VTT sivuilta löytyi juttua matalaenergia taloista joten kiinnostaa mikä on Teistä OIKEA TAPA LISÄERISTÄÄ kivirunkoa, eli sanotaan että runko tehdään ilmaneristeitä olevalla perus valuharkolla (koska lisäeristystä halutaan kuitenkin) ja kivirunko halutaan eristää ulkoapäin siten että varaava massa jää sisälle.
Miten tulee hoitaa eristys oikeaoppisesti sillä luin betoni teollisuuden http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=8030 sivuilta että ainakin vanha sandwich tapa laittaa villat suoraan kiinni / uritettuna aiheuttaa ehkä taas home-ongelmia mutta toisaalta jos on taas ilmarakoa kasvatetaan niin lisäeristyksen u-arvo kait lähenee nollaa ?
Miten tulee hoitaa eristys oikeaoppisesti sillä luin betoni teollisuuden http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=8030 sivuilta että ainakin vanha sandwich tapa laittaa villat suoraan kiinni / uritettuna aiheuttaa ehkä taas home-ongelmia mutta toisaalta jos on taas ilmarakoa kasvatetaan niin lisäeristyksen u-arvo kait lähenee nollaa ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Erinomainen ajatus. Rakennee vasta täystiilitaloa. Ilmarako voi olla kuinka iso vain. ja eriste likimain mitä vain. Kun u-arvo on nolla on seinäsi eristys täydellistä eli seinässä on tyhjiö
tarkenee, kun teet talosi 20-senttisistä harkoista ja asennat ulkopuolelle saman verran villoja, tuulensulun ja laudoituksen tai rappauksen.
Helppo ja halpa rakenne toteuttaa hartiapankilla ilman isoja lainoja.
Saat vastinetta lomapäivillesi:-
Nykyisin käytettävä rappaus silikaattipinnoituksella putsaa itse itsensä sateella, joten talo on hyvän näköinen vielä parin vuosikymmenen päästäkin. ja säilyttää värinsä. Ulkorappaus kannattaa teettää, kun säästit jo rungon teossa sievoisesti. Rappaus maksaa alta satasen per neliö.
Katsahdahan 70-80-luvun kahikivitaloja, onpa suttuisen näköisiä.
Oletko rakentamassa uutta taloa ja heti lisäeristämässä sitä?
Aina kaikki tavallisuudesta poikkeavat rakenteet ovat joko kalliita, tai rakenteeltaan huonoja.
Jos et löydä tavallisista ratkaisuista oikeaa, niin toimit useimmissa tapauksissa itse koekaniinina.
Kehoittaisin muutenkin hieman tutkimaan rungon osuutta lämmityskuluissa. Itse jos nyt alkaisin rakentamaan uutta, niin ainoa asia mihinkä panostaisin lisää olisi käyttöveden lämmitys esim. aurinkoenergialla. Käyttöveteen menee n. kolmannen lämmityksestä ja tuosta säästäminen toisi halvimmalla lisäsäästöjä lämmitykseen.
Tuo varaava massa, mistä puhut, on suurimmaksi osaksi markkinamiesten pölinää. Ei se massa taloa mitenkään lämmitä. Massa kyllä tasaa lämpötilaeroja, mutta sama määrä energiaa menee lämmitetäänkö taloa perjantaina, vai lauantaina.
olisi armeijan puolijoukkueteltta kamina.
Se ei varastoi mitään lämpöä,
joten kaminaa lämmitettäessä varpaita kuumottaa ja pää on jäässä, on siis keskimäärin hyvä olla.
Kyllä varaava massa jatkuvalämmitteisen talon seinissä, väli yläpohjassa ja portaissa on miellyttävämpi kuin ilman.
Jollekin möksälle, mikä pitää nopsasti saada lämpimäksi, sopii kevytrakenteinen harakanpesä.
Ulkopuolinen erillinen kivi/tiilikuori on yhtä tyhjän kanssa. Parinkymmenen vuoden päästä epäsiisti ja valmis rapattavaksi, joten joudut investoimaan turhaan kahteen kertaan lyhyessä ajassa.
Kaukolämmön suhteen on hankala säästää mistään, kun kunta/yhtiö perii veroluonteisen kiinteän perusmaksun, joka on jopa yli puolet koko vuoden lämmityskuluista.
Hieman onnahti tuo teltta vertauksesi.
Jos tuonne teltan päähän laittaa 1 tonnin rautamöykyn tyynyksi varaavaksi massaksi, niin kerrotko kuinka se lämmittää päätäsi?
Jos haluat lukea varaavan massan vaikutusta lämmönkulutukseen voit vaikka lueskella VTT:n tutkimusta, jossa varaavan massan tuomaksi säästöksi todettiin tasan nolla. Löytyy kuukkelilla.
Matalaenergia talolla tarkoitetaan taloa, jota ei juurikaan tarvitse lämmittää. Suurimman osan vuotta se lämpiää pelkällä valaistuksen ja kodinkoneiden hukkalämmöllä, siis sähköllä, kuten muutkin talot melkoiselta osaltaan.
Kun siirrymme seuraavaan versioon eli Pasiivitaloon, tulee hukkalämmönkin määrää rajoittaa, jotta huoneisto ei ylikuumenisi.
Varaava massa sinänsä sopii huonosti matalaenergiataloon, varsinkin lattialämmityksen yhteydessä, jolloin viiveet lämmityksessä muodostuvat ongelmaksi.
Ilmatiiveys on ratkaiseva asia matalaenergiatalossa ja hallittu ilmanvaihto. Paksutkin villakerrokset ovat hyödyttömiä, jos talossa on ilmavuotoja.
Kivitalosta on huomattavasti helpompi rakentaa ilmatiivis, kuin puutalosta ja siksi matalaenergiatalot ovat usein kivirunkoisia.
Huolellinen rungon kokoaminen välttämällä lämpösiltoja ulos rakennuksesta on äärimmäisen tärkeää.
Paras rakenne on asentaa lämmöneristys pääsääntöisesti ulkopuolelle, mutta pieni lämmöneristyskerros myös sisäpuolella hidastaa kätevästi lämmönvaihteluita.
Passiivitalon rakentaisin Malanderin Eps-muottivaluharkoilla ja asentaisin 100 mm rappaus Eps-levyjä ulkopuolelle liimaten ja kiinnittäen muoviruuveilla. Lopuksi päälle rappaus Silikaatti laastilla esim. Saksalainen Alsecco.
Rungon neliöhinnaksi muodostuu kaikkineen ilman rappausta n. 100 €/m2. Erillistä lämmitystä ei tarvita lainkaan ja käyttöveden lämmitykseen poistoilmalämpöpumppu.
Lattian eristepaksuudeksi 200 mm Solupolystyreeniä tai enemmän ja kattorakenteeseen n. 500 mm ja eristysmateriaali kattorakenteen mukaan.
Matalaenergiarakentaminen ei ole kallista ja on halvin tapa säästää lämmitysenergiaa.
Lattiat on tehtävä puupintaisina, korkeintaan pesuhuoneissa kivilattia mukavuuslämmöllä.
Myös suuria ikkunoita tulisi välttää tai ainakin ne tulisi suojata kesäiseltä auringon liialliselta säteilyltä.
matalaenergiaviestissäsi on liikaa toivomuksia ja potentiaalia 'isi'.
Tee pari ratkaisua ja kokeile käytännössä mikä energiaratkaisu toimii ja mikä ei.
Kun rakennat kaava-alueelle, liityt kaukolämpöverkkoon ja maksat mukisematta liittymän ja perusmaksut, vaikkei talo lämmittäminen kuluta lainkaan energiaa.
Miten siitä säästät, kun perhe tarvitsee kuitenkin lämpimät vetensä, 200L/hlö/vrk ja kuusihenkisen perheen vesiä on turha yrittää lämmittää kodinkoneiden hukkalämmöllä. Neljä viimeistä ui kylmässä altaassa.
Käyttämätön kaukolämpökin on säästöä ja vähemmän päästöjä.
Kaavalla kuitenkin kaukolämpöön pakotetaan varsin harvoin, eikä varmaankaan ole matalaenergiarakentamisen kynnyskysymyksiä.
Kynnyskysymys on Suomessa tiedon puute, jota ilmenee kauttaaltaan rakentamisessa.
Poistoilmalämpöpumpulla lämmität käyttövettäkin käytännössä hukkalämmöllä.
Sähköliittymäkin ja perusmaksu on kuitenkin maksettava.
Itsellänikin on jo puoliksi matalaenergiatalo, mutta seuraavasta tulee passiivitalo.
Passiivi- ja matalaenergiataloista on jo käytännöntietoa vuosikymmeniä, ei sitä varten enää mitään kokeilutaloa tarvitse rakentaa.
Energiaa voidaan myös säästää muillakin keinon ja kaikkein halvimmalla muuttamalla käyttötottumuksia.
Totuus on että sähkö on Suomessa aivan liian halpaa, hinta verotuksella nelinkertaiseksi, niin aletaan asiat ottaa vakavammin. Suomessa todellisuudessa tuhlataan energiaa ihan älyttömästi.
rakentaa, niin voi myydä energiaa naapureille. eli rahaa tulee ovista ja ikkunoista(älä tee nnistä liian tiiviitä,muuten jää eurot kadulle!)
voivoivoivoivoivoi...
Jos matalaenergiantalon rakentamisen motiivina on se, että Suomessa energia on aivan liian halpaa, niin mikäpä siinä. Taloudellista hyötyä tuosta ei ole, vaan päinvastoin. Matalaenergiatalon rakentaminen on rahan tuhlausta, vaikka energiaa säästyisikin.
Kaukolämpöä harvoin nykyisin kaavalla pakotetaan, mutta jos tiukentuvat rakennusmääräykset toteutuvat ja todennäköisesti toteutuvat, niin silloin tilanne on toinen. Kaukolämpöverkkoon on pakko liittyä, jos sellainen on tarjolla.
Itsellä on melkein matalaenergiatalo, mutta aivan tavanomaisin keinoin saavutettu. Ei tuohon mitään erikoisia rakenteita tarvita. Seinien osuus on niin pieni, että noita ei kannata oleellisesti tavanomaisista parantaa.
Seiniiin verrattuna paljon helpompaa on laittaa lateja PILPpiin, tai aurinkokeräimiin. Ilmastoinnissa vieläkin helpompaa kun korvaa pakollisen kuutiokoneen paremmalla hyötysuhteella olevaan.
Passiivitalot ovat ongelmallisia. Rahaa palaa rakentamiseen paljon ja asumisesta tulee epämukavaa.
Passiivi- ja matalaenergiataloista ei ole kovinkaan paljoa kokemusta, vastoin kuin kirjoitat. Matalenergiataloista jonkinverran lyhyeltä ajalta, mutta passiivitaloista ei juurikaan.
Matalaenergiarakentaminen on kallista vastoin kuin kirjoitat. Eikä se todellakaan ole helpoin tapa säästää energiaa. Voit esim. laskea paljonko yksi lento etelään vie energiaa verrattuna talon lämmitykseen.
Eniten ihmettelen kirjoituksessasi sitä miksi sähkön hinnan tulisi nelinkertaistua? Siirryttäisiin öljylämmitykseen? Kurjuutta kaikille? Puretaan kaikki vanhat talot, koska niissä ei enään pysty asumaan?
eri asia että onko se varaava rautamöykky keskellä taloa vai lämpimänä pidettävän tilan ympärillä. Mutta ethän sinä sitä ymmärrä.
Ja tuo "VTT:n tutkimus"... helppo on heitellä tuommoisia "tutkimuksia" ja sanoa että "löytyy googlella". Eipä löytynyt.
Sillä ei aivan oikeasti ole mitään merkitystä ripustatko sadan kilon puntteja keskelle huonetta, huoneen seinustoille, vai ulos terassille.
Talon massa tasaa lämpötilaeroja, mutta energiaa se ei tyhjästä synnytä.
josta kerroit?
eipä taida semmoista olla.
ydinsähkömaassa sähkön pitäisi maksaa maltaita.
Jo nyt yksityinen maksaa kolminkertaisesti verrattuna teollisuuteen. Ja maksaa seuraavatkin voimalat teollisuuden tarpeisiin.
Kunhan uusit lämpöpumppusi muutaman vuoden välein, tiedät, kannattaako niihin satsata.
Paljonko se puolikas matalaenergiatalosi vie sähköä vuodessa per lämmitettävä ilmakuutio.
Ja menooeekö jotain muuta polttoainetta lisäksi.
kivitalossa mitään höpöä ole.
reagoi massansa vuoksi hitaasti lämpötilavaihteluihin ja on sen takia miellyttävä asua.
Yleensä kivitalot ovat tiiviitä, joten pienempikin lämpömäärä riittää miellyttävään asumiseen, kun vedontunnetta ei ole.
Kätännössä säästyy 5% lämmityskuluja per aste.
Tutkimuksia, jopa umpiluupää tajuaa, että lämpöä ei synny tyhjästä. Ei auta, vaikka seininä olisi kilometrin paksu peruskallio.
Tokihan tuohon kiveen on varastoitunut hillitön määrä energiaa kuten kaikki kouluja tietävät (E=mc^2), mutta milläs sen siitä kivestä pihalle saat?
ammattilaisia....
Lukaiskaapa uusi D5 ja taulukko 8.9. Jokaiselle rakennustyypille on omansa lämpökapasiteetti. Voidaan myös laskea tarkemminkin.
Esim. puuranka/levy/villa seinässä otetaan huomioon rakenteet esimmäiseen eristepintaan saakka, eli 13 mm sisältä päin.
Paksuus määrätään aina ensimmäiseen eristepintaan tai maksimissaan 100 mm sisäpinnasta. Eli toisin sanoen yli 100 mm paksuudet (seinä/yläpohja/alapohja) eivät hyödytä laskennassa. Toisin sanoen 80 mm sisäkuoresta lasketaan vain 80 mm... Ja kun taulukkoa tutkailette tarkemmin, huomaatte myös, että väliseinillä on oma merkityksessä.
E=mc^2 kaavan mukaan ei energiaa tuoteta kyllä muualla kuin ydinvoimaloissa ja auringossa. Kivestä energia siirtyy lämpökonvektiolla ja säteilyllä, ei tuon kaavan mukaan.