kertoo koska aika lähteä.
tähdet kirkkaimmin loistaa...
se viestin tuo...
ja nimeäsi toistaa...
gali...gali..hmmm...galigali...
hei...kirkastuu...
rauhoittumassa metsän keskellä vähän...
täällä katselen pyrstötähteä...
tiedän kyllä...
milloin on aika lähteä.
enpä olisi uskonut
mutta näköjään totta tapahtunut
maaseudun rauhassa
säässä lauhassa
ajatukset sanoiksi laittaa
yksinäuisyyden taittaa.
tarvitsin maaseudun rauhaa...
siitä...tulevaa..jouluun..mielen rauhaa...
ja heiluttelin myös puuro kauhaa...
takkatulen ääressä...
säärystimet sääressä...
ei ollut yksinäistä mulla...
hälinää ja melskettä oli kyllä.
tänään kaikki onnistuu
tähän ei pysty moni muu
hymyyn kääntyy suu
etkö sä jo tuu.
hymyyn...menee myös suu...
mihin..tähän..kerro siitä vähän...
en tuu...
sua varten on joku muu...
mutta...nyt tulin tähän...
alkaa pyykkääminen vähän...
iltaan...kaunista kuun siltaa...
gali...suukko ja hali.
joulu tekee tulojaan
kaikki sitä juhlimaan
joulumieltä kyllä puuttuu
siitä on turha suuttuu
aikaa sen löytämiseen
vielä hetki on
ei siis syytä olla onneton.
vai joulumieli puuttuu...
no..en aio suuttuu...
vielä on aikaa...
toivoa joulun taikaa...
omasta puolestani...sanon...
mulle riittää tähän...
kun pääsen rauhoittumaan vähän...
vielä on hetki...tontuille toivetta heittää...
muista riisi puuro...tontuille keittää.
sitä maa päällään antaa kulkea
jotkut pitäisi kiven sisään sulkea
auton ratissakin niitä tapaa
jotka ajattelee vaan omaa napaa.
no...kaiva pois nöyhtä ja rapa...
kuvastaako toi sinua...
lähelle en päästä...
tuollaista tonttua...ainakaan minua.
muistoille suurille
maaseutu voimaa antaa
muistot kauas kantaa
pattereita lataamassa
ilmassa raikkaassa.
niinkin sanoa...
parasta mitä tiedän...
kaivovesi...hmmm...sammuttaa janoa...
syntynyt...olen..stadista...
vanhemmat...seudusta parista...
mutta...
saanut olen vartin seikkailijan verta...
lähden seilaamaan merta...
maaseudusta rauhaa...
lämmitellä puu saunaa...
jaksaa taas humussa...nauraa.
jos ei ymmärrä ei välttämättä mieltä vailla
vesi janon sammuttaa
ja tulikin sillä saattaa sammua
lehmät jos ei sitä saa
niin alkavat ammua
pesemiseenkin sitä käytän
ja joskus suunikin sillä täytän
mutta vesi jääköön kaloille
taikka särkeville jaloille.
rivien välistä...en ala lukemaan...'
en haluakkaan ymmärtää...
jos et ala sanoiksi pukemaan...
uniini jäit kulkemaan...
sitä en...pois sulkemaan...
yöstä en luovu...
sanoistasi juovun...
yön ääniä kuunnellen...
perääsi...huudellen...
nyt unta silmään laittaa...
siitä ei kai haittaa.
vai valkoista väriä
siitä tuskin saa edes säväriä
kaiken voi kirjoituksesta lukea
enempää ei voi sanoiksi pukea
sanat saattavat satutaa
mutta tuska kanssani jaa.
mikä tuskaa tuottaa...
vierellä...tässä...
siihen voit luottaa...
vaikka matkaan ja seilaan...
suuremmissa käänteissä vain peilaan...
palaan tähän...
luovuta en...kuin vähän.
niin monella tapaa
ehkä sinä aikaan saat sen tuskan
aikaan syys ruskan
vaikeata sanoa
tai ymmärtämään anoa
jos ei itsekkään tiedä.
helppo syytöksiä sanoa...
ja ymmärtämään anoa...
mutta...jos unohdetaan koko juttu...
jos ei itsekkään tiedä...
sitä tuskin tietää tuttu.
tiedon perässä juoksu
milloin minne kuskaa
tietämättömyys on hyvä tila
tämä ei ole pila.
jotain on hyvä tietää...
on myös asioita...
joita en voi hyväksyä tai sietää...
kerta riittää...
silloin kumartaa ja kiittää...
jos tämä ei ollut pila...
tietämättömyys oli siinä mielessä...
hyvä tila.
no kunhan yö lepäillään
muuttuuko ääni kellossa
onko se niinkuin sellossa
vai soiko niin kun tuohitorvi
puhua vaikka...pukille...
tai sitten kukille...
äänikään ei muutu kellossa...
se lempeä...kuin tuuli kellossa...
se on sitten..toinen juttu...
uskooko...epäilijät tai tuttu...
vain itselleni elän...
pääasia että puhutaan...
katkaiskoon muut juoruilta selän...
hyvää taikka pahaa...
niinkö tein...nauraa...ahaa.