sokkotreffit

Kysymykses on ihan oikeutettu. Itse varmaan tiedät ne ilmaisut, siksi en tähän niitä viitsi kirjoittaa.
Mulla kaikki lähtee siitä, että olen rehellinen ekaks itselleni ja sitä kautta toinenkin saa sitä osakseen.
Se tunne, mistä avauksessani mainitsin, on aitoa tunnetta sitä tilannetta kohtaan. Ei siinä mielikuvitusleikissä mieti, onko toisessa päässä "lurjus". Ei siinä tilanteessa, kestää se sit kuinkakin monta kertaa, mieti, et tää on nyt mun tuleva avio tai muu puoliso.
Tässä mun tapauksessa, joka edelleen on akuutti, toinen osapuoli on ollu avoin ja rehellinen. Sähköpostiosoitteessaan on koko nimensä, antoi puhelinnumeronsa ja tiedän missä asuu ja mitä puuhastelee. Mutta näillä saamillani tiedoilla hänestä ei ole mulle käyttöä. En aijo hälle soittaa saatika tavata livenä. Näin ainakin tässä vaiheessa tuntuu.
Et tää siitä Sun asiallisesta epäilystä, kumpaa sukupuolta tää mun sokkotreffikumppanini on.
Olet ehkä itse joutunu narutetuksi tai itse sitä harrastanu, en tiedä. Sen vaan voin sanoa, et kun kaksi ihmistä kirjoitetuin sanoin saavat itse itsessään tuntemaan taivaallisia tunteita, en näe siinä kysymyksen sijaa. T; ap

Oli kiva lukea sun tapauksesta.
Mä tapasin tän henkilön chatissa olevalla sokkotreffipalsalla missä on ne neljä vaihtoehtoa.
Sait pitkään nauttia tästä ystävyydestä. Kaksi vuotta on pitkä aika.
Tapasitteko koskaan livenä?
Usein nää chattihenkilöt ehdotti heti web-kameraa. Se ei oo mun juttu. Täydellinen mielikuvituspeli ja siinä hetkessä oleminen ja hetkeen antautuminen, sitä tunnetta on sanoin vaikea selittää. Aivan upeeta kokea se edes kerran elämässä.
Jäitkö häntä kaipaamaan, vai oliko hiipuminen molemminpuolista? T; ap

sulle kokemuksestas kirjoitti:

Oli kiva lukea sun tapauksesta.
Mä tapasin tän henkilön chatissa olevalla sokkotreffipalsalla missä on ne neljä vaihtoehtoa.
Sait pitkään nauttia tästä ystävyydestä. Kaksi vuotta on pitkä aika.
Tapasitteko koskaan livenä?
Usein nää chattihenkilöt ehdotti heti web-kameraa. Se ei oo mun juttu. Täydellinen mielikuvituspeli ja siinä hetkessä oleminen ja hetkeen antautuminen, sitä tunnetta on sanoin vaikea selittää. Aivan upeeta kokea se edes kerran elämässä.
Jäitkö häntä kaipaamaan, vai oliko hiipuminen molemminpuolista? T; ap

En ehkä häntä vaan sitä ihanaa tunnetta.

Emme tavanneet koskaan, emme edes soittaneet. Jonkin verran ajankanssa tulimme tietämään toisen arkiminääkin, mutta se ei ollut kovin oleellinen asia meidän suhteessa. Hän halusi kerran tavata, melkein jo myönnyin, mutta sitten tuli mieleen, että ehkä se pilaisi sen, mitä meillä oli.

Täydellinen yhteenkuuluvuuden tunne on niin harvinaista, että se kannattaa säilyttää muistoissa. En usko, että koskaan enää kohtaan samanlaista persoonaa kuin hän oli ja on.Ehkä loin hänet mielikuvituksessani, mutta hän osasi hyvin taipua minun mielikuvitukseeni, kuten minä hänen. Kerrankin tunsin olevani upea, kaunis, seksikäs, haluttu. Mitäpä minä siinä hävisinkään :).

kaipaan. kirjoitti:

En ehkä häntä vaan sitä ihanaa tunnetta.

Emme tavanneet koskaan, emme edes soittaneet. Jonkin verran ajankanssa tulimme tietämään toisen arkiminääkin, mutta se ei ollut kovin oleellinen asia meidän suhteessa. Hän halusi kerran tavata, melkein jo myönnyin, mutta sitten tuli mieleen, että ehkä se pilaisi sen, mitä meillä oli.

Täydellinen yhteenkuuluvuuden tunne on niin harvinaista, että se kannattaa säilyttää muistoissa. En usko, että koskaan enää kohtaan samanlaista persoonaa kuin hän oli ja on.Ehkä loin hänet mielikuvituksessani, mutta hän osasi hyvin taipua minun mielikuvitukseeni, kuten minä hänen. Kerrankin tunsin olevani upea, kaunis, seksikäs, haluttu. Mitäpä minä siinä hävisinkään :).

Aivan samat aatokset ja samat tunteet!
Mä voisin sanoa, et en ole elämässäni (ja olen jo elämää nähny)koskaan ollu ketään näin lähellä kun häntä olen.
Paradoksaalista, et kun livenä olet toista lähellä, useimmiten tunnet kuinka kaukana hän sinuta on. Sitten kun olet toista tosi kaukana, voihan vitsi kuinka lähellä hän sinua on.

Me ollaan tänään jo kirjoteltu 10 sähköpostia ja chattailtu "livenä". Oli upeeta lukea hänen viimeiset rivinsä siitä, kuinka hyvältä hänestä tuntuu ja kuinka turvalliselta. Hän lähti työpaikkansa juhliin. Ei siinä enempää vakuutteluja tarvita, kun itse tuntee ihan samoin. T; ap ps, kerro lisää jos haluat. Mielelläni luen ja vaihdan ajatuksia

Sä sait mahtavat kuolemaan saakka johtavat NAURUT.
Ilman kirjoittamiani sanoja, olisit jääny tuota kokemusta ja tunnetta paitsi.
Siitä chattijutuissa juuri on kysymys. Saada tuntea syviä tunteita. Mikä parasta, ne tunteet syntyy omassa itsessä. Jatka samaa rataa, saat lisää tunnekokemuksia ;) T; ap