Ostin muinoin stereot (sony mhc-rg330)ja niiden Lähtöteho (RMS 10 %) 120,0W ja Lähtöteho: Musiikkiteho (W) 240,0W. Eli meinaako tuo sitä et vaikka stereot ovat päällä mut äänet nollassa, niin stereot kuluttaa saman verran virtaa kuin vaikka kaksi 60w hehkulamppua? Onko tuo 240 w kulutus vain silloin kun äänet aivan täysillä? Kiitos....
tehon kulutus
aloitteleva puupää
81018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tyhjäkäyntivirta on paljon pienempi. Kulutus riippuu siis signaalista.
A-luokan vahvistimilla pelkäämäsi kulutus toteutuisi.
Olen sen verran puupää, et tarvin viel tarkennusta...:) Niin et tuo 120w ei ole jatkuva kulutus, vaan jossain tietyssä vaiheessa, vai? Onx tuo 240w kulutus sillon kun äänet maximissa? Virransäästötilassa kulutus oli muistaakseni alle 1 watin...
120W lähinnä maximi teholla,tosin 10% särö ottaa jo korviinkin.240 w musiikki teho eli hetkellinen tehon tarve.Se 120Wattiakin lienee ilmoitettu yläkanttiin.Katsoppa jos löydät vielä mitä laite ottaa TODELLA tehoa verkostosta.
Monissa nyky laitteissa kun ilmoitetaan satoja watteja mutta takaseinässä lukee muutama kymmenen wattia!
Eli vahvistimet ovat sen mukaan ikiliikkujia,kehittävät tehonsa tyhjästä.Heureka!
Nuo laitteen takakanteen merkityt teholukemat (luulen että on kyse niistä) tarkoittavat laitteen maksimaalista liitäntätehoa sähköverkossa, eli sitä mitä laite maksimissaan kuluttaa. Otettava huomioon minkälaisen sulakkeen takana olevaan pistorasiaan laite on kytkettävissä.
Kun arvioit laitteen antotehoa, voit reilusti puolittaa tuon takakannen lukeman. Vahvistimesi tehoista ainakin puolet häviää lämmön tuottamiseen.
Tuo max. tehonkulutus on silloin kun nupit on kaakossa eli soitat täysillä. Tuota tapahatuu tuskin koskaan koska suurin vahvistimen ilmoitettu antoteho on 10% säröllä, sitä ei sikakaan kuuntele.Vahvistin leikkaa jo niin paljon että vähennät tehoa ettei korviin koske. Jo parin prosentin särö koetaan epämiellyttävänä.
Kun kuuntelet hiljaa, käytössäsi on muutama watti ja vahvistimen tehonkulutus korkeintaan parikymmentä wattia.
mulla on pioneer A-656, joka on luotettava 2-kanava vahvari takakannen tehonkulutuslukema 650 w ja antoteho normaaliiin kuormaan noin 100 w eli ei mikään kauhean tehokas mut se ihmetyttää kun monikanavavahvareissa nykyään ei löydä tollasia lukemia tehonkulutuksesta vaikka kanavia on enemmän eli antotehot on pienet jos puhutaan 300-noin 800 euron konesista
Kyllä niisä monikanavissa se hyötysuhde on sama kuin tuossa varsin kelpo vahvistimessasi.
Monikanavissa tuo tehon ilmoitus on mennyt vähän samaan suuntaan ja yhtä pieleen kuin autosoittimien tehoissa.
Laskevat siten että leffoissa ei koskaan tule täyttä volyymiä kaikista kanavista. Joten poweri kalliina komponenttina on aika alimitoitettu vahvistimien päätetehoon verrattuna.
Tuota laittetta kun sitten kuuntelee musiikilla, jytke tulee joka kaiuttimesta ja vahvarin poweri ns. notkahtaa ja aiheuttaa kunnon säröt ääneen....
Eli nuo monikanavavehkeiden tehot ovat joko /tai -kanava -tehoja. Miten sen nyt paremmin ilmaisisi?
Musiikissa maksimitehon ja RMS -tehon suhde on 1/10.
Jatkuvan tehon lukemaksi riittää 0.1 x maksimitehon lukema.
Pehmeä virtalähde on oikeaa politiikkaa koska muuntaja on tosíaankin kallis.
Pettäminen on ikävää. Se on myös oikein, koska asiakaskunta ei tunne realiteetteja.
Realiteetti?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyys
PAINOSTA voi tai ainakin pitäisi jotain osviittaa maallikko saada, jos ymmärtää että tyhjästä on paha nyhjästä. Toisin sanoen rautaa vahvistimen sisällä täytyy olla ja se painaa..
Itselläni on tuossa tornissani yhtenä vahvistimenani A-858 joka painaa 25kg, no onpa siellä 2 muuntajaakin ja verkosta se "maksimissaan" syö 1kw (valot räpsähtää kun rele menee päälle). Yksi mikä vahvistimessa saa huvittuneen olon on orginaali verkkovirta johto, joka kaiken järkälemäisyyden keskellä on jätetty siroksi kasettinauhuri mallin lakuksi..
En tiedä sinun vahvistin mallista, mutta omani on pari kertaa "penkitetty" 90-luvun loppupuoliskolla ja silloin vahvistin taipui mukavasti 2 ja 4 ohmin kuormiin. 4 ohmiin oli muistaakseni jotain 2x 250w rms. En nyt tähän aikaan kuolemaksenikaan saa mittauksen virallista termiä päähäni enkä löytänyt grafiikkoja mistä olisin voinut RMS:n tarkistaa.
No mutta mittatulokset tulivat "penkistä" kuitenkin 3-ulotteisena grafiikkana, jos joku muistaa oikean "termin" niin kertokoon :)
A-kirjain nostalgisen vahvistinsarjan edessä kertoo kuitenkin vielä tänäpäivänäkin jollekkin jotain.