Jotain hyvääkin

http://www.pellervo.fi/uutiset/rintakuva.htm

Huom: "MPP:n aloituksesta voidaan päätellä, että mitä korkeampi elintaso maassa on, sitä enemmän maataloudelle maksetaan tukea. MPP käytti esimerkkinään Norjaa, Sveitsiä ja Japania, kaikki poikkeuksellisen rikkaita maita."

MPP: Näin on. Rikkailla mailla on enemmän varaa tällaisiin tulonsiirtoihin, missä tukea ei siirretä sosiaalisin perustein, vaan lähinnä palkansaajilta maataloustuottajille. Sellaisissa näihin verrattuna suunnilleen yhtä rikkaissa maissa kuin Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa palkansaajien eli kansan suuren enemmistön asema on parempi.

Huom: "En uskalla väittää, että suuri maataloustuki olisi syypää korkeaan elintasoon, mutta näiden premissien valossa jotain yhteyttä maatalouden tukemisen ja korkean elintason välillä on. Maataloustuki on siitä kivaa rahaa, ettei se jää homehtumaan viljelijöiden tileille, vaan se lähtee kiertämään maatalouskaupan ja maatalouden työvoiman kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Se tulee valtiolle takaisin moninkertaisena."

MPP: Maataloustuki ei todellakaan ole syypää korkeaan elintasoon, vaan seurausta korkeasta elintasosta. Näillä kansoilla on varaa typeryyteen. Maataloustuki ei tule takaisin yhteiskunnalle moninkertaisena eikä lainkaan. Jos tällainen suunnitelmataloudellinen logiikka toimisi, meilläkin tuettaisiin kaikkea kannattamatonta toimintaa eikä olisi ollut mitään syytä synnyttää Nokioita ja kannattavaa metalliteollisuutta. Tasoa voi lähteä katselemaan silloin Valko-Venäjältä.

Huom: "Sivistyneiden valtioiden sisäpolitiikkaan kuuluu kaikkien kansalaisten toimeentulon turvaaminen. Maataloustuet ovat siinä asiassa oiva työkalu: saadaan ruokaa, taloudelle piristysruiske ja syrjäseuduille töitä."

Maataloustuilla ei ole mitään tekemistä kansalaisten toimeentulon turvaamisen kanssa. Meilläkin suurimmat maataloustukien saajat ovat ökyrikkaita ihmisiä kuten Björn Wahlroos, Ingmanin suku jne. Heidänkö toimeentulostaan tässä pitäisi vielä erikseen huolhetia? Ruoka ei Suomesta lopu, vaikka maataloustuet poistettaisiin huomispäivänä. Maataloustuki ei ole talouden piristysruiske, vaan kannattavan yrittäjyyden este.

Huom: "Minusta on aika vaikea ajatella Norjaa, Sveitsiä ja Japania kauhukuvina. Kaikki ovat rikkaampia maita kuin lähialueiden muut maat. Ehkäpä MPP:lle sosialidemokraattina asia on kauhistus."

MPP: Norjan, Sveitsin ja Japnin rikkaudet perustuvat aivan muuhun kuin maatalouden suosimiseen. Niillä on varaa näin typerään toimintaan. Jos WTO-neuvotteluissa saadaan jotain tulosta aikaan, voit nähdä, kuinka myös Norjassa alkaa puuhastelu EU:hun liittymiseksi. Nykyinen tilanne antaa pohjoisille EU-jäsenmaille kilpailuedun esim. Norjaan verrattuna. Kansalaisten ostovoimasta jää nimittäin suurempi osa käyttöön muuhun kuin ruokaan. Tämä nostaa esim. erilaisten palvelujen kysyntää, millä on työllistävä vaikutus. Tällä on paljon suurempi yleistyöllistävä vaikutus kuin sillä, että rahaa ohjautuu huonosti työllistävään maatalouteen. Lisäksi markkinataloudessa on aina tuottavampaa ohjata vapaa raha kannattavaan kuin kannattamattomaan toimintaan. Koko pörssitoiminnan idea on juuri tässä. Vapaa varallisuus etsii kaikkein tuottoisimpia kohteita ja se hyödyttää eniten koko kansaa, jos huolehditaan siitä, että hyöty verotuksen kautta valutetaan kaikille.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huom: "MPP:n aloituksesta voidaan päätellä, että mitä korkeampi elintaso maassa on, sitä enemmän maataloudelle maksetaan tukea. MPP käytti esimerkkinään Norjaa, Sveitsiä ja Japania, kaikki poikkeuksellisen rikkaita maita."

MPP: Näin on. Rikkailla mailla on enemmän varaa tällaisiin tulonsiirtoihin, missä tukea ei siirretä sosiaalisin perustein, vaan lähinnä palkansaajilta maataloustuottajille. Sellaisissa näihin verrattuna suunnilleen yhtä rikkaissa maissa kuin Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa palkansaajien eli kansan suuren enemmistön asema on parempi.

Huom: "En uskalla väittää, että suuri maataloustuki olisi syypää korkeaan elintasoon, mutta näiden premissien valossa jotain yhteyttä maatalouden tukemisen ja korkean elintason välillä on. Maataloustuki on siitä kivaa rahaa, ettei se jää homehtumaan viljelijöiden tileille, vaan se lähtee kiertämään maatalouskaupan ja maatalouden työvoiman kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Se tulee valtiolle takaisin moninkertaisena."

MPP: Maataloustuki ei todellakaan ole syypää korkeaan elintasoon, vaan seurausta korkeasta elintasosta. Näillä kansoilla on varaa typeryyteen. Maataloustuki ei tule takaisin yhteiskunnalle moninkertaisena eikä lainkaan. Jos tällainen suunnitelmataloudellinen logiikka toimisi, meilläkin tuettaisiin kaikkea kannattamatonta toimintaa eikä olisi ollut mitään syytä synnyttää Nokioita ja kannattavaa metalliteollisuutta. Tasoa voi lähteä katselemaan silloin Valko-Venäjältä.

Huom: "Sivistyneiden valtioiden sisäpolitiikkaan kuuluu kaikkien kansalaisten toimeentulon turvaaminen. Maataloustuet ovat siinä asiassa oiva työkalu: saadaan ruokaa, taloudelle piristysruiske ja syrjäseuduille töitä."

Maataloustuilla ei ole mitään tekemistä kansalaisten toimeentulon turvaamisen kanssa. Meilläkin suurimmat maataloustukien saajat ovat ökyrikkaita ihmisiä kuten Björn Wahlroos, Ingmanin suku jne. Heidänkö toimeentulostaan tässä pitäisi vielä erikseen huolhetia? Ruoka ei Suomesta lopu, vaikka maataloustuet poistettaisiin huomispäivänä. Maataloustuki ei ole talouden piristysruiske, vaan kannattavan yrittäjyyden este.

Huom: "Minusta on aika vaikea ajatella Norjaa, Sveitsiä ja Japania kauhukuvina. Kaikki ovat rikkaampia maita kuin lähialueiden muut maat. Ehkäpä MPP:lle sosialidemokraattina asia on kauhistus."

MPP: Norjan, Sveitsin ja Japnin rikkaudet perustuvat aivan muuhun kuin maatalouden suosimiseen. Niillä on varaa näin typerään toimintaan. Jos WTO-neuvotteluissa saadaan jotain tulosta aikaan, voit nähdä, kuinka myös Norjassa alkaa puuhastelu EU:hun liittymiseksi. Nykyinen tilanne antaa pohjoisille EU-jäsenmaille kilpailuedun esim. Norjaan verrattuna. Kansalaisten ostovoimasta jää nimittäin suurempi osa käyttöön muuhun kuin ruokaan. Tämä nostaa esim. erilaisten palvelujen kysyntää, millä on työllistävä vaikutus. Tällä on paljon suurempi yleistyöllistävä vaikutus kuin sillä, että rahaa ohjautuu huonosti työllistävään maatalouteen. Lisäksi markkinataloudessa on aina tuottavampaa ohjata vapaa raha kannattavaan kuin kannattamattomaan toimintaan. Koko pörssitoiminnan idea on juuri tässä. Vapaa varallisuus etsii kaikkein tuottoisimpia kohteita ja se hyödyttää eniten koko kansaa, jos huolehditaan siitä, että hyöty verotuksen kautta valutetaan kaikille.

Lue lisää

Suurimmasta osasta asioista olemme edelleen erimielisiä. Mutta jostain olemme samaakin mieltä: maataloustuille pitäisi ilman muuta määritellä tilakohtainen katto, etteivät suurtilalliset veisi leijonanosaa tuista. Tehomaatalouden edut kyllä tuovat näille isotilallisille tuottoa muutenkin. En osaa arvioida minkä suuruinen tilakohtainen tukien enimmäismäärä olisi, mutta suurin piirtein 30 000 € per tila voisi olla lähellä järkevää määrää, ehkä vähemmänkin.

Tilakohtainen katto pitäisi tosin määritellä EU:n elimissä, ja se ei varmasti ole helppoa. Suurin tuensaaja taitaa edelleen olla Englannin kuningatar, lisäksi monet muut aateliset saavat linnankunnossapitorahansa maataloustukien kautta. Englanti on muutenkin kuuluisa siitä, että se saa paljon enemmän EU-rahaa kuin sille oikeastaan kuuluisi.

Maataloustukiasiat ovat siis yhä enemmän EU-politiikkaa, yhä vähemmän Suomen sisäpolitiikkaa.

Huomioitsija kirjoitti:

Suurimmasta osasta asioista olemme edelleen erimielisiä. Mutta jostain olemme samaakin mieltä: maataloustuille pitäisi ilman muuta määritellä tilakohtainen katto, etteivät suurtilalliset veisi leijonanosaa tuista. Tehomaatalouden edut kyllä tuovat näille isotilallisille tuottoa muutenkin. En osaa arvioida minkä suuruinen tilakohtainen tukien enimmäismäärä olisi, mutta suurin piirtein 30 000 € per tila voisi olla lähellä järkevää määrää, ehkä vähemmänkin.

Tilakohtainen katto pitäisi tosin määritellä EU:n elimissä, ja se ei varmasti ole helppoa. Suurin tuensaaja taitaa edelleen olla Englannin kuningatar, lisäksi monet muut aateliset saavat linnankunnossapitorahansa maataloustukien kautta. Englanti on muutenkin kuuluisa siitä, että se saa paljon enemmän EU-rahaa kuin sille oikeastaan kuuluisi.

Maataloustukiasiat ovat siis yhä enemmän EU-politiikkaa, yhä vähemmän Suomen sisäpolitiikkaa.

Lue lisää

kun maitolitran,leivän jne. hinnasta osa on maataloustukea, niin hyötyykö siitä kuluttaja vai maanviljelijä? muuten ihmettelen sitä miten tunteenomaisesti asiaan suhtaudutaan muistaakseni maitolitran jne. hinnasta hyvin pieni osa menee tuottajalle, tuen osuus kokonaishinnasta lienee tosi pieni. olen joskus nähnyt prosenttiosuudet tuottaja-teollisuus-kauppa, mutta en niitä muista, eikä asia kiinnosta niin paljon,että alkaisin niitä googlettamaan. kertokaa jos muistatte. lisää filosofiaa; mitä voisi tapahtua jos suomi ainoana eu/teollisuusmaana lopettaisi maataloustuet

huahin kirjoitti:

kun maitolitran,leivän jne. hinnasta osa on maataloustukea, niin hyötyykö siitä kuluttaja vai maanviljelijä? muuten ihmettelen sitä miten tunteenomaisesti asiaan suhtaudutaan muistaakseni maitolitran jne. hinnasta hyvin pieni osa menee tuottajalle, tuen osuus kokonaishinnasta lienee tosi pieni. olen joskus nähnyt prosenttiosuudet tuottaja-teollisuus-kauppa, mutta en niitä muista, eikä asia kiinnosta niin paljon,että alkaisin niitä googlettamaan. kertokaa jos muistatte. lisää filosofiaa; mitä voisi tapahtua jos suomi ainoana eu/teollisuusmaana lopettaisi maataloustuet

Lue lisää

... raaka-aineiden eli maataloustuotteiden hhintojen osuus on siinä 10 %. Esimerkiksi leipäkilo maksaa kaupan hyllyllä 4 €, mutta viljelijä saa jyväkilosta 0,2 €, jolloin raaka-aineen osuus on vain 5 %. Elintarvikkeiden hinnat siis muodostuvat aivan muualla kuin maatilalla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huom: "MPP:n aloituksesta voidaan päätellä, että mitä korkeampi elintaso maassa on, sitä enemmän maataloudelle maksetaan tukea. MPP käytti esimerkkinään Norjaa, Sveitsiä ja Japania, kaikki poikkeuksellisen rikkaita maita."

MPP: Näin on. Rikkailla mailla on enemmän varaa tällaisiin tulonsiirtoihin, missä tukea ei siirretä sosiaalisin perustein, vaan lähinnä palkansaajilta maataloustuottajille. Sellaisissa näihin verrattuna suunnilleen yhtä rikkaissa maissa kuin Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa palkansaajien eli kansan suuren enemmistön asema on parempi.

Huom: "En uskalla väittää, että suuri maataloustuki olisi syypää korkeaan elintasoon, mutta näiden premissien valossa jotain yhteyttä maatalouden tukemisen ja korkean elintason välillä on. Maataloustuki on siitä kivaa rahaa, ettei se jää homehtumaan viljelijöiden tileille, vaan se lähtee kiertämään maatalouskaupan ja maatalouden työvoiman kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Se tulee valtiolle takaisin moninkertaisena."

MPP: Maataloustuki ei todellakaan ole syypää korkeaan elintasoon, vaan seurausta korkeasta elintasosta. Näillä kansoilla on varaa typeryyteen. Maataloustuki ei tule takaisin yhteiskunnalle moninkertaisena eikä lainkaan. Jos tällainen suunnitelmataloudellinen logiikka toimisi, meilläkin tuettaisiin kaikkea kannattamatonta toimintaa eikä olisi ollut mitään syytä synnyttää Nokioita ja kannattavaa metalliteollisuutta. Tasoa voi lähteä katselemaan silloin Valko-Venäjältä.

Huom: "Sivistyneiden valtioiden sisäpolitiikkaan kuuluu kaikkien kansalaisten toimeentulon turvaaminen. Maataloustuet ovat siinä asiassa oiva työkalu: saadaan ruokaa, taloudelle piristysruiske ja syrjäseuduille töitä."

Maataloustuilla ei ole mitään tekemistä kansalaisten toimeentulon turvaamisen kanssa. Meilläkin suurimmat maataloustukien saajat ovat ökyrikkaita ihmisiä kuten Björn Wahlroos, Ingmanin suku jne. Heidänkö toimeentulostaan tässä pitäisi vielä erikseen huolhetia? Ruoka ei Suomesta lopu, vaikka maataloustuet poistettaisiin huomispäivänä. Maataloustuki ei ole talouden piristysruiske, vaan kannattavan yrittäjyyden este.

Huom: "Minusta on aika vaikea ajatella Norjaa, Sveitsiä ja Japania kauhukuvina. Kaikki ovat rikkaampia maita kuin lähialueiden muut maat. Ehkäpä MPP:lle sosialidemokraattina asia on kauhistus."

MPP: Norjan, Sveitsin ja Japnin rikkaudet perustuvat aivan muuhun kuin maatalouden suosimiseen. Niillä on varaa näin typerään toimintaan. Jos WTO-neuvotteluissa saadaan jotain tulosta aikaan, voit nähdä, kuinka myös Norjassa alkaa puuhastelu EU:hun liittymiseksi. Nykyinen tilanne antaa pohjoisille EU-jäsenmaille kilpailuedun esim. Norjaan verrattuna. Kansalaisten ostovoimasta jää nimittäin suurempi osa käyttöön muuhun kuin ruokaan. Tämä nostaa esim. erilaisten palvelujen kysyntää, millä on työllistävä vaikutus. Tällä on paljon suurempi yleistyöllistävä vaikutus kuin sillä, että rahaa ohjautuu huonosti työllistävään maatalouteen. Lisäksi markkinataloudessa on aina tuottavampaa ohjata vapaa raha kannattavaan kuin kannattamattomaan toimintaan. Koko pörssitoiminnan idea on juuri tässä. Vapaa varallisuus etsii kaikkein tuottoisimpia kohteita ja se hyödyttää eniten koko kansaa, jos huolehditaan siitä, että hyöty verotuksen kautta valutetaan kaikille.

Lue lisää

... vain malta pysyä erossa aiheesta, josta ei ymmärrä mitään ja sotkee juttunsa täyteen sossupropagandaa.

Rikkaat maat, kuten Norja, Japani ja Sweitsi eivät olekaan EU:n jäseniä ja voivat näin hoitaa maatalouttaan itsenäisemmin rajasuojan ja suurempien tukien avulla. Kyllä juuri ja juuri maailmanmarkkinahinnoilla ja EU.n tukiaisilla kannattaa maanviljelyä harjoittaa, mutta se vaatii tehomaataloutta. Näillä mailla on tilaisuus jakaa myös yleistä rikkautta viljelijäväestölle, jonka ei myöskään tarvitse harjoittaa unionimaiden tapaan tehomaataloutta, jota Mpp:kin on viime aikoina niin hurskaasti paheksunut.

Huomioitsijan havainto siitä, että kylvämällä maataloustukea, vaurastutetaan yhteiskuntaa, kun raha lähtee kiertämään, ei ole terveellä pohjalla. Kyllä niitä on paljon parempiakin sijoituskohteita yhteikunnalla, jos on rahaa ja se pitää panna poikimaan.

Mpp:n ja Huomioitsijan keskustelu maataloustukien sosiaalisista vaikutuksista on hakoteillä. Tuilla ei ole muuta sosiaalista tehtävää kuin alentaa pieneltä osaltaan elintarvikkeiden kuluttajahintoja, jotka ovat erikoisen tärkeitä vähävaraiselle kansanosalle. Siksihän juuri meilläkin demarit panivat akoinaan järkestelmän pystyyn. Ilman maailmanlaajuisia tukiaisia maatalouden tuottajahinnat olisivat tukiaisten verran korkeampia ja viljelijä tulisi samalla tavalla toimeen kuin nytkin.

Mpp:n demarilapsellisuus puhkeaa kukkaan, kun todistelee, ettei tukiaisilla ole viljelijöiden toimeentulon kanssa mitään tekemistä sillä, että meillä vahlroosit ovar suurimpia tukiaisten saajia. Tukiaiset eivät ole tosiaan suntyneetkään viljelijän toimeentulon turvaamiseksi, vaan ne ovat tuotantotukea, jonka tärkein historiallinen perusta on elintarvikkeiden hinnan pitäminen kurissa. Sitten kun tukiaisjärjestelmä on alkanut maailmanlaajuisesti vaikuttaa yksittäisen maan kannalta uhkaavasti, tukiaille on asetettu muitakin tavotteita.

Ilman tukiaisia ei viljely olisi enää mahdollista, niinpä valtiot ovat alkaneet tukiaisten avulla pitämään yllä tiettyä omavarasiuutta elintarviketuotannossa, on tullut esiin työllisyyden hoitamisvaatimukset, maan asuttuna pitäminen ja jopa maaisemanhoitokysymykset.

..hoidettu asiallisesti kun mainitsit vain nuo maat.