Nytkyttävää menoo, ylä ja alamäkeen.
Junassa on tunnelmaa, onhan kyytillä,
monenmoista sortin väkee.
Nous kyytiin ukkoo ja akkaa,
nyyttei vakkoi,metsämiehen reppui.
Hienohelma silkkisukka,
punaa huulten kaareil sillee,
katse kus ois kaks metsälampee.
Juna mennä nytkyttää,
vislaa ohi kiitä hiljaisen,
kuolleen kylän.
Tullaan jollekki asemalle,
juna siihen kiskot riskuen pysähtyy.
Joku kyytiltä pois jo jäi.
Sisään askeltaa reppuineen mies,
etsii tyhjää paikkaa.
Vastapäätä hienohelmaa istahtaa.
Takin alta sirot silkkisääret ,
niihin miehen katse kiinni jää.
Suloista puheen porinaa,
tunnelma junassa sen kun sakenee.
Esiin on otettu eväspussit,
voitiinu, silavaa, rukihista leipää.
Yks mies
vastapäätä salaperäisyyden,
neito takin silmiltään pois heittää,
unen suloinen hunajainen,
Unisin silmin katsoo miestä,
sulkee silmänsä uudelleen.
Mies katsein sekavin tuntein,
juna mennä jyskyttää.
Kadet hikoilee, hiuksiaan haroo,
partasta poskeaan hieroo.
Siirtää toista jalkaansa, lähelle,
neidon siron silkkisäären.
Toden totta nyt mies toivoo,
juna nytkytteles vaan hitaasti,
älä pysähdy millekkää asemalle.
On aarre kyytissä,
tuo neito silkkisukka.
Junassa on tunnelmaa, onhan kyytillä,
monenmoista sortin väkee.
Nous kyytiin ukkoo ja akkaa,
nyyttei vakkoi,metsämiehen reppui.
Hienohelma silkkisukka,
punaa huulten kaareil sillee,
katse kus ois kaks metsälampee.
Juna mennä nytkyttää,
vislaa ohi kiitä hiljaisen,
kuolleen kylän.
Tullaan jollekki asemalle,
juna siihen kiskot riskuen pysähtyy.
Joku kyytiltä pois jo jäi.
Sisään askeltaa reppuineen mies,
etsii tyhjää paikkaa.
Vastapäätä hienohelmaa istahtaa.
Takin alta sirot silkkisääret ,
niihin miehen katse kiinni jää.
Suloista puheen porinaa,
tunnelma junassa sen kun sakenee.
Esiin on otettu eväspussit,
voitiinu, silavaa, rukihista leipää.
Yks mies
vastapäätä salaperäisyyden,
neito takin silmiltään pois heittää,
unen suloinen hunajainen,
Unisin silmin katsoo miestä,
sulkee silmänsä uudelleen.
Mies katsein sekavin tuntein,
juna mennä jyskyttää.
Kadet hikoilee, hiuksiaan haroo,
partasta poskeaan hieroo.
Siirtää toista jalkaansa, lähelle,
neidon siron silkkisäären.
Toden totta nyt mies toivoo,
juna nytkytteles vaan hitaasti,
älä pysähdy millekkää asemalle.
On aarre kyytissä,
tuo neito silkkisukka.
Vastaukset 2
Vanhimmat
runossa on kunnon rakkautta ilmassa ja siks pidin kun oli niin kaunis.Kiitos!
On varmaan junassa syntynny.
Jos vielä päästä päähän ,
siinä sitä ehtii tapahtuu.
Itsekki ollu erään kerran,
pelästyin niin ,et hyppäsin
väärään busiin karkuun.
No nyt bendoliinit menee niin lujaa,
jotenki ei niissä oo semmosta tunnelmaa?
Heh, jotenki vaan juna alkoi nytkyttää.
Sinulle *Rakkaudenlahja* kiitos et pidit.Liisa