Hautauduin hupun alle
painoin katseen maahan
vaikkei enää itke
kyyneliä valuu vielä silmistä.
kuudetta tuntia
ei nukkunut, ei syönyt kahteen päivään
mutta sentään tässä kuussa.
edistystä vuodessa
jos nukahdan rattiin, niin...
suljen oven
pidän mahastani ja kaon tyhjää
silmät vettyy
menen takaisin hymyillen
minulle voi laittaa kaikki ylimääräiset työt
ja valittaa kaikesta
kun en sano vastaan ja hymyilen.
kaupantäti katsoi kuin hullua.
katsoin maahan.
silmät näyttivätkin itkuisemmilta kuin arvasin.
miksi välttelen peiliin katsomista
totuus sattuu ilman sitäkin
postiluukusta tipahti lappu
"tämä talo meinasi roihahtaa tuleen viikonloppuna"
jokaisen asunto tarkastetaan
mietin miksi ei
peili hajosi käsiini
en tunne kättäni
mietin vain,
että tarkastajat tuskin haluavat löytää verilammikkoa.
"viillä jalkasi, jos haluat kuolla"
tyhmä minä, ei se mennyt edes ihan oikein päin.
pystysuoraan.
No siksipä ei niin.
Nyt ymmärrän sen ja nauran.
Ei meistä kukaan halunnut
viimetöikseen nähdä sinun kasvojasi
kikattamassa ja saarnaamassa, että pystysuoraan sitten
outo mielikuva.
tulikohan se teillekin
sitten muistan kun harjoittelit elvytystä
ja puhalsit sen nuken keuhkot rikki.
ja me pelkäsimme menettää tajumme lähelläsi
nauran hetken maassa
ja sitten taas itken.
mitä jos
mitä jos
ei enää mitä jos.
kaikki on tässä.
eikä jäljellä mitään.
nehän siellä tippuvat kuin lehdet puista
painoin katseen maahan
vaikkei enää itke
kyyneliä valuu vielä silmistä.
kuudetta tuntia
ei nukkunut, ei syönyt kahteen päivään
mutta sentään tässä kuussa.
edistystä vuodessa
jos nukahdan rattiin, niin...
suljen oven
pidän mahastani ja kaon tyhjää
silmät vettyy
menen takaisin hymyillen
minulle voi laittaa kaikki ylimääräiset työt
ja valittaa kaikesta
kun en sano vastaan ja hymyilen.
kaupantäti katsoi kuin hullua.
katsoin maahan.
silmät näyttivätkin itkuisemmilta kuin arvasin.
miksi välttelen peiliin katsomista
totuus sattuu ilman sitäkin
postiluukusta tipahti lappu
"tämä talo meinasi roihahtaa tuleen viikonloppuna"
jokaisen asunto tarkastetaan
mietin miksi ei
peili hajosi käsiini
en tunne kättäni
mietin vain,
että tarkastajat tuskin haluavat löytää verilammikkoa.
"viillä jalkasi, jos haluat kuolla"
tyhmä minä, ei se mennyt edes ihan oikein päin.
pystysuoraan.
No siksipä ei niin.
Nyt ymmärrän sen ja nauran.
Ei meistä kukaan halunnut
viimetöikseen nähdä sinun kasvojasi
kikattamassa ja saarnaamassa, että pystysuoraan sitten
outo mielikuva.
tulikohan se teillekin
sitten muistan kun harjoittelit elvytystä
ja puhalsit sen nuken keuhkot rikki.
ja me pelkäsimme menettää tajumme lähelläsi
nauran hetken maassa
ja sitten taas itken.
mitä jos
mitä jos
ei enää mitä jos.
kaikki on tässä.
eikä jäljellä mitään.
nehän siellä tippuvat kuin lehdet puista
Vastaukset 2
Vanhimmat
Huppu
on turvanasi
en tiedä,
mitä sinulle on tapahtunut,
mutta elämä nousee ja laskee
joskus rajummin
muistan sen tunteen
tosiaan tippuvat kyyneleet
kuin lehdet puista
tuntikausia
tuntikausia
kunnes ehtyvät haluamatta
ja vain tuska jää
mutta sekin hälvenee
Ja aika kurjaa. Ei voi sanoa mitteen, silleen...