Olen 17 vuotias poika. Minulla on yksi veli. Hän on 19. Koko ikäni vanhempani ovat pitäneet veljeäni paremmassa asemassa. Veljeäni kehutaan paljon, hän on minua parempi koulussa, urheilullisempi, vahvempi, voimakkaampi ja kaikinpuolin täydellinen. Vanhempani ovat paljon enemmän kiinnostuneita veljeni opiskeluista, tulevaisuudensuunnitelmista ym..
Minusta vanhempani eivät ole olleet kiinnostuneita, eivät he ole kysyneet minulta, vaikka että miten koulussa menee. Olen vanhemmilleni näkymätön, jonkinlainen riesa, jota he joutuvat elättämään. Isä tai äiti ei ole koskaan sanonut, että olisin heille tärkeä tai rakas. Mitään minä en osaa tehdä oikein, kaikki mitä teen, teen aina väärin, vanhempieni mielestä. Veljeni taas osaa vanhempieni mukaan tehdä kaiken oikein, täydellisesti. Veljeni saanut vanhemmilta aina kaiken mitä on halunnut vaatteet, tietokoneet, mopon, auton ym.. Minä olen jäänyt tyhjin käsin.
Olen ollut aina kiltti lapsi. En ole koskaan sanonut vanhemmilleni mitään vastaan. Jos olisin sanonutkin jotain heille, mikä huuto siitä olisi noussut. En ole vaatinut heiltä mitään. Minä aina olen ollut se huonoin, surkein, ylimääräinen. Monesti vanhempani sanovat tutun lauseen "ai niin se janikin vielä".
Muille vanhemmille sanoisin, että olkaa lapsillenne tasa-arvoisia. Minulle tästä asiasta on jäänyt ikävät muistot.
Minusta vanhempani eivät ole olleet kiinnostuneita, eivät he ole kysyneet minulta, vaikka että miten koulussa menee. Olen vanhemmilleni näkymätön, jonkinlainen riesa, jota he joutuvat elättämään. Isä tai äiti ei ole koskaan sanonut, että olisin heille tärkeä tai rakas. Mitään minä en osaa tehdä oikein, kaikki mitä teen, teen aina väärin, vanhempieni mielestä. Veljeni taas osaa vanhempieni mukaan tehdä kaiken oikein, täydellisesti. Veljeni saanut vanhemmilta aina kaiken mitä on halunnut vaatteet, tietokoneet, mopon, auton ym.. Minä olen jäänyt tyhjin käsin.
Olen ollut aina kiltti lapsi. En ole koskaan sanonut vanhemmilleni mitään vastaan. Jos olisin sanonutkin jotain heille, mikä huuto siitä olisi noussut. En ole vaatinut heiltä mitään. Minä aina olen ollut se huonoin, surkein, ylimääräinen. Monesti vanhempani sanovat tutun lauseen "ai niin se janikin vielä".
Muille vanhemmille sanoisin, että olkaa lapsillenne tasa-arvoisia. Minulle tästä asiasta on jäänyt ikävät muistot.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sitten,kun muutat kotoa pois,kauaksi vaikka,kyllä sitten ihmetellään,kun et käy, etkä soita,etkä puhu omista asioistasi mitään!
Näytä niille! Opiskele jokin hieno ja hyvä ammatti,ihan vaan niitten kiusalla! Nosta pääsi pystyyn ja ajattele, että heistä huolimatta pärjäät tosi hyvin. Ajattele itseäsi,itsekkäästi. Jos ei susta he piittaa,piittaa sinä ja tosiaan,näytä niille!
Kohtahan olet täysi-ikäinen ja voit alkaa miettimään omaa kämppää ja omaa elämää!
Susta on tullut vahva,huomaatkos,vaikkakin tuommoisen ikävän asian voimalla!
Mutta tsemppiä!
Näytä niille miten hieno ja hyvä kaveri olet ja taitava!
Tsemppiä!
Go for it!
Näytä niille! Olet hieno ja arvokas ihminen!
Kyllä mä uskon että vanhempasi rakastavat sua ihan yhtäpaljon kuin veljeäskin.Eivät ilmeisesti vaan tajua näyttää tunteita sua kohtaan. Tsemppiä!!
maalailla pirua seinille, eikä tämä nyt ole sellainen asia jota kannattaisi paljoa miettiäkkään, mutta itse henk. koht. olen lähisuvussa nähnyt yhden tapauksen, jossa yksi lapsista oli ns. äidin hairahdus, josta isäkin tiesi, mutta asia oli täysin vaiettu. Seuraukset olivat aikalailla kuvauksesi mukaisia, isällä suht luonnollisista syistä, äidillä mistälie huonosta omastatunnosta tai puolisonsa pelosta tms. Mutta kuten sanoin, mitäs tuollaista miettimään, ja eihän sille mitään voisikaan vaikka olisikin totta, mitä ei varmaankaan sinun tapaukseesa ole. Jotkut vanhemmat ovat vaan yksinkertaisesti epäreiluja ja sille ei minkään voi, täytyy vaan selvitä miten itse parhaaksi näkee ja todeta, että omapahan on häpeänsä jos noin keljuja ovat.
Nii en tiedä miksi jotkut vanhemmat ovat noin "kieroutuneita".
Siis varmasti ne sua rakastaa, mutta pakko niillä olla jotenkin paha-olo kun ne tollasta tekee..
Toivottavasti olet niin vahva, että vahvistut tämän asian myötä, etteivät tuhoa sinua kokonaan.
Eivätkö nuo edellämainitsemasi esineet ole sitten yhteisiä? Tietokoneet mopot yms. Teillä on 2 vuotta ikäeroa..
Vanhempiesi käytös ja kohtelu kyllä kusee jos noin ovat asiat kuvaamallasi tolalla.
Koeta pärjätä.