Hei kaikki kasvattajat!
Unelmani on ollut jo vaikka kuinka kauan tulla kasvattajaksi.
Siihen on vielä monta vuotta kun täytän 18 vuotta.
Rakastan koiria yli kaiken niinkuin äitinikin ja muu perhe(äitikin haluaisi kasvattajaksi),siksi tuo olisi oiva ammatti. Mutta minunhan pitäisi mennä ekaksi töihin ja käydä kasvattajakurssit,ja pitääkö minalla silloinkin olla vakituinen työ kun minulla on kennel(?). Vai riittätkö rahat? Moni kasvattaja on varmasti ruvennut kasvattamaan koiriaan vähän vanhemmalla iällä,ja säästellyt rahojaan.Olisi kiva kuulla miten TE kasvattajat olette nyt siinä "roolissa/työssä",käyttekö samalla töissä? vai onko miehenne(jos on)niin töissä ja ansaitsee rahat.
Onko kasvattajan poilku tähän päivää ollut hankala,ja mitkä vaaratekiät siinä on?
Kiitokset niille ihanille kasvattajille,jotka kovan työn lisäksi auttavat meikäläisiä jotka kirjoittelevat mitä sattuu tänne!
Unelmani on ollut jo vaikka kuinka kauan tulla kasvattajaksi.
Siihen on vielä monta vuotta kun täytän 18 vuotta.
Rakastan koiria yli kaiken niinkuin äitinikin ja muu perhe(äitikin haluaisi kasvattajaksi),siksi tuo olisi oiva ammatti. Mutta minunhan pitäisi mennä ekaksi töihin ja käydä kasvattajakurssit,ja pitääkö minalla silloinkin olla vakituinen työ kun minulla on kennel(?). Vai riittätkö rahat? Moni kasvattaja on varmasti ruvennut kasvattamaan koiriaan vähän vanhemmalla iällä,ja säästellyt rahojaan.Olisi kiva kuulla miten TE kasvattajat olette nyt siinä "roolissa/työssä",käyttekö samalla töissä? vai onko miehenne(jos on)niin töissä ja ansaitsee rahat.
Onko kasvattajan poilku tähän päivää ollut hankala,ja mitkä vaaratekiät siinä on?
Kiitokset niille ihanille kasvattajille,jotka kovan työn lisäksi auttavat meikäläisiä jotka kirjoittelevat mitä sattuu tänne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kasvattaja-nimikettä käyttävät kasvattajkurssin ja kennelnimen anoneet henkilöt.
On hyvä käydä kasvattajakurssit 1 ja 2 ennenkuin hakee kennelnimeä. Koira/koirien rotutuntemus on ehdottoman tärkeää. Yleensä kavatetaan 1-3 rotua.
Kasvattajiksi hakeutuvat ihmiset, jotka ovat omistaneet jonkun rodun useampia vuosia.
Pelkällä kasvatustoiminnalla ei elä. Työssä käydään. Suomessa on vain muutamia kasvattajia, joilla on niin monta siitosnarttua/urosta, hyvät tilat ja taloudellinen tilanne, että voivat jäädä pelkkään kasvatustyöhön.
Koirien rotuominaisuuksiin, jalostukseen, perinnöllisyyssoppiin, emon ja pentujen hoitamiseen, pentujen luovutukseen ja myyntiin
ym. ym. pitää perehtyä vakavasti. siitä syystä monet kasvattajat ovat jo "aikuisia"
että koirankasvatuksesta ei tosiaankaan, ainakaan Suomessa, ole ammatiksi. Koirien kasvattaminen vaatii todella paljon aikaa ja rahaa. Useimmat koirankasvattajat ovat pahasti miinuspuolella toiminnassaan rahallisesti. ja jos koiria aikoo kasvattaa, pitää myös tietää miksi kasvattaa. Esim. että tietää mitä ominaisuuksia rodussa haluaa parantaa, miksi teetän juuri tämän pentueen jne. Pelkkä rakkaus koiriin ja se että haluaa pentuja, ei riitä.
Hyviä vastauksia olet saanut.
Kasvattajana toimiminen on vastuullista ja raskastakin hommaa. Yhdistelmän valinta terveys ym. tutkimuksineen, sopivan kumppanin seulominen, astutusreissut toiselle puolelle maata, emon terveyden tilan seuranat, synnytys ja pentujen hoitaminen vievät aikaa ja rahaa. Huonosti sujuneen synnytyksen menot voivat kattaa kaikki pentueesta saatavat tulot. Sen lisäksi tulevat astutus-ja pentumaksut.
Emon ja vastasyntyneiden pentujen kanssa pitää varustautua valvomaan öitään. Huonolla onnella ruokkia pentuja lisäruoalla pipetillä ja pulloilla viikkokaupalla.
Oikeiden, hyvien kotien löytyminen on arvauspeliä. Kaikki tuntosarvet ojollaan täytyy valikoida, onko tuo ja tuo perhe sopiva tälle koiralle perheeksi.
Hyvä kasvattaja on perheiden tukena koko koiran elinajan. Varsinkin alussa. Sekin työ pitää osata tehdä tunkeilematta. Pentujen terveydentilasta on vastuussa melko pitkälle ja jos huonosti menee, saa korvata pentujen ell. kuluja myöhemminkin.
Jos todellakin ajattelet kasvattajan uraa, hanki NYT se oikea rotu. Ala tutustua sen ominaisuuksiin, terveystilastoihin, rakenteeseen, harrastemahdollisuuksiin, luonteenpiirteisiin. Keskustele kasvattajien kanssa, vertaile ja ole kriittinen.
Helppoa se ei ole, mutta parhaimmillaan kasvatustyö kyllä palkitsee.
voit ryhtyä kasvattajaksi myös ilman kasvattajakursseja ym höpötystä,myöskään kennelnimeä et tarvitse.
Kennelliitto rekisteröi pennut aivannsamalla tavalla oli kennelnimi tai ei ja kasvattajkurssin papereilla ei tee mitään.
Tunnen ihmisen joka otti pankista lainaa ,osti 13 koiraa ja vuoden päästä jokainen teki 1-9 pentua,laske itse mikä tienesti.