Noniin, se on siis tehty, vähän se kirpaisi mutta mitään en kadu. Kerroin ihastukselleni tunteistani, parin kuukauden epäröimisen jälkeen.. Ja hän otti sen vastaan aivan liian hyvin! 'Olet minulle rakas mutta ystävänä vain, tiedäthän..' miksei hän yhtään hämmästynyt, tai säikähtänyt? On varmaan aavistanut tai sitten se on vain paistanut silmistäni läpi, että palavasti olen häneen ihastunut! Mutta en ymmärrä, miksi ottaa asian niin 'löysin rantein' jos tunne ei ole lainkaan molemmin puolista? Uskon, että siellä jossain syvällä häntäkin kutittelee edes vähän? Se selittäisi sen flirttailevan naurun, ja pilke katseessa..:)
Tunteistani kertominen sai tunteeni vain syvenemään, ja todella toivon etten mene häneen rakastumaan. Tämä riipaisee jo nyt niin epätoivoisesti, enkä tiedä kuinka kauan pystyn kontrolloimaan itseni..
Tunteistani kertominen sai tunteeni vain syvenemään, ja todella toivon etten mene häneen rakastumaan. Tämä riipaisee jo nyt niin epätoivoisesti, enkä tiedä kuinka kauan pystyn kontrolloimaan itseni..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisimpa yhtä rohkea. Olen ollut ihastunut, suorastaan rakastunut itseäni kymmenen vuotta nuorempaan naiseen jo useita vuosia. Olen vain mielettömän onnellinen, että saan tuntea hänet. En uskalla kertoa hänelle tunteistani, koska pelkään menettäväni hänet ihan kokonaan. Nyt saan sentään olla hänen ystävänsä.
Minulla on kokemusta siitä, että rohkeus kannattaa. Itse en uskaltanut tehdä aloitetta enkä edes aluksi tunnistanut ihastumisen tunnetta. Jälkeenpäin kun asiaa ajattelee, niin ihan selväähän kaikki oli. Taustalla oli kuitenkin se tosiasia, että me kumpikin pidettiin itseämme heteroina. Nykyinen kumppanini on suureksi onnekseni ollut se rohkeampi aloitteen tekijä. Olen hänelle kiitollinen siitä rohkeudesta, jonka seurauksena olen onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin.
Itse mietin silloin aikaisemmin paljon ystävyytemme merkitystä ja toki pelkäsin menettäväni ystävyytemme, mikäli parisuhde ei toimisi. Mutta toisaalta kyse oli ja on niin vahvasta yhteenkuulumisen tunteesta, että en olisi voinut asiaa sivuuttaa ja "tyytyä" ystävyyteen.