Millaisen matematiikan mukaan ruuasta maksamamme hinta nousisi, jos maataloustuet poistettaisiin?
Ilmeisesti tämä väite perustuu sille ajatukselle, että verorahoista maksetut tuet maataloustuotantoon näkyvät kuluttajahinnoissa niitä laskien.
Mutta tässähän on kyse vain rahan siirrosta, veronmaksajilta ruuan syöjille. Eli käytännössä samoille ihmisille. Tosin muuttuessaan veroista tuiksi ja siitä halvemmaksi hinnaksi kaupassa, huomattava osa tuista katoaa byrokratian rattaisiin.
Vaikka byrokratiaa ja kilpailun vääristämisestä syntyviä kuluja ei otettaisikaan huomioon, olisi tilanne se, että keskimääräinen veronmaksaja saisi juuri maksamiensa tukien verran halvemmalla ruuan kaupasta. Eli ei voittoa ruokailijalle.
Ainoat joiden voisi kuvitella hyötyvän ruuan halpuudesta, ovat ne, jotka maksavat osuuttansa vähemmän veroja, eli pienituloiset ja tulottomat.
Kuitenkaan sosiaalipolitiikaksikaan tuet eivät kovin hyvin sovellu, sillä niissä alennus ruuanhinnassa kohdistuu kaikkiin ruoan ostajiin. Antaen euromääräisesti jopa enemmän alennusta rikkaille, koska he käyttävät myös eniten rahaa ruokaan.
Jos halutaan taata köyhille ruoka suuhun, paljon parempi idea olisi tosiaan maksaa vaikka syömistukia alipainoisille köyhille. Tämä vähentäisi varmasti byrokratiaa, sekä vapauttaisi maataloutta tehokkuutta lisäävälle kilpailulle.
Ilmeisesti tämä väite perustuu sille ajatukselle, että verorahoista maksetut tuet maataloustuotantoon näkyvät kuluttajahinnoissa niitä laskien.
Mutta tässähän on kyse vain rahan siirrosta, veronmaksajilta ruuan syöjille. Eli käytännössä samoille ihmisille. Tosin muuttuessaan veroista tuiksi ja siitä halvemmaksi hinnaksi kaupassa, huomattava osa tuista katoaa byrokratian rattaisiin.
Vaikka byrokratiaa ja kilpailun vääristämisestä syntyviä kuluja ei otettaisikaan huomioon, olisi tilanne se, että keskimääräinen veronmaksaja saisi juuri maksamiensa tukien verran halvemmalla ruuan kaupasta. Eli ei voittoa ruokailijalle.
Ainoat joiden voisi kuvitella hyötyvän ruuan halpuudesta, ovat ne, jotka maksavat osuuttansa vähemmän veroja, eli pienituloiset ja tulottomat.
Kuitenkaan sosiaalipolitiikaksikaan tuet eivät kovin hyvin sovellu, sillä niissä alennus ruuanhinnassa kohdistuu kaikkiin ruoan ostajiin. Antaen euromääräisesti jopa enemmän alennusta rikkaille, koska he käyttävät myös eniten rahaa ruokaan.
Jos halutaan taata köyhille ruoka suuhun, paljon parempi idea olisi tosiaan maksaa vaikka syömistukia alipainoisille köyhille. Tämä vähentäisi varmasti byrokratiaa, sekä vapauttaisi maataloutta tehokkuutta lisäävälle kilpailulle.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Jos halutaan taata köyhille ruoka suuhun, paljon parempi idea olisi tosiaan maksaa vaikka syömistukia alipainoisille köyhille. Tämä vähentäisi varmasti byrokratiaa, sekä vapauttaisi maataloutta tehokkuutta lisäävälle kilpailulle"
Tämä muka vähentää byroratiaa? ei millään kaiken lisäksi se kasvattaisi lisää naapurikateutta ja epäsopua.
"Millaisen matematiikan mukaan ruuasta maksamamme hinta nousisi, jos maataloustuet poistettaisiin?"
vaati todella miettimistä sillä jos nyt tuotetaan tukien avulla alle tuotantokustannuksien länsimaissa niin millä tavalla tukien poistamisien jälkeen kyettäisiin samaan.
Eihän tuo ruokatuki juuri sossun nykyisestä toiminnasta eroaisi. Byrokratia sitä varten on jo siis olemassa. Maataloustukibyrokratia sen sijaan voitaisiin lakkauttaa.
Naapurikateutta kai ehdottamani järjestelmä aiheuttaisi samaan tyyliin kuin nykyisetkin yhteiskunnan tuet köyhille, työttömyystuet, sossunrahat yms. En näe mitään syytä miksi olisin ruokatukea saavalle naapurilleni sen kateellisempi kuin sossunrahaa saavalle.
"vaati todella miettimistä sillä jos nyt tuotetaan tukien avulla alle tuotantokustannuksien länsimaissa niin millä tavalla tukien poistamisien jälkeen kyettäisiin samaan. "
Kilpailuttamisen kautta. Tuotanto sinne, missä kannattavinta ja niihin tuotantomuotoihin, jotka kannattavimpia, eli todennäköisesti enemmän suurtiloja.
En tällä kuitenkaan halua sanoa, että moraalia pitäisi unohtaa. Tietyn säätelyn maatalous vaatii, jotta tuotanto pysyy yhteisesti hyväksyttävien normien mukaisena. Esim. eläintenkohtelu ja ruuan puhtaus on taattava. Nämä eivät kuitenkaan mitenkään liity tuotantolaitoksen kokoon tai sijaintiin tai moneen muuhunkaan tehostamistapaan.
Elintarvikkeiden hintojen laskeminen tukien avulla on vain virallinen selitys, todellinen syys on halu kontrolloida, valvoa ja ohjata omaa elintarviketuotantoa!
Naudanlihassa oma tuotanto kattaa suomessa vain 80 prossaa kulutuksesta, maidossa ollaan tasatilanteessa kausivaihtelu huomioiden(maitotuotteiden kaikki vientituet on unionissa lakkautettu), viljan tilanteesta saat hyvän kuvan Metsäveljen kirjoituksista, siassa on ylituotantoa ja kuinka ollakkaan juuri päätetyssä 141-ratkaisussa leikataan kaksi kolmasosaa tuesta pois(suomen tuotannosta 60 prossaa tapahtuu 141-alueella).
Mikään valtio ei ole niin lyhytnäköinen, että jättäisi koko elintarviketuotantonsa pelkästään markkinavoimien armoille. Eihän terveydenhuoltoa tai koulutustakaan päästetä markkinavoimien vietäväksi.
Tilakoosta ja kannattavuudesta sen verran, että tilakoon kasvattaminen ei suomessa ole kannattavaa johtuen erittäin kalliista työvoimasta. Itsekin pidän tuotantoni siinä rajoissa, ettei ympärivuostista työvoimaa tarvitse palkata.
Mitä taas eläinten hyvinvointiin tulee, niin kuvitteletko tosiaan, että sille euron broilerille voidaan taata yksilöllistä hoitoa jopa ilman tukiakin suomalaisella kustannustasolla???
sademetsät nurin
"Tuotanto sinne, missä kannattavinta ja niihin tuotantomuotoihin, jotka kannattavimpia, eli todennäköisesti enemmän suurtiloja."
tosin ei tuokaan alue kykene koko maapalloa ruokkimaan,jos kehitysmaat jossa on erittäin alhainen palkkataso pysty kilpailemaan nykyisten maailmanmarkkinahinnoilla, niin vaatii aikamoista kuvittelua että hinnat siitä vielä laskisivat kun kaikki kustannukset ovat näyttäneet suunta ylöspäin. Jos öljy halpenisi, niin silloin voisi olla hieman mahdollista tuo hintojen lasku, mutta toisaalta kun tuotanto siirtyy vain tietylle aluellee eli kilpailijat vähenevät niin se taas vaikuttaisi hintoja nostavasti.
"Tietyn säätelyn maatalous vaatii, jotta tuotanto pysyy yhteisesti hyväksyttävien normien mukaisena."
eikö vapaakilpailu sitten hoidakkaan kaikkea?
Miten ne sademetsät nyt niin paljon arvokkaampia on kuin Suomen metsät? Metsää vähemmän sinne, missä viljely kannattaa ja enemmän sinne, missä ei kannata viljellä. Maapallolle se on se ja sama, että missä se biomassa on.
"jos kehitysmaat jossa on erittäin alhainen palkkataso pysty kilpailemaan nykyisten maailmanmarkkinahinnoilla,"
Niin, voihan olla, etteivät ruuanhinnat maailmanmarkkinoilla laskisi. Toisaalta kun teollisuusmaiden pääomaa siirtyisi kehitysmaiden maatalouden tehostamiseen, olisi siellä varmasti mahdollista tuottaa ruokaa nykyisiä vanhanaikaisia menetelmiä kustannustehokkaammin. Eli kun yhdistettäisiin länsimainen viljelyosaaminen ja resurssit kehitysmaiden edulliseen palkkatasoon ja luontaisiin edellytyksiin maataloudelle, tuloksena olisi kilpailukykyisin maatalousyhdistelmä.
"eikö vapaakilpailu sitten hoidakkaan kaikkea?"
Todennäköisesti ei, ainakaan vielä nykymaailmas. Kuluttajien valistuessa entisestään ja tiedonvälityksen parantuessa, niin voi ehkä vielä joskus maatalouden osalta käydä.
kun väität.
Esim. sademetsät heijstavat lämpöä pois maapallolta kun taas pohjoisen havumetsät imevät sitä varsinkin talvella.
Voit itse rauhassa miettiä mitä merkitystä sillä on jos auringon tuottama läpö heijastuu takaisin vs. siihen että se lämpö jää lämmittämään maan ilmakehää.
on yksi syy siihen miksi saharab aavikko on laajentunut.
Muuten miksi ei kehitysmaan väki ole oikeutettu samaan palkkatasoon kuin länsimaissa?
"Maapallolle se on se ja sama, että missä se biomassa on."
Ei muuten ole. Duunarilta jääny läksyt koulussa lukematta kun tuollasia sammakoita pääsee? En aio enää lukea enkä kommentoida kirjoituksiasi ja toivon ettei kukaan muukaan tee niin.
Lue tuo!
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712066943072_ul.shtml
http://www.harvestservice.com/sademetsa.html
Jos tänne jää enemmän lämpöä, niin silloinhan Suomen maajussit saattavat saada harrastuksestaan ammatin jonain päivänä.
Suuri osa noista Iltalehden väitteistä perustuu siihen, että biomassaa häviää. Esim. hiilivarastona toimii mikä tahansa kasvi yhtälaisesti.
Toisen kirjoittajan selitys siitä, että sademetsät toimivat viilentäjinä, kun taas pohjoisen metsät lämmittäjinä, on kyllä painava pointti ja se täytyy itseni ottaa huomioon jatkossa.
Ensinnäkin tuo hiilidioksidin sidonta sademetsissä on ilmeisesti aikalailla balanssissa, eli saman verran kuin ne sitovat hiilidioksidia, ne vapauttavat esim. puiden kuollessa ja maatuessa. Jos tuo sidottu hiilidioksidi ei samaa vauhtia myös vapautuisi ilmakehään, niin sademetsien allahan pitäisi olla miljoonien vuosien ajalta kerääntynyt massa hyvin hiilipitoista maa-ainesta. Totuus kuitenkin on käsittääkseeni se, että maa-ainesta sademetsien alla on vain hyvin ohuelti. Eli kaikki mitä metsä tuottaa, metsä myös käyttää. Sama pätee myös hapen osalta, metsän tuottama happi menee suureksi osaksi maatuvan aineksen hajottamiseen.
Toisekseen tuo hiilidioksidin sitominen ja hapen tuottaminen tapahtuu kaikissa kasveissa. Myös niissä viljakasveissa, sekä pohjoisen pelloille tulevissa metsissä.
Kunhan vaan biomassaa on entinen määrä, ei tältä osin tule ongelmaa.
Mutta toki monia ongelmia on silti edessä, etenkin jos kaikki sademetsät hakataan alas.
On toki oikeutettu ja hiljalleen se tulee tapahtumaan, globalisaation ja markkinatalouden voimin. Siis ainakin niiden kehitysmaiden osalta jotka pystyvät vakaaseen kehitykseen ilman sotia tai muita kriisejä.
Maatalouden siirtäminen kehitysmaihin on yksi osa tätä prosessia. Kehitysmaat saavat näin lisää työmahdollisuuksia ja tuloja ja näin myös palkat siellä hiljalleen nousevat. Joskus hamassa tulevaisuudessa, kukaties, alkutuotanto alkaa siirtyä takaisin meille "vanhoihin teollisuusmaihin", kun nykyisissä kehitysmaissa on saavutettu tai ylitetty sama vauraus ja kulutaso kuin meillä on.
kuitenkaaan siitä on jos keski-Eurooppa kärsii kuivuudesta.
Mitenkäs ne muun maan jussit harrastavatko hekin?
miksi kaikki maailman tutkijat ja tiedemiehet ovat huolissaan sademetsien tilasta ja ilmaston lämpenemisestä? miksi sinä joka tiedät kaiken olet vain työläinen? miksi nämä maailman oppineet jotka työkseen seuraavat maapallomme tilaa, eivät tule kysymän sinulta neuvoa?
kuuluuko vastaus, että juuri siksi kun olet vain työläinen?
millä sinä minun tietotasoni tai ammattini määrität?
määritellyt moneen kertaan ja hyvin on vähäiseksi havaittu. Ammattiasi on vaikea sanoa, kun on niin kauan kun olet viimeksi ollut töissä
Olipa taas murskaava argumentti. Hävisin tämän väittelyn suoraan ja vetäydyn päiviksi itkemään ja hakemaan lohtua kossupullosta, kun olit niin pistävän älyllisen ilkeä. Ei kanssasi voi väitellä, kun olet niin ylivertainen.
PS. miksi edes kirjoittelet tänne, kun olet noilla argumenteillasi niin ylivoimainen? Etkö voisi jättää näitä palstoja alemman älyllisen tason edustajille? Ja siirtyä itse vaikka jo esikoululaisten seuraan?
PPS. niin missä olinkaan määritellyt tietotasoni? En muista sitä tehneeni. Vai onko tässä kyse siitä, että et tiedä mitä sana "määritellä" tarkoittaa? Voin kyllä selittää sen sinulle jos haluat, älä huoli. Ei täällä ihan kaikkia sanoja tarvitse ymmärtää. Mutta ole sitten tarkempana niiden esikoululaisten kanssa!
ei kai kukaan täysijärkinen tosissaan kuvittele että maataloustuet jotenkin tehostaisi ruoan tuotantoa tai tekisi sen halvemmaksi.
Aivan yhtä hyvin voi kuvitella että voi nostaa itsensä ylös suosta itseään tukasta vetämällä.
Maataloustukiyhtälö perustuu vain valheeseen ja kansalaisten hyväksikäyttöön yhden kansanosan (maanviljelijöiden) toimeentulon ja omaisuuden lisäämisen turvaamiseksi. Ei todellakaan ole missään osoitettu että jos viljelijälle heitetään x miljoonaa lisää ilmaista rahaa niin hän sillä rahalla jotenkin alentaisi ruoan hintaa. Sama valitus vain jatkuu että kun pitää tuottaa ruokaa alle tuotantokustannusten. "Tuotantokustannukset" seuraavat tietysti koko ajan tukieurojen määrää. Esim oma palkka on aina juuri niin suuri että lopputulos kirjanpidossa on -0.
Se nyt on nähty maailman sivu että mitä turvatumpi toimeentulo on ilman omia ponnisteluja sitä vähemmän toiminnan tehostaminen ja asiakaslähtöisyys kiinnostaa.
Maanviljelijät on tästä paraatiesimerkki. Helpoin tapa tähän mennessä oman elintason parantamiseksi on ollut tukieurojen turvaaminen.
Sen takia maanviljelijöiden energia menee lisätukien itkemiseen, ei tuotannon tehostamiseen.
Niin ne asiat vaan kääntyvät. Viime ajat on keskusteltu kuinka kauheaa tehotuotanto on ja nyt tuotanto ei kuitenkaan ole riittävän tehokasta. Itse sain possusta reilu kymmenen vuotta sitten euroiksi muunnettuna n. 3 euroa / kilo ja nyt saan reilu 1 euroa / kilo! Palkat on kai kehittyny saman suuntaisesti!?
naapurinisäntä aikoi palkata työntekijän perkaamaan ojitusta varten linjat metsään. Sai työkkäristä muutamankymmentä nimeä ja puhelinnumeroa ja eikun soittelemaan. Kaikilla oli hyvä selitys miks ei nyt oikeen käy. Mieleenpainuvin oli "kastuuko siellä kengät"
... olipa harvinaisen tyhmä kirjotus... mutta jos lusikalla on aneettu ei kauhalla voi ottaa jne....
Tee testi ja totea, onko sinussa viisastelijan vikaa.
http://plaza.fi/ellit/testit-ja-kyselyt/testit/oletko-besserwisser
voiko se olla todella noin vaikeeta ymmärtää että maataloustuki on ruuan hinnan alentamis korvaus.
maatalous byrokratia voitaisiin lopettaa varmasti maanviljelijöitten puolesta vaikka heti.
Mitä hommaa ite sitten teetkin niin joku tekee sen ulkomailla halvemmalla ja se palkan erotus on sulle suoraa tulotukea !!!!
Ihan hyvä aloitus, asia hyvin tiivistettynä, -näinhän
asia paljolti nähdään maatalouspuoleltakin katsottuna.
Jos tuottajahinta määritellään rehellisen kilpailuttamisen
kautta, niin suomalainen maajussi saisi tällä hetkellä
palkankorotuksen.
Valitettavasti asia ei ole vielä yleisessä tiedossa, mutta
kyllä se ennen kevättä "menee perille kantapään kautta".
Kun maataloutta kilpailutetaan, niin minkä hinnan kanssa kilpaillaan ?
Suomalainen maajussi hävinnee kilpailun Argetiinalaisen vehnäfarmarin
tuotantokustannusten kanssa, mutta ei sen hinnan kanssa mitä
vehnä suomeen tuotuna maksaa.
Nythän maailmanmarkkinahinnat ovat yleisesti korkeammalla tasolla
kuin tuotantokustannukset suomessa, ja asia ei ole lyhyelläkään
tähtäimellä muuttumassa, päinvastoin.
Tässäpä linkki siihen mitä tarkoitan, kannattaa klikata kaavio
"world grain harvested area per person" suuremmaksi, ja viettää
joku tovi vaikka sen asian ihmettelyyn, että miksi tuo käyrä
ei tökkää turpeeseen vuonna 2060 vaan alkaa hitaasti loiventua
ennen sitä.
( käyrä kuvaa planeetan kaikkien viljojen viljelyalaa henkilöä
kohti laskettuna )
http://www.edcnews.se/Research/Population-Landhunger.html
Jos kaikki tuet maapallolta poistetaan on pelkona että kriisi vuosina raakaaineiden hinnat pompsahtaisivat niin sanotusti pilviin, tuilla saadaan keinotekoisesti ja suurella pyrokratialla viljelijät alistettua työskentelemään tiettyjen normien tavalla. Yhdenkään todellisen viljelijän etu nämä tuet eivät ole. Miten esim viljan viljelyä voidaan tehostaa poistamalla tuet? lannoitteen lisäykseen kanssa? ilmaisen työvoiman määrääminen (työttömät) pelloille ?Ilman tukia nykyisellä hinnoilla ei pysty viljelemään.
Eikö sitä tukea makseta sen tähden kun muutkin niin tekee. Menepä Brysseliin ja Washingtoniin neuvomaan että pitää lopettaa se tukien makselu.
No tottakai se pitäisi lopettaa myös muilta. Annan tämän neuvon W. Bushille heti seuraavan kerran tavatessamme.