millainen on sekä vanhempien että sijaisvanhempien mielestä hyvä lastensuojeluviranomainen.
Itse aloitin syksyllä 3.5v sosionomi-opinnot, ja aion perusvuoden jälkeen suuntautua lastensuojelualalle.
Entisessä työssäni perhepäivähoitajana törmäsin perheisiin, joissa tarvittiin lastensuojelua. Usean vuoden ajan tein erilaista yhteistyötä heidän kanssaan. Työntekijät vaihtuivat tiuhaan mikä oli huonoa lapsen etua ajatellen.
Kertokaa te oma mielipiteenne.
Lämmintä joulua kaikille :)
T:Carita
Itse aloitin syksyllä 3.5v sosionomi-opinnot, ja aion perusvuoden jälkeen suuntautua lastensuojelualalle.
Entisessä työssäni perhepäivähoitajana törmäsin perheisiin, joissa tarvittiin lastensuojelua. Usean vuoden ajan tein erilaista yhteistyötä heidän kanssaan. Työntekijät vaihtuivat tiuhaan mikä oli huonoa lapsen etua ajatellen.
Kertokaa te oma mielipiteenne.
Lämmintä joulua kaikille :)
T:Carita
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sosionomina et kyllä voi olla varsinainen lastensuojeluVIRANOMAINEN, tai sitten joku sosiaalitoimi on palkannut epäpätevän toimeensa.
Sosionomi ohjaajan toimessa esim. lastensuojelulaitoksessa voit olla, ja siinä hommassa sosionomi on varmasti nainen/mies paikallaan. Mutta siis varsinainen asioista päättävä taho et voi olla, koska muodollinen pätevyys puuttuu.
unohdin tosiaan kirjoittaa, että aion opiskella pidemmälle myöhemmin. ensin aion olla lastensuojelulaitoksessa, mutta myöhemmin on tarkoitus tosiaan lukea ammattiani eteenpäin ja korkeammalle. kiitos huomiosta!
kertokaa, mitä minun pitäisi työntekijänä mielestänne ottaa huomioon. miten voisin paremmin palvella sekä bio- että sijaisvanhempia? antakaa vinkkejä, ehdotuksia, ihan mitä vaan kunhan saisimme asiallisen keskustelun aikaiseksi.
sana on vapaa!
sellanen, joka osaa nähdä asiat aina ja joka käänteessä lapsen etua ajatellen ja vain sitä.
Silloin, kun lapsen oikea todellinen etu turvataan ja se on ohjenuorana, käsitykseni mukaan ratkaisujen pitäisi tyydyttää sekä sij.vanhempia, että lapsen omia vanhempia, edellyttäen tietysti, että kaikki pyrkivät vain lapsen parhaaseen.
Se on lopuujen lopuksi aika yksinkertaista.
Ei pidä mennä jonkun opitun mukaan ja soveltaa samaa sääntöä kaikkiin. Jokainen lapsi ja hänen elämänsä ja perheensä on oma yksilöllinen juttunsa ja siten siihen pitää myös suhtautua.
Pitää kuunnella ja kuulla mitä lapsi sanoo, tai haluaa. Pitää myös opetella uskomaan kuulemaansa ja toimimaan sen perusteella.
Päinvastaisissa tapauksissa voidaan lastensuojelun nimissä tuhota koko lapsen elämä ja myös heidän vanhempiensa. toisaalta taas, jos liikaa uskoo esim. vanhempia, eikä näe lapsen todellista hätää, niin siinä taas mennään pieleen.
Sijaisvanhempia pitää myös kuunnella harkiten.
Ei pidä yksistään luottaa kenenkään sanaan, jos esim. niissä esiintyy ristiriitaisuuksia keskenään tai siihen mitä lapsi käytöksellään tai kertomuksillaan viestittää. Pitää ottaa asiat asioina, eikä ruveta kehittelemään ja keksimään teorioita, jotka perustuvat vain kirjoista opittuun tai mutuun.
Siinä vähän aluksiajateltavaa. Kysy, jos et jotain ymmärtänyt, tai haluat lisäselvennystä.
Lastensuojeluviranomaisten asiakkaita ovat lapset, joten hyvä lastensuojeluviranomainen kysyy nuo kysymykset lapselta eikä aikuisilta, joiden pelinappulaksi lapsiparka on joutunut.
kyselemään sijoitetuilta. Olen miettinyt tuota, miten paljon nuo sosionomipaskat muutenkin käyttävät sijoitettuja hyväkseen tutkimusmateriaalina tehdäksen seminaaritöitään. Biologisilta vanhemmilta ei lupia kysellä, sossu antaa luvat utsia ja seurata sijoitettuja ja tehdä väkivalloin päätelmiä. Edes tietosuojavaltuutettu ei ole asiaan puuttunut, onhan sillä silmäätekevien ja onko lie ottanut kantaa virtsakiven peräämisiin, onko rakastelutaidoissaan heikko kuten ruusu vihjannut, tuomioistuinko antaa tuomion jotta hyvä rakastaja on.
jos jotain tutkimusta väsää, niin sehän on hävytöntä käyttää alaikäisiä tutkimusmateriaalina ilman vanhempien suostumusta. Eihän aikuisiakaan saa käyttää tutkimusmateriaalina heidän tietämättään ja eihän tuo aloittaja tuossa ole maininnut mitään siitä, että hän näitä mielipiteitä täällä käyttäisi tutkimusmateriaalina. Joten hän ei tee asiasta tutkimusta vaan ihmettelee, millainen hyvä lastensuojelija olisi. Siksi, jos hän haluaa hyvin viranomaisena hoitaa jonkun lapsen asioita, hänen tulee kysyä lapselta, miten voi palvella.
Se olisi varmasti paras mahdollinen tukipilari alkavalle urallesi.
Itse olen huomannut sen omasta kokemuksesta, että kun äitini todettiin "epähyväksi" niin omalla kohdallani ei ollut lainkaan edes vaihtoehtoja; Olin valmiiksi huono.
Jokainen tilanne on uusi ja jokainen tilanne tulisi ottaa käsittelyyn uutena, ei sillä että kun tuon vanhemmat olivat tuota on lapset kanssa samaa.
Aina ei pitäisi kaivaa esiin sitä vanhaa vaan antaa mahdollisuus kasvaa ehyeksi ja olla hyvä.
Työntekijöiden vaihtuvuus on perseestä!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200712156989671_uu.shtml
Jospa olis kannattanut lastensuojeluviranomaisen nimenomaan lapselta kysyä ja kuunnella ajoissa mitä lapsilla oli sydämellään, jotta näin ei olis päässyt tilanne kehittymään.
Mielestäni näissä tapauksissa on ehdottomasti selvitettävä kuka laiminlöi lasten surujen kuulemisen, kun he ovat olleet sijaishoitajiin tyytymättömiä. Vai syntyykö vauvat jonkun mielestä valmiiksi ilkeinä ja väkivaltaisina.
Tuo juttu pitäisi tutkia poikien näkökulmasta. Hoitajalle annettiin ansionsa mukaan.
Se että kysytja kiinostut asiasta se on jopa iso plussa Sinulle.
Nyt kun itse olen joudunut sos.viraston kanssa tekemisiin , niin ajattelin, että me emme välttämättä tietä teidän työkiireistä ja siksi olisi hyvä lupauksia antaessa sanoa aina, että koetan soittaa jos kerkee tai teen parhaani, mutta saatta tulla turhaa odottelua...
Se on aika huono juttu kun sanottaan päivämärä yhdeyten ottamiseen ja sitten saakin odottaa viikko tai monta ennen kun puhelu tulee. Se ei oo oikein.Jos kerran vaatittaan tarkkuutta muilta niin sitä on oltava myös itsellään.
Ja jos joku vanhempi, lapsi tai kuka tahansa on joskus möhlinut, niin koeta antaa heille uusi mahdollisuus. Jotkut tosiaan haluavat korjata tilanteen ja aloitta puhtaalta paperilta ja he ovat oikeesti sen ansainnut.
Joten et saisi tuijottaa vaan sitä vanha paperia missä asiat oli kaikki huonosti, etkä saa auttomaattisesti päättä, että asiat on edelleen näin.
Koeta uskoa siihen hyvään ja että ihmiset kyllä haluaa asioita korjata. Anna heille edes yksi mahdollisuus asiat uusiksi panna.
itse olisin ilmaissut asian paljon rumemmin, eli käskisin sossutantan välttää ylimielisyyttä, jota ilmenee niin lapsia, biologisia perheitä kuin sijareitakin kohtaan. Merkka osasi kauniisti ilmaista tämän sossutanttoja laajasti vaivaavan ongelman.
Kiva että viitsisitte vastata. Löysin monta jotka yritän ottaa huomioon aikanaan, kun niin pitkällä ollaan.
Olikohan se Merkan kertoma pointti, eli koetetaan antaa vanhemmillekin uusi mahdollisuus on totta, mutta pitää myös muistaa, että valitettavasti on tapauksia, joissa sellaista ei voi toteuttaa lapsen edun kärsimättä.
Mutta tapaus kerrallaan pitää ottaa ja koettaa tutkia faktat, vaikka joskus onkin niin vaikeaa tietää kuka puhuu totta ja kuka ei, kun sosiaaliviranomaisetkin ovat vaan ihmisiä ja kristallipalloa ei ole.
En laita näitä vastauksia mihinkään tutkimukseen, ei meillä ole tällaista tutkimusta koulusta. Ihan vain halusin itse tietää, mitä te, jotka olette tekemisissä viranomaisten kanssa, toivoisitte työntekijöiltä tai mitä ette halua missään nimessä. Siksi kirjoitin tänne, koska mielestäni täältä kuulen sen parhaiten, mitä asialliselta työntekijältä toivotaan.
Kiitos kaikille vastanneille ja toivotan pienen runon myötä kaikille lämmintä joulua :)
Lumiset oksat vihreän puun
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katselen tähtien hopeista nauhaa
toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa.
-tuntematon
Carita