Se on kuin nälkäisen katse,
heikko ja anova.
Sillä on kuin janoisen suu,
kuiva ja janoava.
Sisällä on jatkuva polte,
kipeitä liekkejä muistojen.
Yksin se on tuskansa kanssa,
yksin se on jätetty riutumaan.
Se on kuin eksynyt lapsi,
arka ja pelokas.
Sillä on olo kuin kuolevalla,
väsynyt ja tyhjä.
Sisältä se on revitty,
raavittu riekaleiksi.
Yksin se on tunteensa kanssa,
yksin se saa rakastaa
heikko ja anova.
Sillä on kuin janoisen suu,
kuiva ja janoava.
Sisällä on jatkuva polte,
kipeitä liekkejä muistojen.
Yksin se on tuskansa kanssa,
yksin se on jätetty riutumaan.
Se on kuin eksynyt lapsi,
arka ja pelokas.
Sillä on olo kuin kuolevalla,
väsynyt ja tyhjä.
Sisältä se on revitty,
raavittu riekaleiksi.
Yksin se on tunteensa kanssa,
yksin se saa rakastaa
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen lukenut kyllä aiemminkin runojasi,
en muista olenko niistä mitään ikinä sanonut, välillä vaivaa aikapula näissä vastauksissa.
Mutta nyt sanon.
Tämä oli m a h t a v a.
Kiitos lukuelämyksestä heti näin aamulla! ;)
kiva,että jysähti ja hauskaa aamun jatkoa,,;)
just niinkuin kirjoitit, sitä se on. kiitos lukuhetkestä : )
Täälläkin rytisee.. ja kaupanpäälle rymisee... ;)
Sinulla on sanat hallussa, sitä mieltä minä olen!
Hieno runo jälleen ja kiitos siitä!
Ja mukvaa perjantaita ja alkavaa viik.lop. K_eno! :D
Juuri näin, juuri näin! Kiitos tästä, osu ja uppos meikäläiseenkin :) Mää tykkäsin :)
Tämän luin ja pidin surusta sanoissa... Hieno !