horoskooppimerkkini on vesimies
vaikken astrologiaan uskokaan edes
niin virtaavan veden, tyrskyävän meren
katselu ja kuuntelu rauhoittaa mielen
joskus pohdin sitäkin, virtaanko
läpi elämän jälkiä jättämättä, olenko
kuin puropahanen, joka luikertaa maaston
mukaan poukkoillen järveen kadoten
haluaisin vakaaseen uomaasi kulkemaan
kuin colorado-joki grand canyonissaan
uomassasi minä kokonaan kesyttyisin
oikein mielelläni sitä myötäilisin
vaikken astrologiaan uskokaan edes
niin virtaavan veden, tyrskyävän meren
katselu ja kuuntelu rauhoittaa mielen
joskus pohdin sitäkin, virtaanko
läpi elämän jälkiä jättämättä, olenko
kuin puropahanen, joka luikertaa maaston
mukaan poukkoillen järveen kadoten
haluaisin vakaaseen uomaasi kulkemaan
kuin colorado-joki grand canyonissaan
uomassasi minä kokonaan kesyttyisin
oikein mielelläni sitä myötäilisin
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vankat seinämät vaatii, voimakas virta ,
että pysyy(t) 'aisoissa'!
Hyvä vertaus, sillä näin se taitaa olla,
ja kuinka kauniisti se sitten virtaakaan..;)
ps. tunnen useimman 'vesimiehen' ja kaikkien kanssa
tulen toimeen, joten en ihmettele, että sinäkin olet! :D
Tänään olisi sitten tarjouksena piparintuoksuista pvää .... :]
pps. samalla testi tuleeko perille...klums..
tuoksu tuli tänne asti, oikein vesi herahti kielelle. Hyvin olit ymmärtänyt vertaukseni!
Vallaton osuus taas tuhersi pienen lumotar tekstin, kun ei nikkiäkään voinut käyttää.
laitan tän näin lyhyenä liikkeelle, kun ei tiedä kuinka kauan tää on päällä tää saitti
Oli nuorena mieleni kuohuva koski
josta ylitse käynyt ei kukaan
varmoja, jyrkkiä mielipiteet
mihinkään menneet ei mukaan
Nyt kuihtunut koskeni puroksi
ihan ojaksi leppoisaksi
jonka ylitse lapsetkin loikkivat
tuskin huoliten kahlattavaksi
Vaan unelmat tulevat, menevät
ihmiset jäävät sentään
vaikka hiipuikin villi virtani
heistä hiipuvan soisi en kenkään
Vaikken koskena enää kuohukaan
sinut tahdon mä vieläkin kantaa
suvannosta suvantoon
ja aalloillain keinua antaa
Aivan liikutuin kauniista vastausrunostasi. Vai muka kesyyntynyt Hhmmm ... ??
Jollei sydämeni olisi jo niin pahasti syrjällään tiettyyn suuntaan, olisin sen varmaankin menettänyt pelkästään kauniiden sanojesi johdosta.
"aalloillain keinua antaa", aivan ihana ajatus *huokaus*
että....
mitäs minun pitikään kysyä.
Olkoon, lähdetään Pdme virran mukana,
annetaan pyörteiden viedä ja sitten hiukset
märkänä nauraa käkätetään itsemme ihan naatiksi...mut vasta kesällä,
nyt on vähän kylmä tuommosiin uimahommeleihin, ainakin ulkona:)))))
Niin sitä piti kysyä,
että mistä ihmeestä sinä näitä mainioita
aiheitasi oikein kaivat?
istahdan vain alas, ajattelen Häntä ja sitten sormet kirjoittavat mitä haluavat.
Avantouiminen kuulemma karaisee ja virkistää. Mutta kun salaisen rakkauteni takia olen verenpainekontrollissakin (punasilmätutkimusten lisäksi), niin elelen vähän aikaa rauhallisesti.
Kiitos Marin noista kehuista, jotka ovat ihan liikaa runoon käytettyyn aikaan nähden.
kyllä sun merkit tiedetään.