Hymyssä suin ajattelen.
Ulkona sataa taas niin luulen.
Tulen loimu kajastaa.
Kohti taivaan tummaa kaarta.
Poltavat roviota.
Liekö noitavainoa.
Mut Jouluhan se kuitenkin.
On jo melkein tunnetkin.
Nukutko jo.
Kun yö ehtinyt ja työ päättynyt.
Nuku vain rakkaani.
Olet unesi ansainnut.'
Ulkona sataa taas niin luulen.
Tulen loimu kajastaa.
Kohti taivaan tummaa kaarta.
Poltavat roviota.
Liekö noitavainoa.
Mut Jouluhan se kuitenkin.
On jo melkein tunnetkin.
Nukutko jo.
Kun yö ehtinyt ja työ päättynyt.
Nuku vain rakkaani.
Olet unesi ansainnut.'
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo tulen loimu ja taivaan tumma kaari - hienoja
ilmaisuja runossasi.
Ja päätössäkeistö on suloinen.
kaunista Margitta jälleen kerran.Runo tarvitsee aitoutta jota tässä on siksi kiitos!
Niin joulu lähestyy
pimeä on maa
hetken valoisaa
kuin yö ikuinen
kuitenkin kohta
pimeys taittuu
saapuu
valo auringon
Lautaiehtoota
Kiireellä kun harpoin,,,Joulu-kiireellä! ;)
Mutta kaunis ajatus lentää yli merien
ja laskeutuu.. silittää 'nuku rakkaani nuku'..
Mutta meidän ei auta nyt laittaa nukkumaan,
kun on tämä nimeenomainen aika,,
Joten tonttuillaan, Gitta! :) *Muru vilkuttaa pipari kädessä*