En kaipaa siis haukkuja vaan kenties neuvoja teenkö oikein /väärin pentuni kanssa. Haluan siis itseäni muuttaa jos teen väärin, en pentua. Eli itselläni on pentu joka tulee 12vk, ihan pikkuinen siis vasta. On erittäin riehakas,puree käsiä todella terhakasti ja välittää ainoastaan remuamis/haku leikeistä. Olen yrittänyt esim. namun etsintää, mutta koira on niin sekoamassa kun näkeekin tai haistaa namuja että esim. tuire kaimion kirjan mukaan, piilota namuja ensin koiran näkösälle ja päästä sitten irti etsimään ei tehoa, kun käy minuun käsiksi jos en päästä sitä heti syömään herkkuja. ei ole kärsivällisyyttä yhtään.
Kun tekee pahoja, ja kiellän, koira vaan yltyy. suihkupullot yms..on kokeiltu, mutta vain toiseen huoneeseen monta kertaa eristäminen on saanut hiukan keskeytystä koiran toimiin. Eli teenkö kaiken väärin ja miten voin korjata tekoni? mitä kannattaisi yrittää erittäin terhakkaan ja vilkkaan pennun kanssa?
entä hihnassa käyttäytyminen? alussa kulki ihan nätisti, nyt viime viikolla aloitti tajuttoman rimpuilemisen ja säntäämisen, eikä käy kakalla yms..vaikka kuinka yrittäisi vaan säntäilee koko ajan vaan ympäriinsä. Pitäisikö jo nyt vaatia koiralta että mihinkään ei liikuta jos vetää/rimpuilee joka suuntaan? eli mistä olisi hyvä aloittaa..kiitos jos joku haluaa neuvoa eikä haukkua. Kiitoksia paljon.
Kun tekee pahoja, ja kiellän, koira vaan yltyy. suihkupullot yms..on kokeiltu, mutta vain toiseen huoneeseen monta kertaa eristäminen on saanut hiukan keskeytystä koiran toimiin. Eli teenkö kaiken väärin ja miten voin korjata tekoni? mitä kannattaisi yrittää erittäin terhakkaan ja vilkkaan pennun kanssa?
entä hihnassa käyttäytyminen? alussa kulki ihan nätisti, nyt viime viikolla aloitti tajuttoman rimpuilemisen ja säntäämisen, eikä käy kakalla yms..vaikka kuinka yrittäisi vaan säntäilee koko ajan vaan ympäriinsä. Pitäisikö jo nyt vaatia koiralta että mihinkään ei liikuta jos vetää/rimpuilee joka suuntaan? eli mistä olisi hyvä aloittaa..kiitos jos joku haluaa neuvoa eikä haukkua. Kiitoksia paljon.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Odota että sille kasvaa järki päähän... siinä 4-5 kk:n iässä (rodusta riippuen) se alkaa tajuamaan jotain. Nyt olet sille vain emon ja sisarusten korvike eli leikkitoveri ja huoltaja.
Rotukin olisi kiva tietää koska eri asia onko se joku sakemanni vai jackrusseli... kuulostaa pieneltä terrieriltä.
itse sanoit, pentuhan se vasta on. Leiki ja touhua sen kanssa, kiellä kun sinua järsii, vingu itse kuin pentu kun se puree sinua, ja kun lopettaa kehu sitä ja vaikka sitten taskusta namu. Jos tuo ei auta, ota niskasta kiinni niin että vingahtaa ja sano jyrkkä ei. Kyllä se siitä oppii. Taluttimessa kiellät sitä vaan vetämästä ja tarpeeksi kauan kun kävelet, niin ihan varmasti kakkaa, sitten kehut. Toistoja, toistoja joka suhteessa. Koira ei opi kerrasta, vaan toistoja vaatii paljon. Koirasi tuntuu olevan tosi energinen pentu, joten se vaatii sinua leikkimään ja touhuamaan sen kanssa paljon. Itse en oikein tajunnut, mitä yrität tuon ikäiselle pennulle opettaa namuja piilottelemalla, mutta jos se näyttää siltä ettei sen kärsivällisyys siihen riitä, niin jätä se hetkeksi ja anna pennun kasvaa. Osta sille vaikka pallo tai joku vinkulelu että se saa sen kanssa touhuta. Hyvä koira siitä tulee, ihan varmasti !
on siis cavalier, ja erittäin "remuava" sellainen,vaikka vaikuttaa enemmänkin valepukuiselta terrieriltä:) mutta siis toistoja, toistoja ja kärsivällisyyttä, niin eiköhän se siitä.. Kiitos teille asiallisista vastauksista!
Meillä on kanssa cava (kohta 10vkoa) ja sillä virtaa riittää, pitää vaan touhuta sen kanssa ja laittaa sitten jäähylle, jos menee liian riekkumiseksi tai tavaroiden repimiseksi. Itselläkin meinasi hermot mennä aluksi, mutta nyt jo ymmärtää, että pentu se vielä on ja pitää energia purkaa touhuamiseen :).. kannattaa tarjota myös uusia virikkeitä niin energiaa kuluu niihin tutustumiseen.. (vie koiraa uusiin paikkoihin)
Pitää tänään kai käydä ostamassa koiralle joku takki kun meilläkin on vähän se ongelma että koiralle tulee helposti kylmä kun odotellaa että tulosta syntyisi pissa tai kakkareissuilla.
Täällä on myös 12-viikkoinen pentu ja tutulta kuulostaa. Välillä hermot meinaa mennä ja tekisi mieli heittää vesilintua koirakirjoilla, jotka kehottavat olemaan torumisessa varovainen ettei herkkä pentu säikähdä...
Tuire Kaimion kirjaa on luettu myös täällä, mutta tuntuu että se on kirjoitettu lähinnä niille "aroille pennuille". Aikaisempi koiramme kuului arkojen luokkaan, joten en edes tiennyt että tällaisia on.. huokaus.. Välillä on kuitenkin aivan ihana enkä mistään hinnasta luopuisi.
Esim. se aarteenetsintäleikki... Miten ihmeessä sitä pitää kättä pennun silmien edessä kun piilottaa nameja, kun se sen seurauksena heiluu hulluna, puree kättä, paitaa, housuja, jalkoja...? Meillä ongelma on ratkaistu häkillä. Koiruli menee häkkiin odottamaan kun piilotan namit tai jos avustaja on saatavilla, voi se ne piilottaa kun itse pitelen koiraa. Häkkiin pitääkin antaa yksi nami purtavaksi, että pysyy nahoissaan siellä odotellessa.
Jalkojen, käsien ja kaiken liikkuvan ja hassun pureminen on myös ongelma. Koirakirjoissa kehotetaan "tekemään vaaralliseksi" kielletyt esineet. Esimerkkinä käytännön elämästä moppi: heittelin rämisevää peltipurkkia mopin viereen pisuja siivotessani, jotta koira säikähtäisi sitä. Touhulla ei ollut mitään vaikutusta paitsi sitten kun purkki osui kovalla vauhdilla vahingossa koiraa päähän. Tämän jälkeen koira sähläsi yhä innokkaan mopin ympärillä mutta ei ottanut enää hampaillaan siitä kiinni. Paitsi sitten kun moppi kaivettiin seuraavan kerran esille... huokaus..
Suihkupullo tehoaa meillä onneksi jotenkin. Ei tosin aina ja ajoituksen on oltava täydellinen. Sitä ei myöskään saa käyttää liikaa, koska silloin pentu ikäänkuin tottuu siihen.
Älykäs tuo meidän hurtta on. Osaa jo pyynnöstä istua, pujottaa itse päänsä takin reijästä ja osaa lopettaa pomppimisen alas-käskystä. Ei-sanakin tuntuu menevän joskus perille. Joskus ei... Ehkä kyse on pikemminkin liiasta energiasta ja koiran kykenemättömyydestä käyttää sitä oikein. Toisaalta on mietitty saman pentueen muiden pentujen omistajien kanssa voisiko näillä nyt olla uhmaikä menossa. Kun tuntuu, että tavallaan ymmärtävät mutta silti ihan jekkuillessaan tekevät väärin. Esim. yksi meidän koiran siskoista oli mielenosoituksellisesti pissannut omaan petiinsä. Tätähän koirat eivät koirakirjojen mukaan koskaan tee..
Hihnan kanssa ulkoillessa teen itse niin että pysähdyn heti kun alkaa vetää. Jos kiskoo silti, kutsun pentua nimeltä tai kutsun sen luokseni tule-käskyllä. En ole kieltoja juurikaan ulkona käyttänyt. Joskus sanon ei kun vetää kovasti.
Kannattaa mahdollisimman paljon käyttää aikaa positiviseen puuhailuun. Meillä viime päivinä uutta innostusta on tarjonnut rappujen kiipeäminen itse. Hauveli on ylpeä itsestään kun pääsee itse raput ylös ja saa palkaksi huikeat kehut. Aina jos koira on nätisti, yritän muistaa kehua. Ulkona nuuhkiminen ja tonkiminen on kivaa ja tarjoaa koiralle tärkeää aivotyötä. Puruluita, siankorvia, vetoleikkejä, riepotteluleluja, pehmoleluja, vinkuja, motivointipallo...
Monet neuvovat nappaamaan niskasta kiinni ja siirtämään pennun sivuun, kun puree. Vaikutus: pentu innostuu lisää. Jostain koirakirjasta löytyi myös vinkki "lain lukemisesta" eli että otetaan pään sivuilta kiinni, koiran kasvot lähelle omia ja torutaan matalalla äänellä. Tulos: riehuminen ja yritykset näykkiä naamaa. Käden työntäminen syvälle koiran suuhun tai niin että koiran omat ikenet jäävät väliin saa aikaan koirassa halun kokeilla uudestaan. Etikasta pentu hullaantuu, tabasco kirvelee haavoissa... Näitä kaikkia on siis kokeiltu monta kertaa. Joskus on ihan pakko eristää pentu toiseen huoneeseen jo siitäkin syystä, että muuten saattaisi mennä hermot niin pahasti, että lyöminen tai muu fyysinen kuritus on lähellä. Sitä en missään nimessä halua tehdä. Rauhoittuminen tekee itsellekin hyvää.
Rakastan pientä pentuani ihan hurjasti ja haluaisin että sillä olisi hyvä olla, tarpeeksi tekemistä, turvallinen olo jne. Nyt tuli tuohon viereen ja on niin suloinen. Pusuttaa vaan söpösti nassua eikä mitään tietoa puremisesta. Välillä sitten saa noita riehakohtauksia. Ehkä se siitä iän myötä rauhoittuu vähän ja ajan kanssa oppii mitkä ovat leluja ja mitä ei saa purra. Kärsivällisyyttä tarvitaan näiden meidän pikkuriiviöiden kanssa :)
tutulta, että muillakin on samoja "ongelmia" kun mulla koiranpentuni kanssa, mulla on boksu tyttö, ja Tuiren kirja on luettu ja heitetty jo nurkkaan toimimattomana.
Suihkupullo ei tehoa, tahtoo lisää.... Kolinapurkki tais tehota pari kertaa, kunnes rupes leikkiin sillä. Sormien kurkkuun työntäminen yms. puremisen estokeinot on koiran mielestä kivaa, niskasta kiinni ottaminen / selättäminen on iihanaa... yms... Ainoa joka tehoaa on että olen laittanut hetkesi eri huoneeseen....
Mutta siis ihana on ja huolimatta siitä että kengät, kaukosäätimet lukuisat koriste-esineet yms. on jo syöty, en antaisi pois....
:)
Kaimio Tuire ja PENNUN KASVATUS.Itsellä ollut jo pari koiraa ja sattui käteen ja kieltämättä löytyi minullekkin muutama hyvä neuvo.
Kiitos teille hyvistä kirjoituksista, tiedän ainakin että en ole ainoa joka repii hiuksiaan aina välillä:) Tuire kaimion kirja pennun kasvatus on siis selattu läpi, ja ei ole ainakaan tuohon puremiseen yms. riehumiseen hyväksi havaittuja konsteja. Tai ei ainakaan meillä tehoa:/
Selättäminen / niskasta ottaminen vaan lisää tuon purukoneen vimmaa. Varsinkin kun ruoka-aika lähestyy koira käy ihan hurjana, ja kun menee yli väsyneeksi eikä malta nukkua.. silloin on kyllä omista näyttelemistaidoista apua:)
Toiseen huoneeseen on pakko joskus laittaa että loppuu suurin riehuminen, mutta toki senkin jälkeen pitää vielä kokeilla josko vielä kokeilis samaa:) Mutta joka päivähän tuo tuosta kasvaa, ja järkikin sen mukana..ainakin toivon niin:) kaikille vaan jaksamista ja kärsivällisyyttä, toiset laskee kymmeneen me sataan..:)
Joulukin lähestyy joten kaikille iloista joulua:)
Oletteko kokeilleet kääntää pennulle selkää, kun se innostuu teitä pureskelemaan? Ei ole ihan niin radikaali tapa kuin kokonaan eristäminen (joskus tosin täytyy mennä näinkin pitkälle, sitä en kiellä). Ensin vingahdetaan tai murahdetaan ja sitten käännytään poispäin.
Itselläni ei onneksi ole ihan noin villi pentu, vaikka terrieri onkin, mutta ainakin meidän tapauksessa tämä on toiminut. Alkuun oli takapuoli vähän naarmuilla, mutta yllättävän nopeasti se idean ymmärsi. :D
Ja tämä sama tepsii myös hyppimiseen ja hepuleihin. Hepulin aikaan on turha lähteä kieltelemään, vaan parhaiten tilanne rauhoittuu, kun on saanut päästeltyä enimmät höyryt pihalle. On kuulemma aika pitkälti kysymys yliväsymisestä.
Joku fiksu neuvoi ennakoimaan muita pahantekemisiä, ettei tarvitsisi olla koko ajan kieltämässä, ettet muutu pennun silmissä tylsäksi tyypiksi. Yritetään siis kiinnittää pennun huomio johonkin sallittuun asiaan, ennenkuin se iskee hampaansa kiinni kenkään, sähköjohtoon ym. Ja mahdollisimman pitkälti siivotaan kämppä kaikesta kielletystä, koska eihän se pentu pysty niitä vastustamaan...
Huomiotahan pentu kolttosillaan pitkälti hakee ja myös kiellot se kokee "palkinnoksi". Parhaiten rauhoittuu, kun ei tempuillaan saa huomiotasi, ja kun sillä on riittävästi kaikkea sallittua tekemistä.
EKAKSI: Älä rankaise pentua eristämisellä; se vasta opettelee yksinoloa, jonka siis pitäisi olla mukavaa eikä rangaistus!
PIILOTTELUISTA: No nyt vie se pentu hetkeksi toiseen huoneeseen ja sano kannustavasti "odota." Piilottele namit nopsaan ja päästä sitten pentu etsimään.
Ole koiran kanssa paljon pihalla - siis ihan haistelemassa vaan - niin ei ehdi tehdä pahojaan sisällä, vaan on rauhallinen siellä. Huomioi pentua usein kun se on RAUHALLINEN ja makoilee itsekseen. Saako se nyt huomiotasi vain tekemällä kiellettyjä asioita? Onko se todella monta tuntia yksin päivittäin? 12 viikkoa vasta ja kerrot, että "suihkupullot ym. kokeiltu" Mitäs jos itse hieman rauhoittuisit, niin pentukin rentoutuu. Eli kehu hyvästä käytöksestä, niin ei tarvitse jatkuvasti olla kieltämässä huonosta!
ULKOILUUN: Valitse aina joku tylsä pläntti, johon pentu viimeistään kakkii kotia kohden tultaessa. Laahusta tylsistyneenä ja hitaasti tätä samaa kohtaa edestakaisin (siin pikku kävelyn jälkeen, tai illan viimeisillä pisuilla) Kohta siitä loppuu mielenkiintoiset haisteltavat ja maisteltavat, ja pentu malttaa kakkia.
Toiseen suuntaan kääntyminen ei auta, ei varsinkaan murahtelu tai ulina, innostuu vain enemmän. Eristäminen välillä on ollut ainoa konsti. Kaikki kielletty on tietenkin siivottu lattialta, vain lelut, sanomalehdet yms. on siellä.
Kerrostalo alueella ei ole lähettyvillä paljon alueita mistä valita tylsää..mahdollisimman usein olen vienyt vanhempien pihaan, asuvat omakotitalossa.Jos pentu on ottanut kamalia spurtteja ja riekkunut pihalla, ei se ole rauhallinen sisälläkään sen jälkeen, vasta sitten makoilee lattialla kun on toodella väsy..ja tällöin on ainoa aika kun pentuun voi koskea esim. silitellä ilman että purisi kättä yms..
Saa kyllä huomiota muutenkin kuin pahaa tekemällä, eikä ole yksin monia tunteja!!! Teen töitä kotona, joten olen totuttanut pentua yksinoloon pikkuhiljaa.