Jos netti ei kotona toimi, se on kamalampi asia kuin mikään muu. Chattailu on avopuolisolla jatkunut jo vuosia ja johti jopa suhteeseen. Oli galleriat ja treffi-ilmoitukset ja ties mitä muuta. Vuorotyö antaa siihen oivan tilaisuuden. Mitään juttuja ns. pelkästä keskusteluseurasta en enää niele. Kannattaisko minunkin tututstua tähän maailmaan, jotta oppisin ymmärtämään chattiaddiktiani...irti tästä ei häntä taida enää saada niin koukkuun on joutunut.
kertokaa mulle
miten tähän addiktoituu
11774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
väittäisin että ei kauankaan jaksa chattailla eikä varsinkaan jos on tullut livessä tavattua joku näistä sankareista/sankarittarista. Puheet chatissa luovat kuvan joka ei pidä todellisuudessa paikkaansa ei sitten yhtään. Pian sellainen hömpötys lopahtaa. Ei sitä kukaan kauan jaksa:-)
mitä siinä sitten menettäisi jos kokeilisi?
ei yhtikäs mitään, saattaapi jotakin saadakin: seuraa, ystäviä ja kuka sen tietää
toinen juttu on, että jos on addiktioihin taipuvainen, sätti voi ahmaista ihmistä liikaa
sitä kannattaa vähän varoa, mutta ei normaalinuppinen elävää elämäänsä täysin sättiin vaihda
Olet jo useamman vuoden katsellut kumppanisi kurkisteluja aidan toiselle puolen.
Mielestäni näytät tyytyvän hyvin pieneen muruseen hänen ajastaan. Vuorotyö, chattailu, livetapaamiset ja sun mahdollinen työaika, ei siinä kahdenkeskistä aikaa jää.
Vielä jos säkin alat chattaileen, ei yhteistä aikaa oo lainkaan.
Saamasi vastaukset on ihan varteenotettavia.
Rakkautta näyttää ainakin sun puolelta vielä riittävän kumppaniasi kohtaan. Itse olisin lähtenyt hakemaan minut paremmin huomioon ottavaa suhdetta jo aikaa sitten.
Mielikuvituksessani näen pariskunnan. Molempien aikarytmi vuorokaudesta toistensa vastakohdat. Heti kun kumpikin saapuu kotiin, painellaan suoraan netin ääreen. Siitä hyvä kun muistaa itselleen syömistä ja juomista hakee. Tarpeilleen menosta puhumattakaan. Sinä aikanahan saattaa joku hyvä kohde mennä sivusuun.
No leikki leikkinä, vaan ei se sitä kauaa oo näillä aatoksilla.
Lisään tähän omaan kirjotukseeni vielä.
Aatteles jos käviskin niin IHANASTI, että molemmat löytää aivan upeen chattikaverin. Kaikki menee niin yks yhteen ja ollaan kun sielun veljet ja sisaret.
Sit sovitaan omalta kumppanilta salassa chattikaverin tapaaminen.
Sattuisikin niin kuin vaan saduissa sattuu. Te kirjoittelittekin toistenne kanssa ja näin löysitte toisenne uudelleen. Tän jälkeen ei chattailua enää tarvita. Sen pituinen se.
Hyvää Joulua vaikka chattailun merkeissä
ihanasti kirjoitit. kiva lukea kun ihminen ajattelee hyviä asioita ja just niin ettei sitten enää tartte sitä chättäilyä
Koukkuun sitä meistä jokainen taitaa jossakin vaiheessa jäädä. Selaillessa löysin aloitetun juoruilusivustonkin! Kaikkea sitä keksitään.. http://gossip-at-jkl.blogspot.com/
toi on niin tätä päivää
kaikki vaan nettailee ja treffailee eikä välitet siitä puolisosta
Mikäli et ole aloittanut, älä aloitakkaan! Pohdi etuja ja haittoja. Listaan muutaman huvikseni:
Haittoja:
- istuminen on paljon vaarallisempaa kuin tupakointi, lihavuus tai liikkumattomuus,
- sättäämällä mikään muu asia livessä ei edisty,
- turrutat ajattelukykysi sättäreiden tasolle, joka voi olla heikompi kuin läheisen kaljabaarin pultsareiden taso,
- ajaudut aina jonkinlaisiin suhdesotkuihin,
- kykysi ymmärtää livessä ihmisiä voi häiriintyä, koska aivosi eivät enää osaa tunnistaa muuta kuin "sättikielen" kautta tulleita tunteita,
- hyväntahtoisuuttasi tullaan käyttämään sinua vastaan,
- kaikki mitä paljastat luottamallesi henkilölle tullaan jossain vaiheessa juoruamaan toisille sättäreille,
- tietyt piirit etsivät koko ajan sitä kuka sinä oikeasti olet,
- kaikkien mahdollisten riskien huomioonottaminen tekee sinusta "skitson",
- sätissä totuus ei ole sama kuin livessä,
- tunnesiteet voivat olla yhtä aitoja kuin livessä, mutta miten niistä tunteista pääsee eroon kirjoittamalla?
Hyötyjä:
- mikäli päiväsi on intellektuellia, sätissä voit nollata päätäsi keskittymällä johonkin täysin toisenlaiseen asiaan,
- sätissä ei ole juonta, toisin kuin kirjoissa, eli sätin voi halutessaan jättää elämään omaa elämäänsä ja palata takaisin, minkään muuttumatta,
- voit pyrkiä profiloimaan ihmisiä tekstin takaa ja oppia jotain uutta, tai nähdä, miten suurin osa sättäreistä on alempaa yhteiskuntaluokkaa,
- mikäli haluat auttaa, on sätissä paljon autettavia, joille voit pyrkiä antamaan neuvoja,
- voit rakastua tai ihastua (tämä myös haitta, koska et tiedä kuka aidosti toinen on),
- mikäli olet laiha, voit lihoa
puhukaa parisuhteenne tilasta jos puolisosi hakee piristettä muualta, olkoon vaan netti. Tsättäily ja fasessa roikkuminen kuullostaa siltä että suhdettanne pitää puntaroida ja päättää se kun ootte vielä puheväleissä. Jos teilä on lapsia niinihan lastenkin takia jo.
Jos parisuhteessa jompikumpi ajautuu, pakenee johonkin sen ulkopuolelle, touhuamaan mitä tahansa, sättäämään, tai harrastuksiinsa, tai uppoaa työhönsä, tai siihen toiseen salasuhteeseen. Parisuhde on kuin saavi sateessa.
Jos se on täytetty, siihen ei mahdu lisää vettä. Jos siihen tulee lisää vettä, se valuu pois. Mutta, jos se on vähänkin vajaa, se tyhjä tila täyttyy.
Jos parisuhteeseenkin on jossain vaiheessa tullut, tälläinen tyhjä tila, täyttyy ja täytetään jollain muulla. Parisuhde ei vaan ole ollut riittävän tärkeä, jos siihen on päästetty tulemaan tälläinen tyhjä tila. Tähän tyhjyyteen ei ole syyllinen, vain se toinen, vaan molemmat. Tämä vaan on karu totuus.
Jos kaksi ihmistä on parisuhteessa riittävän kiinnostuneita toistensa seurasta,
tällästä ajautumista ja pakenemista ei tapahdu, tällöin siinä ei ole tilaa muulle.
Suhteet joissa käytetään aikaa enemmän muuhun kuin yhdessä oloon,
sellaisen suhteen olemassa olosta kannattaisi edes keskustella ja miettiä
jatketaanko yhdessä samaan suuntaan, vai erillään eri suuntiin.
Jos haluatte pitää suhteenne kasassa, älkää antako siinä liikaa tilaa muille asioille.
Muistakaa, tyhjä tila täyttyy aina.
Onko jollain parisuhdekin?