Tämä oli selvää jo monia monia kuukausia sitten. Katsokaa vaikka vanhoja mailejani = uusien lainojen marginaalit räjähtävät ylöspäin. Mitä se tekee asuntojen hinnoille on hyvin selvää = laskee vastaavasti, koska ihmisten kyky ottaa lainaa putoaa _kaikilla_ tulotasoilla. Esim. sinänsä hullun mutta valitettavan yleisen 30 v 200.000 Euron tasaerälainan kuukausittainen lainanhoitokulu nousee n. 11%, kun korkotaso nousee vaikka 5 prosentista 6 prosenttiin. Katsokaapa mitä entinen Meritamme eli KOP:imme on tehnyt lainojen korkomarginaaleille Ruotsissa tänä vuonna: ylös 0.73%, siis kiinteissä. Se on paljon se. Tulossa Suomeenkin viiveellä. Nauttikaa rahan kalliudesta ja vähyydestä :)
Nordea rokottaa eniten asuntolainoista
Torstai 13.12.2007 klo 15:18 (päivitetty to 15:52) Kauppalehti Online
ERJA LEMPINEN
Asunnon ostajat ovat joutuneet maksamaan lainoistaan entistä kovempaa korkoa Ruotissa.
Nordea on nostanut eniten asuntolainakorkojaan Ruotsissa. Korkojaan ovat korottaneet myös muut pankit.
Ruotsalaiset pankit ovat parantaneet viime aikoina kannattavuuttaan asuntolaina-asiakkaittensa kustannuksella.
Näin kirjoittaa talouslehti Dagens Industrin nettilehti di.se itse tekemänsä kartoituksen perusteeella.
Ruotsin keskuspankki on nostanut viitekorkoaan tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä. Monet pankit ovat sitä vastoin nostaneet kolmen kuukauden korkojaan yli puolellatoista prosenttiyksiköllä.
Selvityksen mukaan eniten asuntolainakorkoaan on nostanut Nordea: 1,73 prosenttiyksikköä.
Di.se:n mukaan SEB ja Nordea selittävät eroa viime kuukausien luottokriisillä. Pankit perivät näet entistä korkeampia korkoja lainatessaan rahaa toinen toisiltaan.
Nettilehden haastattelemien analyytikkojen mukaan pankit ovat kuitenkin parantaneet myös omia marginaalejaan. Esimerkiksi Chevreuxin analyytikko Rodney Alfvén väittää, että vain 85-90 prosenttia ylimääräisestä koronkorotuksesta johtuu luottokriisistä.
Auli Mauno
[email protected]
358-10-665 101
Kauppalehti Online
Nordea rokottaa eniten asuntolainoista
Torstai 13.12.2007 klo 15:18 (päivitetty to 15:52) Kauppalehti Online
ERJA LEMPINEN
Asunnon ostajat ovat joutuneet maksamaan lainoistaan entistä kovempaa korkoa Ruotissa.
Nordea on nostanut eniten asuntolainakorkojaan Ruotsissa. Korkojaan ovat korottaneet myös muut pankit.
Ruotsalaiset pankit ovat parantaneet viime aikoina kannattavuuttaan asuntolaina-asiakkaittensa kustannuksella.
Näin kirjoittaa talouslehti Dagens Industrin nettilehti di.se itse tekemänsä kartoituksen perusteeella.
Ruotsin keskuspankki on nostanut viitekorkoaan tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä. Monet pankit ovat sitä vastoin nostaneet kolmen kuukauden korkojaan yli puolellatoista prosenttiyksiköllä.
Selvityksen mukaan eniten asuntolainakorkoaan on nostanut Nordea: 1,73 prosenttiyksikköä.
Di.se:n mukaan SEB ja Nordea selittävät eroa viime kuukausien luottokriisillä. Pankit perivät näet entistä korkeampia korkoja lainatessaan rahaa toinen toisiltaan.
Nettilehden haastattelemien analyytikkojen mukaan pankit ovat kuitenkin parantaneet myös omia marginaalejaan. Esimerkiksi Chevreuxin analyytikko Rodney Alfvén väittää, että vain 85-90 prosenttia ylimääräisestä koronkorotuksesta johtuu luottokriisistä.
Auli Mauno
[email protected]
358-10-665 101
Kauppalehti Online
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ruotsista.
Sen sijaan Suomessa pankit kilpailevat verisesti ja marginaalit ovat mukavan pieniä.
Pankki on sama kuin Suomessakin. Ruotsalaisten lainamarkkinat eivät niin paljon poikkea meikäläisistä paitsi, että USA:ssa itsemurhalainoiksi eli "suicide loaneiksi" kutsut vaihtuvakorkoiset lainat eivät niin yleisiä kuin meillä.
"Ruotsalaisten lainamarkkinat eivät niin paljon poikkea meikäläisistä paitsi, että USA:ssa itsemurhalainoiksi eli "suicide loaneiksi" kutsut vaihtuvakorkoiset lainat eivät niin yleisiä kuin meillä."
meillä on pienemmät marginaalit?
"Suicide loan" on laina, jossa sopimuksen mukaan maksetaan ensin pientä korkoa ja muutaman vuoden päästä korko nousee luokkaa tuplaksi.
En ole tiennytkään, että sellaisia on Suomessa käytetty.
Koska Ruotsissa vaihtuvakorkoiset (ARM:it) ovat harvinaisia ja suurin osa lainoista kiinteäkorkoisia. Tietääkseni juuri vaihtuvakorkoisia, eli ARM:je, kutsuaan jenkeissä itsemurhalainoiksi. Alun halvennettu korkojakso, jos sellainen on, on tietääkseni "teaser rate".
Tottahan se pankki tarvitsee kiinteäkorkoisista paremman koron ja paremman marginaalin riskivarauksen vuoksi kuin muuttuvakorkoisesta.
Ei kai se silloin mikään ihme ole, että marginaalit ovat Ruotsin kiinteäkorkoisten ja usen myös pidempi laina-aikaisten vuoksi korkeampia.
Se kumpi on kannattavampi, onkin toinen asia, jonkä näemme aina vasta myöhemmin.
Kun Bushin väitetään sortuneen "sosialismiin" jäädyttäessään pahimmin kusetettujen amerikkalaisten lainakorot viideksi vuodeksi, niin sosialismipuheet voidaan kyllä perua:
a) Bush teki "jäädytyksen" juuri ennen FEDin päätöstä
b) Korkotasoksi (kiinteäksi) asetettiin 6-9% (sen viiden vuoden ajaksi)
c) Ilmeisesti lukutaidotonta subprimejenkkiä oli tarkoitus kusettaan n. 10 %:lla. Nyt siis 9:llä.
d) Kaiken kukkuraksi, heti jäädytyksen jälkeen FED laski ohjauskorkoa 25 kymmenystä. Pettymys oli, kun odotettiin puolikkaan alennusta.
e) SUMMA SUMMARUM: bush itseasiassa toimi kuten fedkin, asettui kusettajien puolelle tavista vastaan, korot laskussa, bush jäädytti lukutaidottomien korot.
Olen sitä mieltä, että tämä kapitalistien vehkeily on tarkoituksella tehty "monimutkaiseksi", jotta kusetettavat olisi helpompi saada satimeen ja kusettajat voisivat heitä lypsää. Väitän, että ennen pitkää ne itse sotkeutuvat omaan nokkeluuteensa.
Ennen pitkää on käsillä NYT.
T. Haans
on syöttinä, kun tarpeeksi moni on sen nielaissut ja ottanut vaihtuvakorkoisen suuren lainan, alkaa rahstus. Tietty. Onko tarpeeksi moni Suomessa jo naielaissut syötin, vai odotellaanko täällä vielä vähän aikaa...
Typo..eli Nordea nostanut huikeat 1.73% kiinteissä lainamarginaaliaan Ruotsissa. Em. 30 vuoden EUR 200.000 tasaerälyhenteisessä lainassa 2 prosentin koron nousu esim. 5 %:sta 7 %:iin nostaakin kuukausittaisia (korkeita) lainanhoitokuluja jo melkein 20%.
Eikö tuo marginaalien korotus koske vain uusia lainoja? Eihän jo nostettujen lainojen marginaalia voida korottaa, vai voidaanko?
Ei koska vanhoja. Vain uusia. Mutta asuntojen hintataso määräytyy uusien lainojen perusteella.
mitä tuollainen kuutosen kokonaiskorko vaikuttaa hintojen laskupaineeseen. Vai voiko käydä niin, että rakennuttaja, joka ottaa lainaa projektiinsa, siirtää kohonneet lainakustannukset asunnon hintoihin, jolloin kävisi niin, että kohonneesta korkotasosta huolimatta hinnat nousisivat?
"Mutta asuntojen hintataso määräytyy uusien lainojen perusteella. "
Vertaa nyt vaikka asuntojen hintojen kehitystä Suomessa viime vuosilta ja korkotason muutosta samaan aikaan.
Derivaatat ovat aivan eri merkkisiä.
Voi näitä nykyajan ekonomeja...
mutta ostajia ei enää nytkään tahdo löytyä.
Kunhan saataisiin edes TV-lupa maksettua. Aloitetaan siitä.
Porvarit ovat jo lakiesityksiään valmistelemassa. Siis näistä TV-luvista.
Sitä se LAMA teettää.
sieltä tulee pelkkää paskaa muutenkin. Taidan muuttaa ulkomaille, on lämpösemmät kelitkin.
Löpönlöpsis,
1) Asunnot ostetaan velkarahalla
2) Nostettavan lainan määrän määrittelee käytännössä kuukausikulu (eritt. ensiasunnot / suhteessa suuret lainat)
3) Koronnousu (euribor tai marginaali) kasvattaa kuukausikulua ja vastaavasti pienentää nostettavaa lainamäärää
4) Asuntomarkkinalle virtaa entistä vähemmän rahaa
5) Asuntomarkkinalla käydään ns. marginaalikauppaa - "viimeinen kauppa määrittää kaikkien artikkelien arvon". Asunnoista historiassa maksetuilla summilla on laskupaineessa vain psykologinen (jarru)vaikutus (ns. mutku-myyjät).
=> "asuntojen hintataso määräytyy uusien lainojen perusteella"
että asuntojen hinnat ovat nousseet samaa rataa, vaikka korot ovat lähteneet nousemaan?
"1) Asunnot ostetaan velkarahalla
2) Nostettavan lainan määrän määrittelee käytännössä kuukausikulu (eritt. ensiasunnot / suhteessa suuret lainat)
3) Koronnousu (euribor tai marginaali) kasvattaa kuukausikulua ja vastaavasti pienentää nostettavaa lainamäärää
4) Asuntomarkkinalle virtaa entistä vähemmän rahaa "
vedätettävissä (=idiootteja) ja "joku" on käärinyt kunnon rahat. Vinkki: se joku ei ole asunnon ostaja.
1) 12kk euribor viive, ennen kuin "tuntuu" (keskimääräinen vaikutus 6kk nostosta)
2) Eihän sitä 1%:sta vielä uskota kun pankkikin sanoo "tämä oli sitten tässä".
www.bof.fi - tilastot - rahalaitosten tase - taulukot
kuukausi / asuntolainakannan kasvuprosentti, missä trendi kääntyy?
Lokakuu 2007 12,8 (subprime attack 2)
Syyskuu 2007 13,0
Elokuu 2007 13,5 (subprime attack 1)
Heinäkuu 2007 13,7
Kesäkuu 2007 13,8 (3,75->4)
Toukokuu 2007 14,0
Huhtikuu 2007 14,0
Maaliskuu 2007 14,1 (3,5->3,75)
Helmikuu 2007 14,1
Tammikuu 2007 14,1
Joulukuu 2006 14,0 (3,25->3,5)
Marraskuu 2006 14,1
Lokakuu 2006 14,3 (3->3,25)
Syyskuu 2006 14,4
Elokuu 2006 14,5 (2,75->3)
Heinäkuu 2006 14,6
Kesäkuu 2006 15,0 (2,5->2,75)
Toukokuu 2006 15,2
Huhtikuu 2006 15,6
Maaliskuu 2006 16,3 (2,25->2,5)
Helmikuu 2006 16,5
Tammikuu 2006 16,6
Joulukuu 2005 16,7 (EKP aloitti koronnostosarjan 2->2,5)
Marraskuu 2005 16,9
Lokakuu 2005 16,8
Syyskuu 2005 16,7
Elokuu 2005 16,5
heijastuu muiden luottojen kautta kuluttajien maksukykyyn ja sitä kautta asuntojen hintoihin? Oletetaan, että autokauppiaiden kuolaama ostoryysis toteutuu ensi vuonna: aika moni ottanee jonkin verran lainaa ja korot ovat varmaankin jotain muuta kuin ne kolmen vuoden takaiset 2.9-3.9. Miten käy taloyhtiöiden remonttilainojen?
Mista keksit taman, etta nousee n.11%? On aika tarkka lukema tuo 11%:n nousu mutta alkutilanne olisi hyva kertoa kanssa.
"lainanhoitokulu nousee n. 11%, kun korkotaso nousee vaikka 5 prosentista 6 prosenttiin.
www.lainalaskuri.fi
marraskuussa.
0,23% samasta pankista.
Erona Ruotsiin meillä on verinen kilpailu pankkien kesken, minkä keskeisin keino on asuntolainojen marginaali. Pankit parantavat kannattavuuttaan aivan muilla keinoin, minkä jokainen voi todeta vaikkapa astelemalla mini tahansa pankin konttoriin, katselemalla ympärilleen ja puhumalla jonkun virkailijan kanssa---> tarjotaan, siis myydään, jos jonkinlaista pankille hyväkatteista tuotetta.
Olet ihan hukassa, kun näet pankkien marginaalien olevan se asia, joka ensimmäisten joukossa alkaisi jarruttaa kauppaa.