Voi, että ... tyttöytäväni jatkuvasti ymmärtää muo väärin.... tai siis ex tyttöystäväni :\
No nyt sit onnistuttiin riitelemään hänen kanssaan ja tässä tilanteessa on tosi paha mennä sopimaan sen kanssa riidat...
Ekaks vähän taustatietoa :D ?:
Siispä noin puoltoista kuukautta sitten myö erottiin ja mä olin hirveässä shokissa ja miltein päivittäin otin siihen yhteyttä koska yritin saada tietää miks erottiin ja miks menetin mulle niin tärkeän ihmisen.
No myö erottiin ihan ystävinä ja siks se suostukin mulle puhumaan. Aluks tosin se puhu kaikesta muusta paitsi itse syystä. Siispä näin meni viikko miettien mitä oiekasti tapahtui. Toinen viikko meni siinä kun hän kertoi jatkuvasti eri syitä miks erottiin ja en syytä häntä, mutta hän oikeesti sekotti mut täysin :\ Tarkoitan, että välillä se kerto toista ja välillä toista ja niin mä onnistuin tulkitsemaan väärin.
No nyt sit tänään mä oikeasti yritin asettua hänen näkökulmaansa. Mietin, että mitä mä oikeasti haluaisin tollasessa tilanteessa ja päädyin siihen tulokseen, että on vain kaksivaihtoehtoa.
Joko mä haluan hänen näyttävän oikeasti katuvansa ja oikeasti muuttuneen tai sitten mä tarvitsen vain aikaa miettiä asioita ja jatkuva yhteyden otto vain ahdistais ja sotkis kaiken.
No erottuamme mä tulkitsin asiat niin, että mun pitäs näyttää oikeasti katuvani ja oikeasti muuttuneeni. No näin mä sit yritin kuukauden, mutta nyt vasta tajusin että tää kaikki on vain pahentanut tilannetta, koska oikeasti mitä hän tarvitsi olikin vain aikaa. Hän koki tän kaiken ahdisteluna ja tää kaikki vaan sekotti kaiken.
Ajattelin että jos tää kaikki on kiinni luottamuksesta. Ehkä hänen olisi helpompi luottaa muhun jos mä ensin luottaudun hänelle ( koska mä oikeasti luotan häneen ).
No siispä soitin hänelle tänään ja kerroin sille, että mä jätän sen nyt rauhaan koska hän selvästi tarvitseekin vain aikaa, mutta sitä ennen haluaisin kertoa hänelle salaisuuden. Salaisuuden jota en ole koskaan voinnut paljastaa kellekkään ja josta en ole koskaan voinut puhua. Salaisuuden joka on myös haitannut meidän suhdettamme joissain määrin ja salaisuuden joka on kiusannut muo lähes koko elämäni ajan. Salaisuuden josta mä vielä tähän päivään asti näin joka yö painajaisia kunnes vasta erottuamme aloin nähdä unia hänestä.
No siis ongelma on nyt siinä, että hän niin kovasti halus kuulla sen heti siinä puhelussa, kun taas tää on niin iso juttu mulle, että tämmöset pitää kertoa ihan kasvotusten :\ joten kysyin koska sillä ois aikaa tavata mut?
No hän sit loukkaantu ja sanoi ettei oo mikään lääkäri jolle vaan voi varata ajan ( Uskon, että näin hän vain yritti painostaa muo kertomaan sen heti :\ Tuntu olevan vähän kärsimätön )
No sit se kiels muo enään ikinä ottamasta yhteyttä .
huoh :( Mitähän mä teen? Riitaan tietenkin aina tarvitaan kaks ja jonkunhan se sovinto on aloitettava, mutta jos hän kerta jatkuvien soittojeni jälkeen ei enään halua mun kertaakaan ottavan yhteyttä. Miten sekään on sit mahdollista ?
Tulipa muuten tosi paljon tekstiä. Tosi kiva jos joku oikeesti jakso kiinnostua ja lukea koko romaanin. Ois myös sit kiva saada asiallisia kommentteja ja neuvoja ehkäpä kokemuksia ?
Sit semmoset " anna hänelle nyt vaan aikaa " voi jättää kirjoittamatta, koska sen mä hänelle nyt joka tapauksessa suon.
No nyt sit onnistuttiin riitelemään hänen kanssaan ja tässä tilanteessa on tosi paha mennä sopimaan sen kanssa riidat...
Ekaks vähän taustatietoa :D ?:
Siispä noin puoltoista kuukautta sitten myö erottiin ja mä olin hirveässä shokissa ja miltein päivittäin otin siihen yhteyttä koska yritin saada tietää miks erottiin ja miks menetin mulle niin tärkeän ihmisen.
No myö erottiin ihan ystävinä ja siks se suostukin mulle puhumaan. Aluks tosin se puhu kaikesta muusta paitsi itse syystä. Siispä näin meni viikko miettien mitä oiekasti tapahtui. Toinen viikko meni siinä kun hän kertoi jatkuvasti eri syitä miks erottiin ja en syytä häntä, mutta hän oikeesti sekotti mut täysin :\ Tarkoitan, että välillä se kerto toista ja välillä toista ja niin mä onnistuin tulkitsemaan väärin.
No nyt sit tänään mä oikeasti yritin asettua hänen näkökulmaansa. Mietin, että mitä mä oikeasti haluaisin tollasessa tilanteessa ja päädyin siihen tulokseen, että on vain kaksivaihtoehtoa.
Joko mä haluan hänen näyttävän oikeasti katuvansa ja oikeasti muuttuneen tai sitten mä tarvitsen vain aikaa miettiä asioita ja jatkuva yhteyden otto vain ahdistais ja sotkis kaiken.
No erottuamme mä tulkitsin asiat niin, että mun pitäs näyttää oikeasti katuvani ja oikeasti muuttuneeni. No näin mä sit yritin kuukauden, mutta nyt vasta tajusin että tää kaikki on vain pahentanut tilannetta, koska oikeasti mitä hän tarvitsi olikin vain aikaa. Hän koki tän kaiken ahdisteluna ja tää kaikki vaan sekotti kaiken.
Ajattelin että jos tää kaikki on kiinni luottamuksesta. Ehkä hänen olisi helpompi luottaa muhun jos mä ensin luottaudun hänelle ( koska mä oikeasti luotan häneen ).
No siispä soitin hänelle tänään ja kerroin sille, että mä jätän sen nyt rauhaan koska hän selvästi tarvitseekin vain aikaa, mutta sitä ennen haluaisin kertoa hänelle salaisuuden. Salaisuuden jota en ole koskaan voinnut paljastaa kellekkään ja josta en ole koskaan voinut puhua. Salaisuuden joka on myös haitannut meidän suhdettamme joissain määrin ja salaisuuden joka on kiusannut muo lähes koko elämäni ajan. Salaisuuden josta mä vielä tähän päivään asti näin joka yö painajaisia kunnes vasta erottuamme aloin nähdä unia hänestä.
No siis ongelma on nyt siinä, että hän niin kovasti halus kuulla sen heti siinä puhelussa, kun taas tää on niin iso juttu mulle, että tämmöset pitää kertoa ihan kasvotusten :\ joten kysyin koska sillä ois aikaa tavata mut?
No hän sit loukkaantu ja sanoi ettei oo mikään lääkäri jolle vaan voi varata ajan ( Uskon, että näin hän vain yritti painostaa muo kertomaan sen heti :\ Tuntu olevan vähän kärsimätön )
No sit se kiels muo enään ikinä ottamasta yhteyttä .
huoh :( Mitähän mä teen? Riitaan tietenkin aina tarvitaan kaks ja jonkunhan se sovinto on aloitettava, mutta jos hän kerta jatkuvien soittojeni jälkeen ei enään halua mun kertaakaan ottavan yhteyttä. Miten sekään on sit mahdollista ?
Tulipa muuten tosi paljon tekstiä. Tosi kiva jos joku oikeesti jakso kiinnostua ja lukea koko romaanin. Ois myös sit kiva saada asiallisia kommentteja ja neuvoja ehkäpä kokemuksia ?
Sit semmoset " anna hänelle nyt vaan aikaa " voi jättää kirjoittamatta, koska sen mä hänelle nyt joka tapauksessa suon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tiedän kohdelleeni häntä väärin ja saattanut hänet tollaiseen tilaan ja siks teiän on myös tosi vaikea antaa neuvoja, ku muuten pitäs kirjottaa vähän enemmän kuin A4 - kokon verran tekstiä >:)
No mut tota olin kuitenkin oikeassa. Hän vain yritti joksenkin painostaa muo kertomaan heti ( koska tottakai sitä tekis mieli kuulla heti ja tommonen jää vaan vaivaamaan ). No nyt se sit lähetti viestin jossa se pahoitteli käytöstään ja uskoo mun osaavan rakastaa ja tekevän vielä oikeita päätöksiä. Kerto, että me molemmat nyt vain tarvitaan aikaa ja musta oli vaan niin ihanaa huomata, ettei se tyttö jota mä niin rakastin ollutkaan kadonnut tai kuollut
Mä tossa mietin kun sä jaksat vielä odottaa.Niin kysyn että pitäiskö mun jaksaa odottaa Villeä,vaikka se sanoi, että ei meistä voi tulla vakavaa juttua.mutta kuitenkin osa sen teoista kertoo muuta.Niin olinko vaan liian hätäinen ja en kans antanut tilaa sille?Jos sit joskus, kun se saa selvitettyä,mitä musta haluaa.Kun kuitenkin se aika vakavasti seuraa etsii.Et jos se tajuis,että mä oisin se vakavasti otettava.en tiedä.Viittinkö odottaa?
Joo siis :\ Ei sillä ettenkö häntä kaipais. Kyllä tää kaikki odottaminen sattuu, mutta mun tilanteessa tää ero vaan vahvistaa suhdettamme.
Sun tilanteessa voi olla hyvinkin niin, että teillä ei vaan synkkaa... tarkoitan, että jotkut tykkäävät toisista jotkut eivät. Mut sit taas voi olla hyvinkin, että toi aika vois toimia teilläkin. Että en nyt muista sun tarinaas, mutta jos te etenitte liian nopeasti tai jotain niin ihan hyvä ehkä vähän jarruttaa... että en usko, että hänet oot vielä kokonaan menettänyt.
Kuitenkin tiedät tohon vastauksen paljon paremmin itse >;) Tsemppiä !
Kyl se voi olla,että meilläkin vois olla se väli tehdä hyvää,koska todellakin edettiin niin nopeesti jo sinne sänkyynkin.Et ehkä molemmat pelästyttiin et mis oikeen mennään.Et ehkä annoin itekin sellaisen kuvan,että en halua muuta kuin vähän hauskaa.Vaikka halusinkin.Mut en tiedä.En jää ketään varmaan kyl silti odottamaan, koska sitä en jaksa.Jos oon sinkku silloin,jos se musta kiinnostuu vielä niin sit voin ainakin yrittää.Mut en mä viitti roikkua toises.
Sun viestejä kun on lukenut, niin on tullut sellainen kuva että olet järkevä nuori mies.