Suolaiset pisarat puloilee.
Poskiani kastelee.
Miksi onkin niin ikävä.
Ikävä kesääni ja kärpästä.
Sitä ihanaa olotilaa.
Kun vierelläsi olla saan.
Sitä tunnetta.
Ääntäsi.
Huultesi makua.
Kaikea ja paljon muuta.
Tekeekö harmaus.
Kaipuun niin.
Särkeväksi kivuksi.
Miksi itkeä.
Pitäisi nauraa.
Olla iloinen.
Kun saan tuntea.
Rakastat.
Pyyhin pois kyyneleet.
Vuolaana virranneet.
Hymyilen.
Poskiani kastelee.
Miksi onkin niin ikävä.
Ikävä kesääni ja kärpästä.
Sitä ihanaa olotilaa.
Kun vierelläsi olla saan.
Sitä tunnetta.
Ääntäsi.
Huultesi makua.
Kaikea ja paljon muuta.
Tekeekö harmaus.
Kaipuun niin.
Särkeväksi kivuksi.
Miksi itkeä.
Pitäisi nauraa.
Olla iloinen.
Kun saan tuntea.
Rakastat.
Pyyhin pois kyyneleet.
Vuolaana virranneet.
Hymyilen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...kun vähän itkeä tirauttaa. Kuvaat runossasi tavattoman kauniisti kaipuuta ja ikävää. Pidin runostasi...
häntä ajatellen. Elävä valo ja sen luoma tunnelma tuo hänet lähellesi.
mikä ihana tekosyy kirjoittaa ihania kaipuusta kertovia runoja;)
Mutta niin jälleen kyyneleet
teki sen minkä pitääkin
Vie surun mennessään -
Hymylle tekee tilaa -
Siellä se kuitenkin oli - se tunne -
Rakastaa :)
Surut pois! Muru tarjoaa maustekakkua...*nuuh*..
..eiköstä tuoksukin joululta ...ja aamukaffet..\_/? ! :D
Kuuleppas nyt Margitta-kulta.
Kyynelille on aikansa ja paikkansa, niin kuin on
niille onnenkin hetkille. Kuten eilen sanoin Si-
nulle, purjehdi sillä unelmiesi purrella - kaikki
kääntyy vielä hyväksi kyynelten jälkeen ja pääset
Hänen syliinsä. Silloin voit kyynelehtiä onnesta,
ja onneahan se kaipauskin on.
ja se saa hymyn kasvoille myös voi olla onnellinen.Kiitos tästä tunteikkaasta runostasi!
Päivä ilman unelmia.
On hukkaan heitettyä.
Haaveet kuljettaa.
Pitää pinnalla.
Silloin ei huku.
Virran vuolaaseen.
Ajatus.
Olette siinä.
Kiitos.
Olen oikeastaan aika onnellinen :)
sinulla jonkin asteinen persoonallisuushäiriö menossa,eilen olit rakastunut ,tänään taas jo parut rakkauttasi.Yhtä ja samaa toistoa vuorotellen.
päättäisit olet hyljätty vai rakastunut.
Omaan vai varattuun.Fiktiotahan tämä on kaikki mut kun noi toiset antaa vastauksissaan huomata et se on siun oikeeta elämää.Joskus runosi on kauniita ja ajatuksia herättäviä,mut tuo ainainen ruikutus ei ole enään mistään kotoisin.Voi sinua nais parkaa.
Mutta hymyile kuitenkin.
Siinä kait syysi.
Mut olkoon.
Mielipide tuokin.
Kukaan ei ole hyljännyt.
Ei minua eikä rakkauttani.
En ruikuta.
Voi voi sinua.
Rakastan oikeasti.
Runoihin asti.
Elänkin ihan oikeasti.
En missään fiktiossa.
Kaikki mitä kirjoitan on faktaa.
Täyttä elämää.
Mut kiitos kuitenkin.
Melkein tunnistin.
Katkeruutesi.
Mut sulje silmäsi.
Aina minun runojen kohdalla.
Hyppää ylitse.
Älä tee tavaksi lukea.