on ihan pakko tasa-arvon naisena nostaa esiin epäkohta, johon törmään lähes päivittäin sukulais- ja ystäväpiirissäni. Jos perheen isäntä on kiltti ja kunnollinen, niin melko varmasti häntä kohdellaan kuin koiraa, jos niinkään hyvin. Näin kiireisenä aikana se korostuu. Naiset ja usein myös lapsetkin antavat kyllä miehen kuulla kunniansa ja osaamattomuutensa. Tuntuu kuin miehen rooli olisi toimia naisen käskyläisenä ja loppu ajan pysyä poissa silmistä ja jaloista. Paitsi tilipäivänä. Valitettavasti kyllä huomaan silloin tällöin kohtelevani omaakin miestä siten. Oletteko samoilla linjoilla?
Miehen asema
koiran asema
331265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
..et asiaa puhut. Ja ny saa mun "sukulaiset" rauhassa hoivata niitä koiria.
Ja teeskennellä vieraille miehille, iloista ja leppoisaa naista!
Tuollaisia kulissiavioliiton kunnollisia miehiä ja naisia on paljon. Sitten kun toinen lähteekin ei-tyydyttävästä liitosta, niin hän on "huono ihminen" kun jätti niin kunnollisen ihmisen. Tuollaiset "kunnolliset ihmiset" ovat pirullsia niille kaikkein läheisimmille ihmisille. Eihän kukaan voi tietää mitä avioliiton sisällä ei tapahdu tai tapahtuu.
Minulla oli kiltti mies. Hän ei koskaan lyönyt minua eikä juonut viinaa. Hän ei myöskään koskaan tuonut tilipussiaan minulle eikä maksanut yhteisiä menojamme muutenkaan. Hän oli niin kiltti, ettei 'kiusannut minua seksillä' niinkuin hänen oma isänsä kiusasi hänen äitiään. Minä olin outo hänen mielestään, kun olisin halunnut seksiä enemmän kuin kuusi kertaa vuodessa. Hän oli niin kiltti, että ymmärsi, ettei äiti-ihmisiä saa kiusata seksillä. Hän ei myöskään kiusannut tai lyönyt lapsia eikä muutenkaan ollut lasten kanssa, ettei vaan aiheuta lapsille traumoja. Lasten piti olla hoidossa, että mies sai olla rauhassa kotona ja lukea. Hän oli niin viisaskin, että luki kymmeniä kirjoja viikossa ja oli varmasti kirjaston paras asiakas. Hän oli niin hirveän kiltti. Sitten hän ihmetteli, kun muutin pois hänen luotaan. Anoppi ja käly suuttuivat minulle ihan hirveästi kun jätin niin kiltin ja kunnollisen miehen. Minä olin niin kummallinen vaimo, etten ymmärtänyt hyvän miehen päälle mitään.
Minulla on niin kiltti vaimo, että hän haluaa vain kolme kertaa vuodessa ja silloinkin hän aina sanoo, että ota äkkiä.
joskus eri aiheen alla. Nyt puhumme arvostuksesta ja keskinäisestä kunnioituksesta parisuhteessa, ja luulen, että kun tuo puoli on kunnossa niin muutkin asiat kyllä pelaavat.
Mutta nyt töihin, palailen taas joskus, koettakaa kestää minun arkipäivän psykologiaani.
Tuu mun luo niin pidän hyvänä. Sähän saa kilttiä ihan liian harvoin. Kokeile tuhmaa. Tuhma on niin tuhma, ettei osaa olla kiltti.
meillä koira teki pentuja ja tarjosin yhtä niistä naapurin isännälle. Hän vastasi, ettei tarvitse koiraa, koska emäntä haukkuu vieraat ja hän syö ruuantähteet.
tuontyylisiä miehiä kuin naapurisi - hame päälle.
Tollanen emäntä,aina olis vaen pyttipannua.:)
miehessä vikaa, jos kynnysmatoksi alkaa.
..tuollainen tyylihän se suomalais- naisilla oikeasti on!
haukku ja minä heilutin häntää...
mitäs vikaa pyttipannussa muka?
Mutta, en todellakaan pidä ihmisistä jotka puhuvat pahaa puolisostaan, ja etenkin naapureitten ja yleensä vieraiden ihmiste läsnäollessa; sehän on kuin isku vyön alle..:(
Pitää sellasesta kaverista joka sanan varsinaisessa
merkityksessä jatkuvasti tosissaan naljailee.
Ohan meitä sellasia silmät vinossa puhujia joita
ei kannata niin vakavasti noteerata.
Olen kyllä ollut monessakin kyläpaikassa jossa
emäntä huolehti koko ajan isännän "kiitostamisesta"
siitä harvinaisia miehiä tuntu heille löytyneen
että kaikki viat oli sattunut yhellä kertaa samaan henkilöön.:)
Kyllä minä tykkään pyttiksestä ja teenkin sillon
tällön.Enkä muuten tähteistä,niin kuin ennen
vitsailtiin.-Pyttipannuun laitetaan kaikki viikon tähteet.:)
minä JOUDUIN töistä terveyteni takia pos jäämään.
Nyt sitten kun minulla on aikaa niin minun pitää olla kotona piika,kokki,siivooja, koiran ulkoiluttaja,pyykkäri ja taksi vie sinne hae sieltä ole aina valmina ja saavutettavissa, käyt kaupassa ym,ym.
Eipä enään ole sitä "omaa" aikaa kuin töissä ollessani,ei voi oikeastaan mitään harrastaa kun on lähes ympäri vuorokauden näitä kotitöitä.
On tullut monta kertaa mieleen,että josko jättäisin kaikki ja muuttaisin pois mutta en sitä vielä ole tehnyt,sekin aika varmaan tulee.
Muutenkin perheen "arvostus"minua kohtaan on nyt toisenlainen kuin silloin työssä ollessani.
No tämä kuulostaa nyt valittamiselle ja joku pian sanookin ,että muuta pois, no sen jo tuossa kerroinkin.
Onhan tässä hyviäkin puolia,on oikein mukava kun näkee läheltä miten lapset kasvaa ja miten koulussa menestyvät, kyllä minulla kuitenkin auktoriteetti heidän kasvatuksen suhteen on säilynyt,miten sitten kävisi jos pois muuttaisin,sitä olen monta kertaa miettinyt.
se on miehestä ja naisesta kiinni miten antaa itseään kohdella. Jos kunnioitat ja arvostat itseäsi myös sairaana, kunnioittavat ja arvostavat sinua myös läheisesi. Elleivät, niin silloin he eivät rakasta sinua, vaan vain sitä lompakkoasi, jonka toit kotiin töissä ollessasi.
ilmapiiriä "myrkyttää",että alkaisin asiasta ääntä pitämään.
Mieluimmin laiha sopu kuin lihava riita.
Muutenkin tää on jo mennyt sellaiseksi,että vaimolla on lisääntyneet ne "yllättävät menot,työ asioita" niin kuin hän sanoo.
Iltaisin tahtoo noita "yllättäviä menoja"olla,ei joka ilta mutta yllättävän usein niitä on.
tarvitse myrkyttää. Minäkin sain kilttinä ihmisenä huonoa kohtelua, mutta kun kerran löin nyrkin pöytään ja sanoin, että "anteeksi vain, mutta minäkin olen olemassa ja minusta tuntuu pahalta, kun minua kohdellaan noin".
Aloin tekemään myös omia juttujani ja lakkasin uhrautumasta ja olemasta marttyyri, sanoin, että nyt on minun vuoroni. Aina kuitenkin kerroin avoimesti mihin menen ja mitä teen ja tulin kotiin sovittuna aikana. Mies ensin mökötti, mutta kun huomasi muuttuneen ja iloisemman olemukseni hänkin vihdoin tajusi mistä olin puhunut.
Sinunkin tulisi olla kiinnostunut puolisosi menoista ja mitä hän tekee, ihan vain oman itsesi vuoksi.
Eräs hyvä ystäväni sanoi minulle, että kun rakastaa itseään niin silloin myös muut rakastavat sinua. Ei voi odottaa muiden rakastavan ja kunnioittavan sinua, ellet sitä itsekään tee.
kun tuo ruorimmainenkin kohta kotoa muuttaa niin kuin vanhemmat lapset on tehnyt niin silloin on minun vuoro tehdä omat siirtoni.
ajattelee, että kunhan lapset ovat lähteneet maailmalle niin sitten se taivas aukeaa.
Totuus on kuitenkin, että valitettavan usein se kumppani ei vaihtamalla parane. Joskus kylläkin, mutta mikäli omat kriisit ja ongelmat jäävät selvittämättä, niin ne siirtyvät seuraavaan suhteeseen ja taas ollaan samassa pisteessä. Tietysti jos olet ratkaisusi tehnyt ja tunnet kaikesta huolimatta tekeväsi oikein, niin päätös on ihan yksin sinun vallassasi ja teet itsesi kannalta oikein.
Olen sitä mieltä, että jokainen hetki, jonka joudumme täällä viettämään pahoilla mielin tai riidoissa, on hukkaan heitettyä aikaa. Tärkeintä elämässä on saavuttaa sisäinen rauha ja se, että on sinut itsensä kanssa.
niin hyvin, että uskoisin kenen tahansa miehen luulevan olevansa taivaassa, jos saisi saman kohtelun. Vertaus on siksi minusta vähäsen ontuva.
Kira-koiraani niin hyvin että joku vastaavassa hoidossa oleva nainen "olisi taivaassa"... :-)
Syötkö koirasi kaa samasta kupista?
asian aiheen. No - tulipahan taas tämäkin nähtyä!
tunnemme naapurien elämää; voimmeko sanoa heistä oikein mitään kyläreissujen perusteella.
pysty sanomaan vierailujeni perusteella ystäväperheiteni "todellisesta hierarkiasta" mitään... Ei kyllä kiinnostakkaan...
Jumankaut sellaisella miehellä saa pyyhkiä p:tä joka antaa naisensa hyppiä silmilleen.Joku roti vaikka talkkunansyönnissä. Kukaan tutuistani ei kohtele koiraansa ,kissaansa huonosti, jaa-a muusta en mene takuuseen, on ystävillä myös vaimokkeita joille antaisin postimerkin takamukseen ja lähettäisin kotiin kasvamaan.
Enää ei voi vaimoja hakata, niinku sillon ennen. Nyt siitä joutuu istumaan. Ja sehän tuntuu monesta miehestä pahalta. Isäukkokun oli vielä mies. Veteli vaimoaan turpiin useamman kerran kuussa. Vaan enää ei voi. Siihen johti nämä tasa-arvohöpinät. Enää ei mies saa olla mies.
on miehen mitta, että vaimoa turpiin kerran tai pari kuukaudessa?
Toivottavasti et oikeasti ajattele noin?
Tasa-arvohöpinät on mielestäni ihan jotain muuta kuin muijan hakkaamista.
Ole mies, mutta älä lyö....
että heillä ei ole enää valtaa. Mies ei saa olla enää mies. E.U on huomauttanut tänä vuonna kaksi kertaa suomen valtiovaltaa, ensin peheväkivallasta, ja sitten suoraan Vanhasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ja vielä Suomipojat itkee, että ei ole valtaa, Kerroin vain miten asiat oli silloin, kun miehillä oli kaikki valta. Jos et ymmärrä, niin luepa edelläolevia viestejä.
enää miehenmalli ei voi olla se sodanjälkeinen, vähäpuheinen mies. Siis mies, jota kuvailin. Jo lainsäädäntö estää sen. Nyt on miehenmalli hukassa. Naisetkin ihmettelee, että mikä se vois olla. Osa haikailee sitä kaikkimääräävää, väkivaltaista körilästä. Miks? Eikö se riitä, että mieskin olis ihminen? Ei mielestäni kovuus, tuntaattomuus ja julmuus ole ihailtavia ominaisuuksia. Siis äidit:Kasvattakaa pojistanne ihmisiä.
Koiran virka, sehän on tärkeä homma. Meidän kääpiöllä ei ole oikeastaan mitään muuta virkaa kun kääntää ihmisten suupielet hymyyn.
Kyllä minä miehenä ottaisin vastaan koiranviran hyvästä talosta. Ei tarvitse kun vähän anovasti katsoa niin heti saa huomiota ja herkkupaloja.
En ole tasa-arvonainen, vaan tasa-arvoiseksi syntynyt ja kasvanut ihminen, enkä ymmärrä tuota "kuka on tossun alla" juttua. Jos ei itse pyristele siitä irti, niin sitten on varmaan tyytyväinen oloonsa.
En minä muuta sano, kun että me ihmiset ollaan liikaa laumaolentoja. Otetaan toisilta mallia ja matkitaan toistemme sanoja ja varsinkin julkisuuden johdolla.
Parisuhteen energiat pitäisi käyttää omaperäisemmin.