15.12.2007 12:46 - Hannu Rossilahti kehottaa harkitsemaan vakavasti, kannattaako mieluummin purkaa vanhoja ja huonokuntoisia taloja kuin yrittää korjata niistä uuden veroisia.
Haasteita kentällä kyllä riittää, sillä esimerkiksi varhaisimmat elementtitalot alkavat tulla peruskorjausikään. Kalliisti korjattunakaan 1960-luvun lähiötalosta ei saa uuden veroista, vaikka peruskorjauksen hintalappu voi olla liki sama kuin uuden kerrostalon.
- Nyt pitää miettiä, kannattaako mieluummin purkaa kuin korjata.
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=173698
Haasteita kentällä kyllä riittää, sillä esimerkiksi varhaisimmat elementtitalot alkavat tulla peruskorjausikään. Kalliisti korjattunakaan 1960-luvun lähiötalosta ei saa uuden veroista, vaikka peruskorjauksen hintalappu voi olla liki sama kuin uuden kerrostalon.
- Nyt pitää miettiä, kannattaako mieluummin purkaa kuin korjata.
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=173698
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei niitä pureta, jos se on kaksikin euroa kalliimpaa kuin peruskorjaaminen. Neukkumeininki vaan jatkuu.
Mutta pahempaa on luvassa, jos puretaan. Silloin nimittäin taloja taatusti rakennetaan tiheämmin, kun kaava voidaan laittaa uusiksi. Tuloksena kaamea slummi.
60-luvun lähiöt ovat itse asiassa niitä kaikkein viihtyisämpiä, eikö vain? Silloin rakennettiin väljästi ja luonnnolle jäi tilaa.
Nyt rakentaminen on tyyliä Aurinkolahti, jossa muutama harva saa merinäköalan ja loput joutuvat katselemaan toistensa ahtereita vastapäisestä talosta.
60-luvun lähiötaloon ja on paljon paremman näköinen niin ulko- kuin sisäpuoleltakin ja kuten sanottu, on hehtaarin tontti ja järvi edessä. Hahhhhhhaaaaaaaaaaaaaaaa
Kiertotähdentien neukkukuutiorykelmä on hyvä esimerkkii väljästä rakentamisesta. Pihat ovat suuria ja parkkitilaa löytyy. Tosin ovat vain 2 kerroksisia, joten hehtaariin ei paljon asukkaita mahdu.
on siinä, että lähiöissä, joissa talot tyypillisesti kolmen kerroksen hissittömiä taloja, ei ole tarpeeksi väestöpohjaa, että peruspalvelut olisivat saatavilla kohtuullisen matkan etäisyydellä.
Jos vanhat talot puretaan, niin taloja ei tarvitse välttämättä rakentaa tiheämmin vaan tehdä uusista 5-7 kerroksen hissitaloja.
Lisäkerrosten rakentaminen mataliin taloihin ja hissien asentaminen vaati paljon kompromisseja ja lopputulos on väistämättä huono. Myös huoneistojen pohjaratkaisujen muutos vastaamaan nykyajan asumistarpeita on käytännössä mahdotonta. Vanhoissa taloissa tyypilliset ongelmat ovat:
- pieni keittiö
- turhan iso olohuone, jota ei juuri käytetä.
- säilytystilojen ja kodinhoitotilojen puute.
- wc- ja kylpyhuonetilojen ahtaus.
Huono ilmastointi, puuttuva energian talteenotto ja huonot ääni ja lämpöeritykset ovat sitten oma ongelmansa.
Lyhyesti sanottuna: remontti tulisi kalliiksi ja lopputulo on silti huono.
Nimerkki hh kirjoittaa periaatteessa asiallisesti. Vanha kerrostalo pääkaupunkiseudun lähiössä voidaan purkaa, jos tontin rakennusoikeus nelinkertaistetaan. Silloin nykyiset asukkaat saavat ns. omansa pois, mutta joutuvat kuitenkin uusista asunnoistaan maksamaan ainakin kaksinkertaisen hinnan nykyisen asuntonsa hintaan verrattuna. Tähän ei monella erityisesti ikääntyneellä asukkaalla ole mitään mahdollisuutta.
Arvioni perustuu Helsingin Sanomissa esiintyviin uusien asuntojen "valinnainen vuokratontti"-hintoihin, jotka näyttäisivät olevan noin 500 euroa/m2 ainakin Vantaalla sekä uusien asuntojen neliöhintoihin, jotka ovat edullisillakin alueilla 4000 euroa/m2 luokkaa.