ottakaa kantaa!

Musta sä et oo vielä tarpeeksi vanha teettämään kanilla poikasia. 13-vuotias on kyllä vielä aika nuorihuolehtimaan pienistä pupuista...
Ja mitä tohon kanien myyntiin tulee, mun mielestä kasvattajilla (ja eläinkaupoissa yms.) pitäisi olla kanin ostoon se 18-vuoden ikäraja, tai sitten kani laitetaan vanhemman nimiin. Ja vanhemmilla täytyisi tietysti olla oma osuutensa siinä, että kanin hoito on asianmukaista.

olet 12-vuotias ja otit ekan kanisi 11-vuotiaana? Eli vuosi sitten?
Se vuoden Oman kanin kokemus ei todellakaan riitä.
On se nyt täysin eri juttu käydä kaverilla, pitää sylissä ja antaa makupaloja, kun huolehtia kanista YMPÄRI vuorokautta!
Ja otan edellisiin kommenteihin kantaa... puhuvat totta ja mielestäni SINUN ei kannata ruveta teettämään poikasia.

Meillä on aina ollut lemmikkieläimiä.. kani, kissoja, hamstereita, koira... Jokainen eläin on otettu minun - äidin - päätöksellä ja vastuulle. Sain lapsuudenkodissani pitkän vinkumisen jälkeen kissan ollessani 13-vuotias ja alkuun hoidinkin kissaani oikein hyvin. Tosiasia kuitenkin oli, että viikkorahoilla ja polkupyörällä en olisi voinut huolehtia kissani tarvitsemista eläinlääkärikäynneistä. Vähitellen kissasta tuli koko perheen lemmikki ja lapsuudenkodista muutettuani vanhempani eivät halunneet "viimeistä lastaan" eli kissaani minulle mukaan antaa.

Eläimen hoitaminen ja siitä kaikin tavoin - myös taloudellisesti ja välttämättömien kuljetusten osalta - huolehtiminen on mielestäni aina aikuisen vastuulla. Siis henkilön, jolla todellakin on edellytykset huolehtia lemmikistä kaikin tavoin. Olen tänään joutunut tekemään yhden elämäni vaikeimmista ratkaisuista, armahtamaan 18 vuotta täyttäneen kissani sen kärsimyksistä. Päätös on minulle, päälle nelikymppiselle täti-ihmiselle, ollut niin vaikea paikka, että kummankaan lapseni en olisi suonut niin vaikeaa päätöstä joutuvan tekemään. Vastuun kantaminen lemmikistään ei ole pelkästään lemmikin ruokkimista, häkin/käymälän puhtaanapitämistä ja ulkoiluttamista...vastuu tarkoittaa jotain paljon enemmän.

Omat lapseni ovat saaneet aina elää lemmikkieläinten kanssa, meillä on edelleen yksi kissa ja yksi koira. Mielellään lapseni lemmikeistämme huolehtivat, mutta vastuu näistä eläimistä on minulla. Myös silloin, kun se vastuu tekee kipeää.

Mä ainakin antaisin vastuuntuntoiselle alle 10-vuotiaalle lapselle ehkä jonkun hamsterin. Mutta näitä vastuuntuntoisia on aika harvassa, sillä niin pieni lapsi ei vielä tiedä mitään vastuuntunnosta. On siis niitäkin, jotka tuntevat vastuuntuntoa ja kantavatkin sitä hyvin eläimen hoidossa. Mutten silti antaisi ehkä kania ekaksi lemmikiksi. Sain itse ensimmäisen hamsterin 8-vuotiaana ja osasin hoitaa mielestäni sitä hyvin. Totta kai äitini auttoi minua alussa kesyttämisessä ja häkin siivoamisessa, mutta loppujen lopuksi tein kaiken itse. Nykyäänkin meillä on tuolla 3 hamsteria, marsu, kani, koira ja akva ja osaan hoitaa niitä mielestäni hyvin, vaikka olen vasta 13. Itsekin olen harkinnut kanille poikasten tekemistä, tietenkin saan apua ja pyydänkin sitä, sillä olen ensikertainen. Mutta mielestäni "leijonat" voi tehdä kanilleen poikasia, jos on mielestään valmis siihen. Vaikka nyt on aika paljon jo kanin poikasia myynnissä.. Kannattaa jo kysellä poikasille kotia! Minäkin olen viimeiset pari viikkoa etsinyt tuleville poikasille kotia, vaikkei kanini edes odota :) Tässä oli siis minun mielipiteeni ja kommenttini tästä asiasta.

mulla asuu naapurissa yks tuttu,joka ite niin sanotusti kasvattaa kaneja.siltä voi mennä pyytään apua,jos jotain sattuu.täällä missä minä asun ei ole kunnon eläinlääkäriä!!!!
asun käpykylässä,eli huittisissa!
sain itse asiassa ekan kanini 1kk ennemmin kuin täytin 11v.!!ja hellu oli sillon noin 1-v.
sitä ennemmin mulla on ollut hoidossa tuttavani kani ja olen hoitanut kaverini kanssa hänen kanejaan!!eka kani minkä kaverini otti oli tuolloin kun hän sen otti,niin 3-vk.!!!!
ja nyt 2-v.
eli mä vähuän niinku pelastin hellun!
oli ollu "kasvatuskani" eli sille oli tehty poikue,mut se poikue ei ollu kovin hyvä,eli siks kasvattaja luopu tästä kanista.
olisin tietysti voinut ottaa pienen suloisen poikasen,mutta en ottanut,koska halusin tarjota hellulle kodin!!
ja jos teetän niitä poikasi,niin tottakai etsin joka ainoalle hyvän kodin!!!
mutta poikasten teossa olisi myös mukana äitini!
eli en varsinaisesti teettäisi niitä yksin!
ja tietysti poikasten syntymän jälkeen mukana voisi olla:ystäväni(aikuinen) ja sukan kasvattaja!
koska en itse tiedä niin hyvin sukupuolia!