Ja mistä se on tehty ja mitä sillä on tehty.
Ajattelin tuossa kun täällä on fiksuja ihmisiä joilla on paljon muistikapasiteettia ja sinne valtavasti lähtemättömästi "tatuoituja" muistoja, niin voitais verestää muistumia vanhoista esineistä ja työkaluista. Jos joku muistaa kysytyn esineen niin voisi tuoda jonkun toisen esineen arvuuteltavaksi koko porukalle. Jos teitä kiinnostaa tämä helppohuvi:)
Ajattelin tuossa kun täällä on fiksuja ihmisiä joilla on paljon muistikapasiteettia ja sinne valtavasti lähtemättömästi "tatuoituja" muistoja, niin voitais verestää muistumia vanhoista esineistä ja työkaluista. Jos joku muistaa kysytyn esineen niin voisi tuoda jonkun toisen esineen arvuuteltavaksi koko porukalle. Jos teitä kiinnostaa tämä helppohuvi:)
Vastaukset 184
Vanhimmat
sitä sekoittajaa, jolla leivän-juurta sekoitettiin, itsetehty työkalu puusta.
tai hierrin. Hämmentämisväline. Tehty männynlatvasta. Katsoin sanakirjasta. Olen kyllä kapistuksen nähnytkin. En ole käyttänyt.
Sanakirjoja on kiva lueskella.
että sillä sekoitettiin leipätaikinaa.
Mutta... mikäs on härkin?
Hierin oli männynlatvasta tehty sekoittamisväline. Leipä taikinan valmistuksessa sitä käytettiin niin kuin moni sen tietääkin. Minun ensimmäinen itsetehty joululahjani oli "Hierin" setäni vaimolle sen tein isän avustuksella. En itse tainnut paljonkaan siihen tekemiseen osallistua kuin ehkä katseella mutta minun nimissäni se annettiin jouluna. Olin vielä silloin alle kouluikäinen, mutta ylpeä olin siitä hienosta esineestä.
On sanonta "Mitä useampi härkin, sitä huonompi huttu".
Härkin = hierrin eli hierrin. Muitakin merkityksiä näyttää olevan, kuten tasoittamisväine, niin kuin täälläkin kerrottiin. Istun tässä sanakirja polvillani.
Eikös se tuo ärrien lukumäärä ratkaise kumpiko on kumpi työkalu. Aivan lähes kuin kysymyksessä: " Kun kumpi ja kampi tappelivat niin kumpi voitti!"
siitä sanakirjasta uusi sana, jota porukat
saa arvailla.:)
Huomiseksi kysymys: Mitä sillä tehtiin, onko omia kokemuksia teillä.
Vanha aura. Itäsuomalainen sana, sanovat. Länsi-Suomessa "sahrat"? Pikkusen tuossa selailin kahvi tippuessa.
Kokemuksia ei ole aatrasta. Minkähän kokoinenkaan se on?
Maan muokkausväline, aatra, tai sahra. Puusta valmistettu ja raudoitettu eräänlainen kyntöaura jota hevonen veti ja kyntäjä ohjasi. Sen korkeus oli noin metrin ja pituus hevosen aisojen ansiosta varmaan lähes neljä metriä. Sitä on käytetty kaskimaiden ja kivisten peltojen muokkauksessa.
Ehkä viimmeiseksi sitä käytettiin perunavakojen teossa.
muistan, meillä muokattiin sillä peltoa.
Hevoselle laitettiin perään se ja isäntä
vaan käsketti hevosta, ja möyhenti pellon,
no jotenkin näin se meni...:))
Muistan kyllä ja voisin piirtääkkin, mutta..
Niin perunan vakoja sillä tehtiin, näin muistelin..
Ai kun minäkin äkkäsin? (Vitsi.)
Mulla on Nykysuomen sanakirja tässä vieressä ja jaloissa, ja sitten googletankin välillä ihan muuten vaan.
Äsken googlasin uuden sanankin. En näes tiennyt mitään tuosta beatboxingista, jota Essolla aikovat ruveta harrastamaan. Siitä sitten eksyin naksutuskieliä hakemaan, mutta nyt pitäisi irrottaa itsensä koneelta. Saas nähdä onnistuuko taaskaan.
Sitä ämmänläyskää, joka täällä on mainittu, en ole muualta löytänyt, enkä niin palavasti etsinytkään. Varmaan sekin jossain arkistossa on.
Lisää sanoja!
Pellon muokkausta ja perunavakoja kun perunaa laitettiin. Aatralla tehtiin myöskin perunan noustua taimelle niin sanottua perunan multausta jossa vaot ajettiin uudelleen. Perunapenkistä tuli korkeampi ja rikkaruohot tulivat samalla kynnettyä.
tai tietääkö kukaan mikä on vältti?
En ajatellut silleen vaan siksi vain kun aivan oikean vastauksen sanoit heti. Pitäähän sitä kurkata varmistusta kirjasta jos epäilys muistikuvista...:)
Mutta antaa jonkun toisen vastata. Minulle on aika tuttuja hyvin monet maalla lapsuudenajan asumuksissa ja maataloudessa käytetyt työkalut.
En malttanut odottaa, ehkä kukaan ei huomannut tätä kysymystä tuolta välistä. Pellon kyntämisessä käytetty auraa sanottiin "välttiksi". Niitä oli yhden hevosen ja kahden hevosen välttejä. Eräs vanha suuri kahdenhevosen vältti oli nimeltään "Fiskars10"
mieleeni, että missäs käytetään "siansaparoa"?
Olen kyllä kuullut, mutta...? Siansaparo on sellainen lenkki johonka keinu esim. ripustetaan mutta sä et kysy sitä varmaankaan...en tiedä, kerro!
joku lenkura, jolla kiinnitettiin hevosvetoisia
työvehkeitä vetoaisoihin, kuten karhia ja välttiä.
Sepän tekemä teräskoukku, just!
En vain keksinyt sille nimeä.:)
Hierin ja härkin ovat synonyymejä. Käytetään/käytettiin samaan tarkoitukseen.
kun valoin betonilattian ja tasoitin sen "hiertimellä"...
Ne ovat eri esineitä, molemmat tarpeellisia ja käyttökelpoisia kätevissä käsissä.
Ilmeisesti joku hämmennin... Jaa ehkä google auttaisi jos viitsisi... :-D
Hierrin on sitten se tasoittamisväline? Pullonpohjaakin voi käyttää hiertimenä, luin juuri. Ja hierin on sama kuin härkin?
Mulla ei taida olla kovin kätevät kädet.
...sitten käytän kun hierrän värejä kun maalaan ikonia? hierin vai hierrin, no kahdella ärrällähän tuo näkyy tulevan.
Teen sen homman vähän kuin huhmareen sillä pulikalla, voi itku mikähän senkin nimi oikein on.
...mikään pulikka vaan juuri se hierrin, vai???
on. Ja juuri nyt luen "Käyttää pulloa hiertimenä maaliainesten jauhannassa". Pulikalta se kuvassa näytti.
...pitääkin jatkossa käyttää ihan oikeita sanoja,
hierrin on sananakin hauska ja kuvaa kyllä hyvin sitä puuhaa.
...tällaista tänne tarvittiinkin;)
Joku varmaan tietää.
Hjyvää yötä...
tiesi. Minun kyllä piti tarkistaa, etten ihan läpiä päähäni puhu.
Kauniita unia.
mutta on niin hyvät lääkkeet että ei yskitä!
kun innostuin. Löytyi kuvakin: huhmare ja hierrin. Se hierrin pannaan huhmareeseen. Hienontamisvälineenä käytetään. Huh, huh. Kaukana hierin-esineestä.
Kiitos oikaisusta. Innostuu niin näistä jutuista...
on palsta ja vielä on ämmänläyskiä jotka vastaavat itsestään selvään kyselyyn!
Hei!?
on kivaa!
Hei vaan sullekin!
..niin ku se on aika vaikea toispaikkakuntalaisen tietää mitä sellainen tarkoittaa, tuli mieleen sellainen kuin "fyrry" eli mikä tuo olisi? tai lotskulauta. ;)
Tuolla on paljon sellaista mitä itse en ole kuullut kuuna päivänä.
http://kylat.kontiolahti.fi/herajarvi/sanontoja.htm
ammotikka = saatikka
löytyy. Kiva sivu muuten tuo, minkä annoit. Toivottavasti ei mene aamuyöhön koneella. Tekisi mieli vaan googlettaa, mutta huomista pitää jo ajatella.
Tämä oli kiva ilta.
Minkä näköinen se on ja missä sitä käytettiin.
mutta mieleen johtuu pyykin silitys puisella vehkeellä, mummulassa sellaisen näin.
Vaate pantiin pyöreän puun päälle, ja laudalla silitettiin?
kaulinlauta, liittyisikö entisajan mankelointiin.
..ja leivänalusta.
"äimä = iso nahkan ompeluneula"
Ja äimänkäki on paljon tutumpi sana. ;)
kutsui sitä kauluulaudaksi. Mankelointia se oli. Tuolta löytyi kuvakin: http://www.kirjastovirma.net/museot/kuivaniemi/3.
oli "hanttaaki".
Sehän se juuri on. Sitä käytettiin paljon lakanoiden ja sellaisten vaatteiden silittämisessä johon myöhemmin käytettiin mankelia.
Sellainen kaareva lauta jossa oli "hantaaki" niin kuin Wenla sanoi. Lakana käärittiin kaulin pulikan ympärille jota sitten mankeloitiin kaulinlaudalla pyörittämällä esim. pöydänpäällä. Minun kotona ei niitä ollut, mummolassa kylläkin ja setälässä, niin kuin setäni taloa kutsuttiin.
seurannut aika, jolloin ainakin kaupungeissa käytiin mankeloimassa yleisissä mankeleissa, oli tosi pelottavaa pikkutytön silmin. Mankelit olivat valtavia, huoneen kokoisia laitoksia, joissa sormet olivat alituiseen vaarassa.
Sellaista sanaa siitä meilläkin päin käytettiin. Ajattelin että se ei ehkä olisi ollut tuttu yleisemmin, mutta olisi sittenkin ehkä....
työpaikalla semmoisen näin.
Kysy lisää!
Ikävä kyllä on jo pakko vetäytyä yöpuulle. Pitkä päivä takana ja samanmoinen edessä.
"kaulinlauta ja kaulinkoippura). Kaulinpuilla pyykissä pestyt vaatteet silitettiin. Vaate. kierrettiin mahdollisimman suorana kaulinkoippuran"
http://www.juukaseura.com/kuvat/pienesinekuvat/M233_1.JPG
Niin ne olivat, vaarallisia ja vaarallisen näköisiä. Vaikka hyvin ihmiset niissä kuitenkin yleisesti ottaen selvisivät. Pikku tytötkin, niiden pelottavien koneiden keskellä. Kuulivat ainakin juttuja ja tarinoita joita mankeloijat mieluusti keskenään kertoivat;)
Ne mitä minä näin olivat muuten aivan samanlaisia, mutta kaarevampia. Kärki ja kanta olivat jouheasti kaartuneet ylöspäin. Käsityönähän nämä työkalut oli valmistettu ja niissä oli aina tekijän hyväksi havaitsemia piirteitä ja ehkä mallia oli otettu toiselta tekijältä.
Ja ei sen passaa paljon univelkaa synnyttää, tulee muuten väsymys ja torkahtelu kesken päivän. Hyvää yötä vain!
Tuvaksi kutsuttiin entisaikojen taloissa keskeisintä suurta huonetta jossa oli suuriuuni ja hella jossa ruoka valmistettiin. Tuvassa oli yleensä suuri pöytä jossa ruokailtiin. Talvella tuvassa valmistettiin työkaluja, rekiä ja astioita. Askarreltiin erilaisia puutöitä. Siellä useimmiten kudottiin kankaat ja kehrättiin villat.
Hapanleipä eli ruisleivän valmistusta varten oli leipäkorvossa aina taikinan juureksi tarkoitettu pallo edellistä leipätaikinaa. Siinä säilyivät nämä entsyymit jolla uuden leipätaikinan happaneminen saatiin käyntiin. Leivän alusta tehtiin tästä pallosta hajottamalla ja sekoittamalla se haaleaan veteen ja lisäämällä siihen hieman jauhoja. Tämä leivän alustan sekoitus tehtiin hierimellä.
Meillä oli sellainen puusta vuoleskeltu keppi jossa ilmeisesti oksat lähti tähtimäisesti erisuuntiin.
Se oli se pää joka sekoitti leipätaikinan saavissa.
Siis käsin tietty piti hämmentää,vähän niinkuin nykyajan vispilät.
On muuten tallella vieläkin.
Mikä on muuten pelkka? Vastailkaa...
oulun murteella, pelekka.
ainakin joissain murteissa, tiesi Wikisanakirja. Lisäksi se on joku lauta. Ihan uusi sana minulle.
En olisi kyllä arvannut tuota "pelkka" sanan esinettä. Ehkä olen sen kuullut, muistelen nyt kun sen tiedän. Leipälapio se minun lapsuudessani oli.
kyllä se on "leipilapio",ainaki meilläpäin äiti sanoi näin.
Karttu on varmaankin tuttu sana teille monillekin, mutta mikä se alkujaan oli ja mitä sillä tehtiin.
Käytettiinkö sitä viljanpuintiin? Olen kaupunkilaistyttö.
tämän linkin mukaan:
http://www.luovutettukarjala.fi/murre/murre.htm
Paljon muutakin löytyi. Jonkinlainen pulikka.
Vastatkaa, tietävät. Onko nähty käytössäkin?
Puusta tehty litteä kapula jolla on hakattu pyykkiä sitä pestäessä. Karkeita vahvoja kankaita on pesty sillä menetelmällä, hakattu kartulla ja välillä huuhdottu vedellä.
Mummolassa näin kun mummo sitä käytti pyykkiä pestessään.
Nyt vain ei taas tule nämä viestit näkyville jostain syystä, kellonaika näkyy mutta viesti ei.
tuon viestien takkuilun. Hyvä rako syödä (tämäkin on puoleksi vitsi, vaikka aika tosikko olenkin).
Mistähän tuo puinti mulle tuli mieleen? Viljaakin kai on hakattu, että on saatu jyvät irti tai jotain. Aukkoja on sivistyksessä.
Jossain kirjassa, joka keskikoulussa luettiin, mummo uhkasi antaa tytölle karttua. Sekös meitä nauratti, kun ei oikein tiedetty, mikä se karttu oli. Taisi olla "Ralli" se kirja, ajokoirasta.
Kyllä sä aivan oikeilla jäljillä olit. Kartullahan sitä on aina uhkailtu ennen vanhaan. Sitä arvelikin että se saattaisi olla tuttu esineen nimitys juuri tuosta syystä.
Ja viljan puinti... Etsippä jos kehtaat tai arvaa mikä on "riusa ja mikä on riusankieli" Saa tätä toisetkin arvailla, aivan jokainen :)
mukaan riiheessä viljaa puitiin.
"Läpi Urjalan ja kautta Huittisten,
kuuluu hirveä jyske varstojen."
on varsta, puintiväline, eikö? Mutta se kieli? Onko se sitten se kaksiosaiseen varstaan nievelletty nuija? Alanko jo kuulostaa 4H-neuvojalta? En yhtään tiedä, mistä puhun, tai hyvin vähän. Jossain vanhassa dokumentissa olen ehkä tämän välineen nähnyt.
Kauhean tahmeaa tämä viestien lähetys.
Juu, aivan oikea se on, nimitys vain on toinen. Riusalla eli Varstalla puitiin viljaa riihen lattialla. Riusankieli oli puuvarressa oleva pyöritettävä, varsinainen varsta jolla lyötiin viljaa lattiaa vasten.
Takkuilee tosiaan harmillisesti, mutta selviää nämä jutut kuitenkin.
mikä on varsta
liian helppo. Mikä on soikko?
Nyt sitte pesulle, soikkoon vettä, kasvojen huuhtelu ja käsien pesu. Pesuvesi nakataan ikkunasta ulos.
Melkein tekisi mieli sanoa niin kuin siinä liikennevalistus mainoksessa, että "on vaikea".
Soikko....onko se, eikös se ole teräksinen, sinkitty, soikion muotoinen pesuastia. Tavallaan pesuvati mutta korkeareinaisempi kuin nykyisin ymmärretyt. Niissä oli kahvat nostamista varten päissä.
ikkunasta nakkaamaan, vaan porstuvan ovesta.:)
Mikäs se kuuppa sitten on?
ne kahvat ja niitä oli eri kokoisia. Sinkittyjä,
mun lapsuudessani. Meillä oli iso soikko astioiden
pesussa.:)
Muistan, minäkin sellaisessa pesuilla kävin ja mun sisareni...muistan, muistan.
Muistatkos mikä oli "Rännäli"
että se oli kahvinpaahdin.
Kato mikä sanahirviö otsikossani, jätän sen tarkoituksella;) Sä muistan hyvin noiden vanhojen esineiden nimiä ja käyttötarkoituksia. Minä elin lapsuuteni noiden elinolojen keskellä niin siksi muistuu mieliin, vaikka pitää kyllä pinnistellä välillä muistia. Mutta...taas, huomenna on töitä, pitää nukkumaan. Unilauluksi nyt tämä:
Lennä laulu sinne missä siintää satumaa
Sinne missä oma armain mua odottaa
Lennä laulu sinne lailla linnun liitävän
Kerro että aatoksissain on vain yksin hän.
Hyvää yötä, kauniita unia!
nuo vempaimet käytössä. Tuttuja mullekkin.
Kiitos jutteluista.:)
Hyvää yötä ja kauniita unia!!
Komuutin päältä on lyhyempi nakata ikkunasta ulos, ei tartte lakasta lattiaa ja heittää rikkoja roskakuupalla porstuan ovesta ulos. Op
laittaa vettä soikkoon, joka on pesukömpötin
päällä, että saa vaikka astiat siinä pesastua.:)
napulla tai napolla vettä pesukvatihin jotta saadaan silimät pestyä. Tukka klipataan lippuukoneella jotta oltas pyhänä koriana. Op
minulle tuttu sana. Hyötyä tuosta suuresta
suvusta.:)
Lippuukone on ja tuttu.:)
tehdään ranstakalla?
Jos oli tarvista :) Hiilihankoa, sellaista sepän taidokkaasti takomaa meillä sellaiseksi "Ranstakaksi" kutsuttiin
ranstakka niin suuri, että en ole missään
muualla moista nähnyt.
Hitaasti päivittyy uusimmat viestit. Tämä
tuli justiinsa ihan nyt. Kelloaika vain
päivittyi.:)
konttuuri, mutta siellä syötiinki forkalla. Op.
pahan. Ei tietoa.:)
eteisessä olevaa komeroa jossa säilytettiin leipää ja muita leipomistarvikkeita.
meilläkin sanottiin, mutta tuo yksi sana hämäsi
minut.:)
kuullut sanottavan haarukkaa forkaksi kuin siellä yhdessä talossa. Op
sitä aijemmin kuullut.:)
kauniita unia. Op
Hyvää Yötä ja Kauniita Unia.:)
soikea metallinen esim. pesuastia
Kysyn vielä näitä vahoja, jos jotakuta kiinnostaa.
Semmoinen työkalu, jossa on piikki reiän tekoa varten. Myös pikkupoika. Eikös olekin.
Olisi kiva myös etymologioita tutkailla.
Just tulin kotiin, ihan rättipoikki.
sanottiin pikkupojasta "pojan naskali"... En tiedä miten tämä liittyi tuohon suutarin rei-itystyökaluun... Käyttelen naskalia itsekin kun valmistan tuppia tekemiini puukkoihin...
Odottelin, että joku toinenkin saa mahdollisuuden
vastata. Se on sellainen terävä, jolla pistetään
nahkaan reikiä.:))
Kaikki uudet viestit ei näytä päivittyvän.
viestien päivittyminen. Mulla on pää niin tyhjänä, etten mitään mielenkiintoisia sanoja keksi. No, keksi on kiva sana! Ja sehän me tiedetään, mitä se tarkoittaa ja nauretaan kuin hangokeksit. Minua sanottiin pienenä hangonkeksiksi.
Tuttua oli naskali. Sehän oli sellainen vähän käyrä piikki jolla yleensä nahkaa rei´itettiin.
Tämä on kyllä liian helppo, mutta..
Mikä on taikko?
Olitko ilta vuorossa töissä?
Niin tuo oli naskali, poikiakin naskaliksi sanotaan. "Pojan-Naskaliksi"
Taikko oli se talikko eli oliko siinä viisipiikkiä jolla lantaa luotiin navetasta ja perunaa nostettiin käsipelillä.
puukkoja ja tuppia? vautsi! Onko sinulla sitten ainainen "tupenrapina" kotona. Tuttuhan sinulle tuo naskali sitten hyvinkin.
Tuttu juttu.:)
iltavuorossa. Muuten vaan taas venyy. Etsiskelin sitä "kussaa" tuossa tovin. Kustahan löytyisi?
hiljainen sellainen kun yksin asustelee... Aikaisemmin vähän äänekkäämpi joskus... :-)
kun kaikilla naisilla on "kussa", joskus miehilläkin.
Kustas tämmöisen löysit? Kyssä on tuttu, mutta kussa? Eikä kyssä ole sen ominaisempi naisille kuin miehillekään, joten taidan olla hakoteillä.
Sano nyt mitä se tarkoittaa.
ehkä jokin lainasanan muunnos mutta yleinen jossainpäin suomea. Matkustelu avartaa.
Hakoteillä kyllä olet, eikö kyssä voisi olla vaikka kyssäkaali. Op.
Mitäs tämä on...naisilla ja miehillä joskus? Ei harmainta aavistustakaan.
Kussakka olisi lankainen vyö. Olen ihan ulalla.
nyt on kysymys ja käyttövaatteesta. Op
keksinyt, löytänyt, tiennyt tätä kussaa? Koko päivän lietsussa, joten en ole ehtinyt sitä kuin ohimennen miettimään enkä mistään katsomaan. Aamulla guuglailin hetken, ei tulosta. Onko mitään yhteyttä kotsaan, siis jokin päähine. Ja olihan ennen sekä miehillä että naisilla aina jotain päässä, siis päähine.
Sana on jokapäiväisessä käytössä, siis ei mikään vanhentunut ilmaus. Sanonta samalta paikkakunnalta "köyhä on kaikkiruokanen" Op.
Täysi arvaus "olkalaukku". En tiedä, anna joku parempi vinkki.
tämän ongelman kanssa. Flunssakin tulossa, ja siihen glögiä litkin. Pakko kai se on huomenna kirjastoon kammeta, jos ei joku arvoitusta sitä ennen ratkaise. Minä arvailin jotain päähineen tapaista. Kaikki tuntuu menevän pieleen. Googletus ei auttanut.
kirjastossa katso samalla mikä on "prunni" jos et satu tietämään, sana tunnetaan paikkakunnalla erittäin hyvin. Op.
kirjastossa katso samalla mikä on "prunni" jos et satu tietämään, sana tunnetaan paikkakunnalla erittäin hyvin. Op.
Tää ei pitäis olla kovin vaikea.
Tuli näin äkkiseltään mieleen.
prunnista nostetaan vettä. Kussa hukassa.
Sanonta samalta paikkakunnalta:
Ei mikään eikä kukaan, eikä vähän ajan päästä sekä.
mikä on yllyyssi
"Sirppi"
Eikös se ole Elovenapaketin kyljessäkin? Olen sirpin luonnossakin nähnyt. Lyhteitä kai sillä tehdään?
leikattiin mm. Ruista. Lyhyessä varressa
oleva käyrä terä.
Hyppäsin koko leikkuuvaiheen yli siis. Ajattelin vain sitä herttaista viljalyhdettä.
Sotken taas mummoni tähän: hän leikkasi kesäpaikassa vanhalla sirpillä pitkäksi kasvanutta heinikkoa.
Helppoa kun sen osaa!
Mä muistan lapsena kun mun äitikin noin leikkasi ruista.
on Piilu?
Leveäteräinen kirves niin kuin esim. pyövelillä. Saduissa on piilukirveitä puunhakkaajilla.
Vähän vaikeampi ehkä, vaikka kyllähän te sen keksitte arvaan, olette niin fiksuja.
sirpillä leikatuista lyhteistä.
Kuhilas eli Auma, tuttu juttu.:)
Vaikka ei varmasti muuten ihan helppo.
aumaksi sanottiin myös "suovaa"... Jaa mikähän se on ellei ole ollut aiemmin kun en ole lukenut ketjuja...
Siinä oli muistaakseni kymmenen sirpillä leikattua lyhdettä, yksi oli taitettu alle, kahdeksan kiersi ympärillä nojallaan ja yksi oli päällä kattona. olikohan se nyt näin.
Tämä oli näitä Elovena-pakkauksessa näkyviä juttuja.
Taas nukuttaa mua, minkä laulun haluaisit kuulla uni lauluksi? Vaikka tämänkö?
"Joka ilta kun lamppu sammuu,
Ja saapuu oikea yö,
Niin Nukku-Matti nousee,
Ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut
Ja niillä se sipsuttaa,
Se hiipii ovesta sisään
Ja hyppää kaapin taa."
en minä enää muista, mutta äidin mukana olin
useinkin, kun hän oli siellä pellolla.
Tuo on ihan hyvä unilaulu.:)
Hyvää Yötä ja Kauniita Unia!!
Pitäiskö katsella unia vaikka vanhoista esineistä.:)
varmaan tehtiin lyhteistä ja leikatuista viljan oljista sellaisenaankin tai heiniä myös koottiin aumoihin tai suovaan niin kuin sanoit.
Kauniita unia! Katsotaan unessa vaikka, että mikä on "Taltrikki"
jokivarsilla heinät koottiin isoihin korkeisiin kasoihin eli suoviin ja talvella ajettiin hevosella kotiin... Koska jokivarret olivat soisia jouduttiin ne kantamalla keräämään...
mikä on "sapilas"...
mutta en yhtään pysty hahmottamaan, mistä on kyse. Sapilailla kannetaan heiniä latoon. Nyt saa joku tietäväinen kertoa lisää.
sanonnan, että joku oli "sapilaan pituisessa
ihmeessä".
Heiniähän sillä kannettiin.:)
Kaksi kantajaa.
Ja kuvakin löytyi:
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/karjatalous/kokoaminen.htm
olivat kaksi riukua joilla kaksi ihmistä kantoi heinää tai viljaa latoon. Ei tätä ole kysytty ja en malttanut olla vastaamatta. Xinorina tiesi tämän kanssa! Hyvää yötä teille!
soisilla jokivarsiniityillä heinät "suovaan"... Pehmeällä alustalla ainoa keino kuljettaa isoja määriä kuivia heiniä kerralla...
tiennyt, vaan otin selvää.
Öitä!
Niin rakennuksella tiedän betonitöissä tälläistä käytetyn, tuo et yhdellä ärrällä taas siihen kun mausteita rikotiin sellaisessa kupissa hiertämällä,sil astialla oli huhmare nimi, mut se palukka oli hierrin.
oksakerkästä tehty sekoitin. Yleensä sillä sekoitettiin ruisjauhoja leipätaikinaa tehtäessä.
Kuka muistaa tuon esineen, ehkä se on tuttu teille.
käytössä, useampikin sellainen ja eri kokoisia.:)
lautanen. Eikö vain.
entisaikaan juoneet kahvia taltrikilta?
Sokerinpala huulten välissä :) Lautanen se oli taltrikki, sä tiesit tuon.
Taisipa olla helppo teille naisille :) "lautanen". Mitäs sitten muistetaan...?
Sinulle, lautanen! Vanha nimi, mutta vähän kuulee enää.
Perusta uusi ketju, kun tämä on niin pitkä ja hankala ja vieläpä toisella sivulla. Se kussa täytyy selvittää.
Nyt on pakko mennä sänkyyn. Flunssa vaivaa glögillä lääkitsemisestä huolimatta. Olen ihan tattis.
perperi? Kaikille varmaan on tuttu.:)
..päällystakki! Muistelen, kyllä sitä sanaa meillä käyttivät mun vahnempani.
Mutta jatsarit, mitkäs ne sitten oli?
Katsotaan joku toinenpäivä kun nyt on jo näin myöhäinen ilta, pitää kohta nukkumaan lähteä kuitenkin. Hyvää yöt!
Pitkävartiset nahkakengät joissa oli jatsari varret eli sellainen rypytys nilkankohdalla.
Olen yrittänyt miettiä vaikeampia, mutta en
ole saanut mieleeni yhtikäs mitään, helppoja
vain.:)
Tiedättekös tai löydättekö tämän:)
Meilläpäin ovi on säpissä, eli lukossa.
Se on semmoinen haka. Ovi voi olla "säpissä". Voi hitsi, että tähän jää koukkuun.
Minä kuvittelin että tämä olisi vaikeampi, mutta ei, te tiedätte näköjään kaikki mun vanhat esineet jotka vain muistan.
rinnalla ihan kiva muistella vanhoja asioita, ainakin minusta.
Tulee tosiaan päivänmittaan tätä uutta "hömpää" vaikka kuinka, niin on kivaa muistella näitä vanhoja sen vastapainoksi ja verestyypähän muistikuvatkin.
päivät roikkuu ja rötköttää, yöksi reikään tökätään.
avain, vaan pantiinko niitä ovia ennen niin tarkkaan kiinni?
Kysymys ja arvoitus? Syntyi heti mielikuva eräästä jutusta niin kuin varmaan teille muillekin;) Olisiko se oven hakasen puikko, vai miksikähän sitä nimitetään.
reikään tökätään.
varmaan mieleen kun ulko-ovisskin oli tälläinen haka.
Meille samanikäluokan ihmisille on varmaankin hyvin monet nimitykset tuttuja vaikka aivan eri puolilla olemme asuneet ja ehkä erilaisissa ympäristö olosuhteissa eläneet lapsuuttamme.
vaikea. Taisipa olla sokerina pohjalla.:))
Vai miten se sanonta olikaan?
hiirenloukkua sanottiin liskuksi, ehkä sillä on muitakin merkityksiä?
vekotin.
Hyvää Yötä molemmille. Täytyy tästä nukkumaan
pikkuhiljaa hiiviskellä...:)
Lisku oli hiirenloukku ja käytettiin liskuja ennenvanhaan pyydyksinä metsän eläimille, linnuille ja ketuillekin.
Kiitti näistä kivoista jutuista taas tänään Wenla ja Sinimarjanen, pitää nukkumaan mennä. Hyvää yötä! Kauniita unia!
"Ja sillä on uninen lakki,
Ja sininen uninen vyö,
Ja unista jäätelön palaa
Se pienillä hampailla syö,
Ja sillä on sininen auto
Ja se auto hyrrää näin:
Surrur, surrur ja lähtee
Unen sinistä maata päin."
Hyvää yötä! Nukkumaan pitää mennä! Kauniita unia.
sielujen sympatiaa. Piti juuri kiittämäni Sinua ja Jartsevia ynnä kumppaneita, kun sai harmaita aivosoluja panna liikenteeseen!
Hyvää Yötä, ystävät! :))