Tie

Yritit koskettaa,
minä vuosin kuiviin edessäsi, väistin.
Et saa koskea minuun, en kestä sitä murtumatta.

Kadut.Kadutko oikeasti, vai vain itsesi takia,
saatko rauhan ja voit jatkaa kuten tähänkin asti.
Et kerro sitä minulle, koska en kestä sitäkään.

Kuinka elämänsä saa pidettyä yksinkertaisena, turvallisena,
niin että sielukin saa hengittää.
Et sano sitä, sillä minä hajoaisin tuhkaksi.

Riittääkö se, että yrittää epätoivoisesti
olla paikallaan, katsomatta oikeisiin suuntiin.
Vai..pitääkö kaikki aloittaa kokonaan alusta.

Sinä et voi minulle mitään taata tulevaisuudesta.
Nyt en siitä tiedä mitään, minäkään.
Luulen, että minulle vielä tie näytetään.

Hitaasti ja varmasti lähden,
kuljen raskaan matkani
ja lopulta tulen kotiin.
5199
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Aivan upea!!
"Kuinka elämänsä saa pidettyä yksinkertaisena,
turvallisena, niin että sielukin saa hengittää".
Tätä minäkin aikoinani oravanpyörässäni mietin ja Sinä osasit sen hienosti sanoin kysyä.
Samalla lailla olen itsekin joskus pohtinut
ja tietä etsinyt.
Olet kyllä sanataituri!
K i i t o s !

Äänestä
  • syntyjä syviä on pohdiskeltava, jos joutuu pahaan
    paikkaan.

    Voi sinua e.ve, miten kauniisti taas sanasi laitoit, minä kirjoitan nyt sydänverellä,
    sanon näin, vaikka se saattaa kuulostaa
    kliseeltä, mutta se on totta.
    Ehkä runoissani siksi on nyt erilaista "syvyyttä".
    Kiitos sinulle. e.ve

    Äänestä

  • koskea..
    älä väistä..
    tartu kiinni..
    et ole
    yksin.

    Äänestä

  • onija kirjoitti:

    koskea..
    älä väistä..
    tartu kiinni..
    et ole
    yksin.

    Ensi oli mitä koskettaa,
    nyt ei ole.
    nyt olen ansassa,
    pyristely turhaa......

    Äänestä

  • Hopeakampa kirjoitti:

    Ensi oli mitä koskettaa,
    nyt ei ole.
    nyt olen ansassa,
    pyristely turhaa......

    laukaisen ansasi
    pyristeletkö..
    vai juoksetko
    vapaaksi..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hopeakampa kirjoitti:

Yritit koskettaa,
minä vuosin kuiviin edessäsi, väistin.
Et saa koskea minuun, en kestä sitä murtumatta.

Kadut.Kadutko oikeasti, vai vain itsesi takia,
saatko rauhan ja voit jatkaa kuten tähänkin asti.
Et kerro sitä minulle, koska en kestä sitäkään.

Kuinka elämänsä saa pidettyä yksinkertaisena, turvallisena,
niin että sielukin saa hengittää.
Et sano sitä, sillä minä hajoaisin tuhkaksi.

Riittääkö se, että yrittää epätoivoisesti
olla paikallaan, katsomatta oikeisiin suuntiin.
Vai..pitääkö kaikki aloittaa kokonaan alusta.

Sinä et voi minulle mitään taata tulevaisuudesta.
Nyt en siitä tiedä mitään, minäkään.
Luulen, että minulle vielä tie näytetään.

Hitaasti ja varmasti lähden,
kuljen raskaan matkani
ja lopulta tulen kotiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu