toppiriki

vs osatakila

Kertokaahan, miksi toppirikistä venettä pidetään parempana matkaveneenä? En ole oikein ymmärtänyt tätä? omasta mielestäni, osatakila rikissä paljon hyviä ominaisuuksia kuten: Ison parempi trimmattavuus, maltillisen kokoinen genoa, mahdollisuus ST-fokkaan. Huonojakin puolia löytyy esim ison joutuu usein reivaamaan ensin puomi ulottuu pitemmälle istuinkaukaloon.

En ole ikinä purjehtinut toppirikistä onko jotain mitä en huomioi?

92

12421

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • takila ...

      Kelpasisiko:
      -enemmän purjepinta-alaa matalammalla takilalla.
      -vähemmän murhetta oikeasta trimmauksesta, koska isoa ei trimmailla barduunoilla tai vastaavilla härpättimillä
      -monessa matkaveneessä "trimmaus" on mesaanin ja isomaston skuuttien trimmausta ja päätöksiä mikä kolmesta purjeesta pidetään ylhäällä. Eihän osatakila ketsiin sovi

      :-)

    • Pidetäänkö??
      Toppiriki on minun valintani matkaveneelle jos tehdään pitkiä avomeripurjehduksia.
      On minulla myös ST-fokkaa, mitä sen estäisi?
      Ei iso Genuakaan ole haittana jos vaan on kunnon vinssit (ainakin 3XBavaria standardi).
      Osatakila valitsisin "kaislikkopurjehdusta" varten, tai kisoja varten, nimenomaan trimmattavuuden takia.
      Mielestäni et huomioi että jos aalokko on 6-8 metristä ja alhalla ei tuule yhtään, ylhäällä 26 m/s, -niin haluat maston joka ei käyttäydy kun spagetti.

      • nälvimistä

        "Ei iso Genuakaan ole haittana jos vaan on kunnon vinssit (ainakin 3XBavaria standardi)."

        Luulisi sinunkin ymmärtävän, että liian iso vinssi hidastaa aivan turhaan skuuttausta.

        Kun kerran tiedät noin hyvin, viitsitkö kertoa minkä verran isommat Bavarian vinssit pitäisi olla? Ja miksi?


      • Kovan kysymyksen

        Olen purjehtinut molemmilla rikeillä tuhansia
        maileja Atlantilla ja minulle ei ole syntynyt selvää käsitystä ko rikien paremmuudesta. On totta, että osatakiloissa on suurempia eroja kuin toppirikeissä. Äärimmäiset osatakilat ovat
        todella vaativia / työläitä, jotta veneen balanssi on ok eli kisaveneiden mastot. Toisaalta on myös tanakoita osatakiloita, joita ei tarvitse trimmata jatkuvasti ja näissä rikeissä on purjeiden käsittely tosi yksinkertaista. Tosin nykyään kaikkien veneiden purjekäsittely on helppoa kiitos rullajenuoiden.


      • kärsii jostakin ongelmasta?

        Arvaako kukaan? Liittyy jotenkin venevalintaansa. On huomannut virheensä liian myöhään. Vaimo jättänyt koska sijoitti kaikki perheen varat erehdykseensä. Nyt purkaa tuskaansa Bavariaan.


      • miksi iso vinssi
        nälvimistä kirjoitti:

        "Ei iso Genuakaan ole haittana jos vaan on kunnon vinssit (ainakin 3XBavaria standardi)."

        Luulisi sinunkin ymmärtävän, että liian iso vinssi hidastaa aivan turhaan skuuttausta.

        Kun kerran tiedät noin hyvin, viitsitkö kertoa minkä verran isommat Bavarian vinssit pitäisi olla? Ja miksi?

        hidastaa skuuttausta?


      • nopeuttaa skuuttaamista,
        nälvimistä kirjoitti:

        "Ei iso Genuakaan ole haittana jos vaan on kunnon vinssit (ainakin 3XBavaria standardi)."

        Luulisi sinunkin ymmärtävän, että liian iso vinssi hidastaa aivan turhaan skuuttausta.

        Kun kerran tiedät noin hyvin, viitsitkö kertoa minkä verran isommat Bavarian vinssit pitäisi olla? Ja miksi?

        ei hidasta! Olet ymmärtänyt väärin. En usko, että liian pienistä vinsseistä muistutaminen on nälvimistä. Vinssien koko koskee kaikkea veneitä.

        Kun purjeessa on painetta, viimeinen metri on tosi hidas ja työläs skuutata vähänkin pienellä vinssillä. Isompi vinssi on tietenkin kalliimpi. Sen vuoksi tuntuu ymmärrettävältä, että joissakin sarjatuotantoveneissä saattaa ensiasennusvarusteina olla halvemmat/pienemmät vinssit kuin käytön kannalta olisi optimaalista.

        Yleensä kannattaisikin mieluummin valita ´pykälää´ isommat vinssit kuin juuri ja juuri riittävät. Vinssinvalmistajien sivuilta löytänet suositustaulukoita purjealan mukaan. Valitse siitä ja ota seuraavaksi isompi.

        Varsinkin matkapurteen kannattaisi valita myös paksut genuaskuutit, koska niitä on mukavampi käsitellä kuin ohuempia ja sietävät hankaustakin pitempään. Keskikokoisessa matkaveneessä 16-18 mm paksuinen genuaskuutti on tuntunut mukavalta (sopii esim. Lewmar 58 ST vinssiin). Nostimiin 10-12 mm spectra/dyneema (ja esim. Lewmar 30-44ST). Perhekäytössä on sekin pointti, että yleensä se on vaimo, joka joutuu vinssaamaan miehensä mastoon - harvemmin päinvastoin.


      • Joakim
        nopeuttaa skuuttaamista, kirjoitti:

        ei hidasta! Olet ymmärtänyt väärin. En usko, että liian pienistä vinsseistä muistutaminen on nälvimistä. Vinssien koko koskee kaikkea veneitä.

        Kun purjeessa on painetta, viimeinen metri on tosi hidas ja työläs skuutata vähänkin pienellä vinssillä. Isompi vinssi on tietenkin kalliimpi. Sen vuoksi tuntuu ymmärrettävältä, että joissakin sarjatuotantoveneissä saattaa ensiasennusvarusteina olla halvemmat/pienemmät vinssit kuin käytön kannalta olisi optimaalista.

        Yleensä kannattaisikin mieluummin valita ´pykälää´ isommat vinssit kuin juuri ja juuri riittävät. Vinssinvalmistajien sivuilta löytänet suositustaulukoita purjealan mukaan. Valitse siitä ja ota seuraavaksi isompi.

        Varsinkin matkapurteen kannattaisi valita myös paksut genuaskuutit, koska niitä on mukavampi käsitellä kuin ohuempia ja sietävät hankaustakin pitempään. Keskikokoisessa matkaveneessä 16-18 mm paksuinen genuaskuutti on tuntunut mukavalta (sopii esim. Lewmar 58 ST vinssiin). Nostimiin 10-12 mm spectra/dyneema (ja esim. Lewmar 30-44ST). Perhekäytössä on sekin pointti, että yleensä se on vaimo, joka joutuu vinssaamaan miehensä mastoon - harvemmin päinvastoin.

        Köysien paksuuksista ja vinsseistä päätellen puhut jostain ainakin 40 jalkaisesta veneestä, joka ehkä jonkun mielestä on keskikokoinen. Vai onko jossain selkeästi alle 40-jalkaisessa 58 ST-vinssit? Suurimmat näkemäni ~33-jalkaisessa on 44.

        Esimerkkejä vinsseistä (nostin/genua)

        FG33: 32/40
        FG37: 32/46
        FG41: 40/52

        First 31.7: 40/44
        First 34.7: 32/40
        First 36.7: 44/46

        Oceanis 31: 32/32
        Oceanis 37: 32/44
        Oceanis 40: 40/46

        HR31: 16/40
        HR37: 30/48
        HR40: 30/52

        B31C: 16/30
        B35M: 32/40
        B37C: 32/40
        B39C: 30/44
        B40V: 40/48

        Onhan noi Bavarian vinssit HIUKAN pienempiä kuin joidenkin muiden. Mikä noista vinsseistä sitten pitäisi olla 3-kertaa suurempi? Mikä edes 2-kertaa suurempi? 2-10 numeroa suurempia nuo ehkä voisivat olla.


      • ja Balticien vinssejä
        Joakim kirjoitti:

        Köysien paksuuksista ja vinsseistä päätellen puhut jostain ainakin 40 jalkaisesta veneestä, joka ehkä jonkun mielestä on keskikokoinen. Vai onko jossain selkeästi alle 40-jalkaisessa 58 ST-vinssit? Suurimmat näkemäni ~33-jalkaisessa on 44.

        Esimerkkejä vinsseistä (nostin/genua)

        FG33: 32/40
        FG37: 32/46
        FG41: 40/52

        First 31.7: 40/44
        First 34.7: 32/40
        First 36.7: 44/46

        Oceanis 31: 32/32
        Oceanis 37: 32/44
        Oceanis 40: 40/46

        HR31: 16/40
        HR37: 30/48
        HR40: 30/52

        B31C: 16/30
        B35M: 32/40
        B37C: 32/40
        B39C: 30/44
        B40V: 40/48

        Onhan noi Bavarian vinssit HIUKAN pienempiä kuin joidenkin muiden. Mikä noista vinsseistä sitten pitäisi olla 3-kertaa suurempi? Mikä edes 2-kertaa suurempi? 2-10 numeroa suurempia nuo ehkä voisivat olla.

        Swan 391: fallivinssi 48ST, genuavinssi 65ST!(ks myynti-ilmoitus yachtworldissa)
        Baltic 35: 40ST/55ST, Baltic 38DP: 44ST/55-58ST

        Bavarian vinsseistä en tiedä mitään enkä ole ottanut kantaa niihin.


      • veneiden vinssit
        Joakim kirjoitti:

        Köysien paksuuksista ja vinsseistä päätellen puhut jostain ainakin 40 jalkaisesta veneestä, joka ehkä jonkun mielestä on keskikokoinen. Vai onko jossain selkeästi alle 40-jalkaisessa 58 ST-vinssit? Suurimmat näkemäni ~33-jalkaisessa on 44.

        Esimerkkejä vinsseistä (nostin/genua)

        FG33: 32/40
        FG37: 32/46
        FG41: 40/52

        First 31.7: 40/44
        First 34.7: 32/40
        First 36.7: 44/46

        Oceanis 31: 32/32
        Oceanis 37: 32/44
        Oceanis 40: 40/46

        HR31: 16/40
        HR37: 30/48
        HR40: 30/52

        B31C: 16/30
        B35M: 32/40
        B37C: 32/40
        B39C: 30/44
        B40V: 40/48

        Onhan noi Bavarian vinssit HIUKAN pienempiä kuin joidenkin muiden. Mikä noista vinsseistä sitten pitäisi olla 3-kertaa suurempi? Mikä edes 2-kertaa suurempi? 2-10 numeroa suurempia nuo ehkä voisivat olla.

        muuta sitä tosiasiaa, että Bavariassa on alimitoitetut, tehottomat vinssit.


      • Genoa100
        ja Balticien vinssejä kirjoitti:

        Swan 391: fallivinssi 48ST, genuavinssi 65ST!(ks myynti-ilmoitus yachtworldissa)
        Baltic 35: 40ST/55ST, Baltic 38DP: 44ST/55-58ST

        Bavarian vinsseistä en tiedä mitään enkä ole ottanut kantaa niihin.

        Joissakin vanhoissa Swaneissa on vieläpä kulmavaihteilla ja akselilla kytketty toisiinsa kaksi genoavinssiä, esim. tästä veneestä löytyy moinen järjestely, tuo pieni vipu isopurjeen vinssin vasemmalla puolella: http://ybw.yachtworld.com/core/uk/listing/pl_display_photo.jsp?ybw=true&boat_id=1688639&boatname=13m Nautor Swan 411-019&photo_revised_date=1174896689000&photo_name=Photo 6&photo=6


      • perusteita
        miksi iso vinssi kirjoitti:

        hidastaa skuuttausta?

        Vinssin keveys saadaan aikaan sillä, että yhtä kammen kierrosta kohti skuuttia tulee sisään vähemmän. Voit ajatella, että vinssin kokonumero kertoo, montako kierrosta täytyy veivata, jotta saadaan esim. 10 m skuuttia sisään.

        No sitten:

        Vinssi A on sellainen että jaksat mukavasti veivata tarvittavan esim 1 m skuuttia sisään. Siihen tarvitaan, sanotaan nyt 5 kammen kierrosta.

        Vinssi B on hieno, se 3 x vinssiä A tehokkaampi iso mylly. On kevyt veivata! Haittapuolena on se, että tuohon metrin skuutin kelaukseen tarvitaan nyt 3 x 5 = 15 kammen kierrosta.

        Olet aika vekkuli, jos kierrät kammesta 15 kierrosta siinä kun minä 5, olkoonkin sinulla kevyempi kampi.

        Iso vinssi on hyvä ja helpottaa skuuttausta, mutta liika on liikaa kaikessa.


      • vinssi 33-35-jalkaiseen
        Joakim kirjoitti:

        Köysien paksuuksista ja vinsseistä päätellen puhut jostain ainakin 40 jalkaisesta veneestä, joka ehkä jonkun mielestä on keskikokoinen. Vai onko jossain selkeästi alle 40-jalkaisessa 58 ST-vinssit? Suurimmat näkemäni ~33-jalkaisessa on 44.

        Esimerkkejä vinsseistä (nostin/genua)

        FG33: 32/40
        FG37: 32/46
        FG41: 40/52

        First 31.7: 40/44
        First 34.7: 32/40
        First 36.7: 44/46

        Oceanis 31: 32/32
        Oceanis 37: 32/44
        Oceanis 40: 40/46

        HR31: 16/40
        HR37: 30/48
        HR40: 30/52

        B31C: 16/30
        B35M: 32/40
        B37C: 32/40
        B39C: 30/44
        B40V: 40/48

        Onhan noi Bavarian vinssit HIUKAN pienempiä kuin joidenkin muiden. Mikä noista vinsseistä sitten pitäisi olla 3-kertaa suurempi? Mikä edes 2-kertaa suurempi? 2-10 numeroa suurempia nuo ehkä voisivat olla.

        on Lewmarin mukaan 44ST tai max 48ST (yleensä kannattaa valita isompi). Varmaankin vinssi voi olla vähän pienempi, jos genua on pieni (osatakilaisessa).
        Harkenin taulukossa on vinssisuositukset purjealan mukaan. Antalin talukossa venekoon mukaan.
        http://www.harken.com/charts/winchusechart.php

        http://www.marineware.com/pdf/antal/MW_Antal_2_5_WinchSelectionGuide.pdf


      • purjeala
        vinssi 33-35-jalkaiseen kirjoitti:

        on Lewmarin mukaan 44ST tai max 48ST (yleensä kannattaa valita isompi). Varmaankin vinssi voi olla vähän pienempi, jos genua on pieni (osatakilaisessa).
        Harkenin taulukossa on vinssisuositukset purjealan mukaan. Antalin talukossa venekoon mukaan.
        http://www.harken.com/charts/winchusechart.php

        http://www.marineware.com/pdf/antal/MW_Antal_2_5_WinchSelectionGuide.pdf

        otetaan huomioon:

        Bavaria 32 genua 24 m2, Harkenin suositus vinssiksi on 32-40, mutta Bavaria 32 vinssi on 32
        Finngulf33 genua 36 m2, Harkenin suositus vinssiksi on 48, mutta Finngulf 33:n vinssi on 40

        Enpä osaa sanoa, kummassa on enemmän alitehoiset vinssit


      • mukaan
        purjeala kirjoitti:

        otetaan huomioon:

        Bavaria 32 genua 24 m2, Harkenin suositus vinssiksi on 32-40, mutta Bavaria 32 vinssi on 32
        Finngulf33 genua 36 m2, Harkenin suositus vinssiksi on 48, mutta Finngulf 33:n vinssi on 40

        Enpä osaa sanoa, kummassa on enemmän alitehoiset vinssit

        Tuon vertailun mukaan bavassa on pahemmin alikokoiset. Jos nimittäin otetaan mukaan uppouma. Tai siis purjealan ja uppouman suhde. Siitä päätellen bavan genuaa pitäisi pystyä käsittelemään kovemmassa tuulessa.


      • kone...
        perusteita kirjoitti:

        Vinssin keveys saadaan aikaan sillä, että yhtä kammen kierrosta kohti skuuttia tulee sisään vähemmän. Voit ajatella, että vinssin kokonumero kertoo, montako kierrosta täytyy veivata, jotta saadaan esim. 10 m skuuttia sisään.

        No sitten:

        Vinssi A on sellainen että jaksat mukavasti veivata tarvittavan esim 1 m skuuttia sisään. Siihen tarvitaan, sanotaan nyt 5 kammen kierrosta.

        Vinssi B on hieno, se 3 x vinssiä A tehokkaampi iso mylly. On kevyt veivata! Haittapuolena on se, että tuohon metrin skuutin kelaukseen tarvitaan nyt 3 x 5 = 15 kammen kierrosta.

        Olet aika vekkuli, jos kierrät kammesta 15 kierrosta siinä kun minä 5, olkoonkin sinulla kevyempi kampi.

        Iso vinssi on hyvä ja helpottaa skuuttausta, mutta liika on liikaa kaikessa.

        Sillä kyllä fysiikassa takoitettiin kaltevaa tasoa ja sen sellaista. Aika yksinkertainen kone se vinssikin on, muttei niin yksinkertainen, etteikö siinä olisi ainakin kahta välitystä. Siksipä laskusi kammen kierroksista eivät ole lähelläkään oikeaa. Ei ole muuten se kammen pyöritysnopeuskaan lähellä vakiota, varsinkaan voimantarpeen noustessa.


      • Bartonin vai Barlowin
        nopeuttaa skuuttaamista, kirjoitti:

        ei hidasta! Olet ymmärtänyt väärin. En usko, että liian pienistä vinsseistä muistutaminen on nälvimistä. Vinssien koko koskee kaikkea veneitä.

        Kun purjeessa on painetta, viimeinen metri on tosi hidas ja työläs skuutata vähänkin pienellä vinssillä. Isompi vinssi on tietenkin kalliimpi. Sen vuoksi tuntuu ymmärrettävältä, että joissakin sarjatuotantoveneissä saattaa ensiasennusvarusteina olla halvemmat/pienemmät vinssit kuin käytön kannalta olisi optimaalista.

        Yleensä kannattaisikin mieluummin valita ´pykälää´ isommat vinssit kuin juuri ja juuri riittävät. Vinssinvalmistajien sivuilta löytänet suositustaulukoita purjealan mukaan. Valitse siitä ja ota seuraavaksi isompi.

        Varsinkin matkapurteen kannattaisi valita myös paksut genuaskuutit, koska niitä on mukavampi käsitellä kuin ohuempia ja sietävät hankaustakin pitempään. Keskikokoisessa matkaveneessä 16-18 mm paksuinen genuaskuutti on tuntunut mukavalta (sopii esim. Lewmar 58 ST vinssiin). Nostimiin 10-12 mm spectra/dyneema (ja esim. Lewmar 30-44ST). Perhekäytössä on sekin pointti, että yleensä se on vaimo, joka joutuu vinssaamaan miehensä mastoon - harvemmin päinvastoin.

        Vinssit genuan/fokan skuuteille. Kaksinopeuksiset on ihan mainiot. Tietysti, jos skuuttaus menee nappiin ei tarvitse vinssiä juuri ollenkaan, mutta yleensä ensin löysät pois loikkarilla ja kun voimat uupuu niin pientä vaihdetta pykälään. Jos ei vieläkään riitä on aika pienentää purjetta. Nostimille ja spinnulle sitten omansa - tosin spinnun jalus kannattaa valjastaa paremmalla tuulella genuan vinssille.


      • Joakim
        ja Balticien vinssejä kirjoitti:

        Swan 391: fallivinssi 48ST, genuavinssi 65ST!(ks myynti-ilmoitus yachtworldissa)
        Baltic 35: 40ST/55ST, Baltic 38DP: 44ST/55-58ST

        Bavarian vinsseistä en tiedä mitään enkä ole ottanut kantaa niihin.

        Tuossa Swan 391:ssä on "vanhanaikainen" takila järjettömän isolla genualla (60 m2 G1). Vastaava genua lienee Bavaria 50:ssä, jossa onkin sitten 54ST vinssit.

        Tuo 65ST ei taida olla normaali, ainakin ensimmäisessä löytämässäni isoimmat vinssit olivat 55.


      • bavariassa??
        purjeala kirjoitti:

        otetaan huomioon:

        Bavaria 32 genua 24 m2, Harkenin suositus vinssiksi on 32-40, mutta Bavaria 32 vinssi on 32
        Finngulf33 genua 36 m2, Harkenin suositus vinssiksi on 48, mutta Finngulf 33:n vinssi on 40

        Enpä osaa sanoa, kummassa on enemmän alitehoiset vinssit

        En tunne Bavarioita, mutta 24 m2 tuntuu aika pieneltä genualta 32-jalkaiseen. (Olisiko kryssifokan pinta-ala?). Netistä selaamalla ainakin charter-firman Bavaria 32:ssa rullagenua oli 32,5 m2. Siten genuavinssin pitäisi olla vähintäin kokoa 44! Jos vinssi todellakin on VAIN kokoa 32, tuntuu se surkean pieneltä. Omassa brittiläisessä suunnilleen saman mittaisessa veneessäni nostinvinssi on sitä kokoa.


      • opiskellut
        kone... kirjoitti:

        Sillä kyllä fysiikassa takoitettiin kaltevaa tasoa ja sen sellaista. Aika yksinkertainen kone se vinssikin on, muttei niin yksinkertainen, etteikö siinä olisi ainakin kahta välitystä. Siksipä laskusi kammen kierroksista eivät ole lähelläkään oikeaa. Ei ole muuten se kammen pyöritysnopeuskaan lähellä vakiota, varsinkaan voimantarpeen noustessa.

        fysiikkaa tai koneenrakennusta kouluajan jälkeen. Näyttää peruskoulun opitkin unohtuneen. En rupea kinaamaan, ei se auta. Mutta, jos viitsit, kerro miten laskuni kammen kierroksista on mielestäsi väärä.


      • voit muuttaa
        Bartonin vai Barlowin kirjoitti:

        Vinssit genuan/fokan skuuteille. Kaksinopeuksiset on ihan mainiot. Tietysti, jos skuuttaus menee nappiin ei tarvitse vinssiä juuri ollenkaan, mutta yleensä ensin löysät pois loikkarilla ja kun voimat uupuu niin pientä vaihdetta pykälään. Jos ei vieläkään riitä on aika pienentää purjetta. Nostimille ja spinnulle sitten omansa - tosin spinnun jalus kannattaa valjastaa paremmalla tuulella genuan vinssille.

        ST-vinsseiksi. Australialaiset Barlowit ovat laatukamaa. Ne ehkä kannattaa ´päivittää´.
        http://www.winchmate.com/

        Useimmilla varmaankin on skuuttivinsseinä 2-nopeuksiset. Purjeen käsittely riippuu aika paljon purjeen ja veneen) koosta. Sinulla ilmeisesti on melko pienet laput.


      • rakas jokinen
        opiskellut kirjoitti:

        fysiikkaa tai koneenrakennusta kouluajan jälkeen. Näyttää peruskoulun opitkin unohtuneen. En rupea kinaamaan, ei se auta. Mutta, jos viitsit, kerro miten laskuni kammen kierroksista on mielestäsi väärä.

        Otetaan siitä metristä nopeammalla välityksellä sisään 70 cm ja ja loput hitaammalla. Ei se sen vaikeampaa ole. Tarvittava voima kasvaa liki eksponentiaalisesti niitä viimeisiä senttejä kohti. Oletuksesi muuten oli muuten väärä.


      • nopeammin
        rakas jokinen kirjoitti:

        Otetaan siitä metristä nopeammalla välityksellä sisään 70 cm ja ja loput hitaammalla. Ei se sen vaikeampaa ole. Tarvittava voima kasvaa liki eksponentiaalisesti niitä viimeisiä senttejä kohti. Oletuksesi muuten oli muuten väärä.

        sillä pienemmällä 2-nopeuksisella.


      • esitteessä
        bavariassa?? kirjoitti:

        En tunne Bavarioita, mutta 24 m2 tuntuu aika pieneltä genualta 32-jalkaiseen. (Olisiko kryssifokan pinta-ala?). Netistä selaamalla ainakin charter-firman Bavaria 32:ssa rullagenua oli 32,5 m2. Siten genuavinssin pitäisi olla vähintäin kokoa 44! Jos vinssi todellakin on VAIN kokoa 32, tuntuu se surkean pieneltä. Omassa brittiläisessä suunnilleen saman mittaisessa veneessäni nostinvinssi on sitä kokoa.

        32 jalkaisen genuaksi on ilmoitettu 24,6 m2. Esite on vuodelta 2002, en tunne uusien vinssejä tai purjealaa.

        Keulapurje on Bavariassa melko pieni, osatakilainen vene, jossa selvästi vastaavan kokoista Finngulfia lyhempi masto. Noilla eväillä ei mikään kisavene, mutta on rauhallisesti käyttäytyvä perhelomailuun sopiva pursi.


      • jeepee
        nälvimistä kirjoitti:

        "Ei iso Genuakaan ole haittana jos vaan on kunnon vinssit (ainakin 3XBavaria standardi)."

        Luulisi sinunkin ymmärtävän, että liian iso vinssi hidastaa aivan turhaan skuuttausta.

        Kun kerran tiedät noin hyvin, viitsitkö kertoa minkä verran isommat Bavarian vinssit pitäisi olla? Ja miksi?

        Asia on just täsmälleen päinvastoin. Ison vinssin yhdellä kierroksella tulee skuuttia enemmän sisään kuin kolme kertaa pienemmällä pulikalla.


      • Avomeripurjehtija xx
        jeepee kirjoitti:

        Asia on just täsmälleen päinvastoin. Ison vinssin yhdellä kierroksella tulee skuuttia enemmän sisään kuin kolme kertaa pienemmällä pulikalla.

        Intoa sinulla tuntuu riittävän, harkintaa ei.

        Ajattele nyt. Kun sinulla on pieni vene ja pieni genua, jaksat kiskaista yhdellä kammen kierroksella vaikka metrin sitä skuuttia.

        Jos pääset joskus vierailemaan isoon avomeriveneeseen niin huomaat pian, että ison genuan skuuttaamisessa täytyy veivata vinssiä ainakin kymmenen kierrosta, jotta saisi sen metrin sisään. Ei kukaan jaksa kiskaista yhdellä kierroksella sitä metriä.


      • erehdyt
        jeepee kirjoitti:

        Asia on just täsmälleen päinvastoin. Ison vinssin yhdellä kierroksella tulee skuuttia enemmän sisään kuin kolme kertaa pienemmällä pulikalla.

        pahasti. Isossa vinssissä on iso välitys. Sen johdosta samalla kammen kierrosmäärällä saadaan vähemmän skuuttia sisään kuin pikkuvinssillä. Juuri siksi iso vinssi on kevyt käyttää ja sopii isolle purjeelle.


      • nyt hogasin
        erehdyt kirjoitti:

        pahasti. Isossa vinssissä on iso välitys. Sen johdosta samalla kammen kierrosmäärällä saadaan vähemmän skuuttia sisään kuin pikkuvinssillä. Juuri siksi iso vinssi on kevyt käyttää ja sopii isolle purjeelle.

        Bavariassa on juuri oikean kokoiset vinssit!

        Varmaan Nautorillakin kohta hogataan et pikkurumpuinen vinssi on nopeampi kuin isorumpuinen! HEHEE


      • vinssejä pitää veivat
        erehdyt kirjoitti:

        pahasti. Isossa vinssissä on iso välitys. Sen johdosta samalla kammen kierrosmäärällä saadaan vähemmän skuuttia sisään kuin pikkuvinssillä. Juuri siksi iso vinssi on kevyt käyttää ja sopii isolle purjeelle.

        En minä ainakaan niitä luoviessa paljoa veivaa. Minulla on kaksinopeuksiset itsejalustavat skuuttivinssit. Mutta jos keulapurjeen trimmaaja osaa hommansa niin ei niitä tarvitse veivata. Jalusköysi kiristetään käsin vinssille kun keulapurjeen jaluskulma on ohittanut maston, eli purje on vielä löysällä ja sitten pieni pyöräytys kammeta tarvittaessa. Yleensä ei tarvitse veivata ollenkaan. Keulapurje on 32 m2


      • keulapurjeen etu
        vinssejä pitää veivat kirjoitti:

        En minä ainakaan niitä luoviessa paljoa veivaa. Minulla on kaksinopeuksiset itsejalustavat skuuttivinssit. Mutta jos keulapurjeen trimmaaja osaa hommansa niin ei niitä tarvitse veivata. Jalusköysi kiristetään käsin vinssille kun keulapurjeen jaluskulma on ohittanut maston, eli purje on vielä löysällä ja sitten pieni pyöräytys kammeta tarvittaessa. Yleensä ei tarvitse veivata ollenkaan. Keulapurje on 32 m2

        Tilanne on vähän toinen omassa paatissani, jossa genua on 60 m2. Olen pääasiassa hoitanut purjehommat yksin. Autopilotti ohjaa vendat. Tarvii kyllä vinssata se viimeinen metri, on kaksinopeuksiset 58ST.
        Ei haitaisi kovemmissa tuulissa, vaikka olisi vähän isommat vinssit. Naurettavaa puhetta, että pienirumpuiset pikkuvinssit olisivat millään tavalla paremmat.


      • toisaalta
        keulapurjeen etu kirjoitti:

        Tilanne on vähän toinen omassa paatissani, jossa genua on 60 m2. Olen pääasiassa hoitanut purjehommat yksin. Autopilotti ohjaa vendat. Tarvii kyllä vinssata se viimeinen metri, on kaksinopeuksiset 58ST.
        Ei haitaisi kovemmissa tuulissa, vaikka olisi vähän isommat vinssit. Naurettavaa puhetta, että pienirumpuiset pikkuvinssit olisivat millään tavalla paremmat.

        tuskin sinäkään haluaisit vaihtaa noita vinssejäsi 2-3 kertaa isommiksi. Liika on liikaa.


      • selviö
        keulapurjeen etu kirjoitti:

        Tilanne on vähän toinen omassa paatissani, jossa genua on 60 m2. Olen pääasiassa hoitanut purjehommat yksin. Autopilotti ohjaa vendat. Tarvii kyllä vinssata se viimeinen metri, on kaksinopeuksiset 58ST.
        Ei haitaisi kovemmissa tuulissa, vaikka olisi vähän isommat vinssit. Naurettavaa puhetta, että pienirumpuiset pikkuvinssit olisivat millään tavalla paremmat.

        etä 60 m2 (melko paljon kangasta) tarvitsee isommat vinssit ja köydet kuin 30 m2 purje. Ei siinä nyt mitään epäselvää ole, mutta todennäköisesti vinssit on mitoitettu juuri siihen neliömäärään sopiviksi, ei niitä ole mitään syytä "ylimitoittaa" silloin raha menee hukkaan ja käyttökin on hankalampaa purjekokoon nähden. Mutta yleissti ottaen sinun ehkä pitäisi kouluttaa muu veneväkesi hoitamaan myös purjeita. Heilläkin olisi silloin hauskempaa kuin pelkästään kykkiä kyydissä. Kun purjeen koosta päätellen veneesi on melko iso.


      • "ylimitoituksesta"
        selviö kirjoitti:

        etä 60 m2 (melko paljon kangasta) tarvitsee isommat vinssit ja köydet kuin 30 m2 purje. Ei siinä nyt mitään epäselvää ole, mutta todennäköisesti vinssit on mitoitettu juuri siihen neliömäärään sopiviksi, ei niitä ole mitään syytä "ylimitoittaa" silloin raha menee hukkaan ja käyttökin on hankalampaa purjekokoon nähden. Mutta yleissti ottaen sinun ehkä pitäisi kouluttaa muu veneväkesi hoitamaan myös purjeita. Heilläkin olisi silloin hauskempaa kuin pelkästään kykkiä kyydissä. Kun purjeen koosta päätellen veneesi on melko iso.

        Omien havaintojeni mukaan vinssit ovat useimmiten liian pienet, mutta poikkeuksiakin on (mm. Baltic ja Swan niinkuin joku aikaisemmin jo totesi). Karkeasti ottaen riki heloitus on noin kolmannes veneen hinnasta. Venevalmistaja mielellään säästää niissä heloissa, joissa säästäminen vain on mahdollista. Mitoitus "juuri siihen neliömäärään sopiviksi" tarkoittaakin useimmiten suositusten alarajaa. Rahaa säästyy, jos vinssit on alunperin riittävän isot (esim. vinssivalmistajan taulukosta se maksimikoon suositus), jolloin niitä ei tarvitse myöhemmin vaihtaa isompiin.
        Fallivinsseksi kannattaisi myös hankkia 2-nopeuksiset ST-vinssit, jolloin esim. gastin/kipparin vinssaaminen toppiin käy sujuvammin. Pitkillä matkapurjehduksilla mastoon kiipeämiset ovat välttämättömiä monista eri syistä.

        "Mutta yleissti ottaen sinun ehkä pitäisi kouluttaa muu veneväkesi hoitamaan myös purjeita".
        Oletkohan ajatellut sitä, että joillakin voi oma kilpapurjehdusura olla jo takana, lapsilla on ehkä jo omat perheensä ja veneensä. Moni kokenut purjehtija tekee siinä vaiheessa matkapurjehduksia mamman kanssa kahden tai joku ehkä ihan yksinään. Myös mammat seilaavat, vaikka meidän vesillä jostain syystä mammaveneitä näkee aika harvoin.
        Veneen hallitseminen ilman gasteja kaikissa tilanteissa on muuten aika haasteellista ja osaamisesta/onnistumisista voi jopa nauttia.

        Omassa veneessäni on ollut hyvin harvoin passiivisia matkustajia. Kyllä gasteillekin jaetaan vahtivuorot silloin, kun gasteja on veneessä. Siinä ne liian pienten vinssien ongelmatkin muuten tulevat ilmi, kun hentojen naisihmisten voimat eivät riitä skuuttaamiseen.


      • Bava-Risto
        "ylimitoituksesta" kirjoitti:

        Omien havaintojeni mukaan vinssit ovat useimmiten liian pienet, mutta poikkeuksiakin on (mm. Baltic ja Swan niinkuin joku aikaisemmin jo totesi). Karkeasti ottaen riki heloitus on noin kolmannes veneen hinnasta. Venevalmistaja mielellään säästää niissä heloissa, joissa säästäminen vain on mahdollista. Mitoitus "juuri siihen neliömäärään sopiviksi" tarkoittaakin useimmiten suositusten alarajaa. Rahaa säästyy, jos vinssit on alunperin riittävän isot (esim. vinssivalmistajan taulukosta se maksimikoon suositus), jolloin niitä ei tarvitse myöhemmin vaihtaa isompiin.
        Fallivinsseksi kannattaisi myös hankkia 2-nopeuksiset ST-vinssit, jolloin esim. gastin/kipparin vinssaaminen toppiin käy sujuvammin. Pitkillä matkapurjehduksilla mastoon kiipeämiset ovat välttämättömiä monista eri syistä.

        "Mutta yleissti ottaen sinun ehkä pitäisi kouluttaa muu veneväkesi hoitamaan myös purjeita".
        Oletkohan ajatellut sitä, että joillakin voi oma kilpapurjehdusura olla jo takana, lapsilla on ehkä jo omat perheensä ja veneensä. Moni kokenut purjehtija tekee siinä vaiheessa matkapurjehduksia mamman kanssa kahden tai joku ehkä ihan yksinään. Myös mammat seilaavat, vaikka meidän vesillä jostain syystä mammaveneitä näkee aika harvoin.
        Veneen hallitseminen ilman gasteja kaikissa tilanteissa on muuten aika haasteellista ja osaamisesta/onnistumisista voi jopa nauttia.

        Omassa veneessäni on ollut hyvin harvoin passiivisia matkustajia. Kyllä gasteillekin jaetaan vahtivuorot silloin, kun gasteja on veneessä. Siinä ne liian pienten vinssien ongelmatkin muuten tulevat ilmi, kun hentojen naisihmisten voimat eivät riitä skuuttaamiseen.

        "Omassa veneessäni on ollut hyvin harvoin passiivisia matkustajia. Kyllä gasteillekin jaetaan vahtivuorot silloin, kun gasteja on veneessä. Siinä ne liian pienten vinssien ongelmatkin muuten tulevat ilmi, kun hentojen naisihmisten voimat eivät riitä skuuttaamiseen."

        Sellaisissa olosuhteissa kun hennon naisihmisen voi jättää vahtiin, Bavarian suht pienen etupurjeen vinssaa helposti ko. veneen vakiovinsseillä. Mutta kertokaa nyt jo minkä kokoiset ne Bavarian vinssit pitäisi olla, mikäli ovat alimittaiset. Se on tullut jo pitävästi tositettua että Swaneissa on isommat vinssit kun on isommat purjeetkin.


      • vinssiesi tarve!
        Bava-Risto kirjoitti:

        "Omassa veneessäni on ollut hyvin harvoin passiivisia matkustajia. Kyllä gasteillekin jaetaan vahtivuorot silloin, kun gasteja on veneessä. Siinä ne liian pienten vinssien ongelmatkin muuten tulevat ilmi, kun hentojen naisihmisten voimat eivät riitä skuuttaamiseen."

        Sellaisissa olosuhteissa kun hennon naisihmisen voi jättää vahtiin, Bavarian suht pienen etupurjeen vinssaa helposti ko. veneen vakiovinsseillä. Mutta kertokaa nyt jo minkä kokoiset ne Bavarian vinssit pitäisi olla, mikäli ovat alimittaiset. Se on tullut jo pitävästi tositettua että Swaneissa on isommat vinssit kun on isommat purjeetkin.

        Ohjeita löytyy kirjoista, vinssivalmistajien taulukoista ja netistä. Valitse taulukosta se isomman vinssin vaihtoehto, jolloin pienempi lihasvoima riittää vinssaamiseen. Tässä Don Casey:n ohjeet. Kaveri on se, joka kirjoittelee SAIL-lehteen ja on julkaissut veneen huoltoa ja rakenteita koskevia kirjoja.
        http://www.boatus.com/boattech/winches.htm

        Bavarian vinsseihin en osaa ottaa kantaa, kun ei ole kiinnostanut. Ehkä sinun kannattaa käydä bavariaklubben.se sivustoilla.


      • jepee
        Avomeripurjehtija xx kirjoitti:

        Intoa sinulla tuntuu riittävän, harkintaa ei.

        Ajattele nyt. Kun sinulla on pieni vene ja pieni genua, jaksat kiskaista yhdellä kammen kierroksella vaikka metrin sitä skuuttia.

        Jos pääset joskus vierailemaan isoon avomeriveneeseen niin huomaat pian, että ison genuan skuuttaamisessa täytyy veivata vinssiä ainakin kymmenen kierrosta, jotta saisi sen metrin sisään. Ei kukaan jaksa kiskaista yhdellä kierroksella sitä metriä.

        Mikähän tuo iso on?? Omassa veneessäni on nelikymppiset, kaksinopeuksiset Lewmarit joilla kelaan sisään 32 neliöistä 160 prossan genoaani. 70-neliöistä spinnua varten on kolmekakkoset tuplanopeuksiset lewmarit. Ei niitä naruja käsivoimin todellakaan ilman vinssejä kiskota, eikä pienemmällä vaihteella tule sisään nartsaa kuin se metri/10 kierrosta. No, pienuus on suhteellista.

        Ainakin toisinaan jenni pistää vastaan v--sti, joten eipä tekisi mieli pyörittää näillä nykyisillä pikkurempuloilla, joita vastaaviin B-merkkisiin paatteihin laitetaan. Pienessä vinssissä kun on pieni välitys.



        vinssissäni on isompi välitys (kuin esim. pienempien bavarioiden genuan vinsseissä) ja lisäksi toinen vaihde, jolla otan loput pois, joita en jaksa suuremmalla välityksellä enää kelata. Isompi vinssi = isompi välitys rumpu = enemmän narua kerralla sisään)


      • naurattaa
        jepee kirjoitti:

        Mikähän tuo iso on?? Omassa veneessäni on nelikymppiset, kaksinopeuksiset Lewmarit joilla kelaan sisään 32 neliöistä 160 prossan genoaani. 70-neliöistä spinnua varten on kolmekakkoset tuplanopeuksiset lewmarit. Ei niitä naruja käsivoimin todellakaan ilman vinssejä kiskota, eikä pienemmällä vaihteella tule sisään nartsaa kuin se metri/10 kierrosta. No, pienuus on suhteellista.

        Ainakin toisinaan jenni pistää vastaan v--sti, joten eipä tekisi mieli pyörittää näillä nykyisillä pikkurempuloilla, joita vastaaviin B-merkkisiin paatteihin laitetaan. Pienessä vinssissä kun on pieni välitys.



        vinssissäni on isompi välitys (kuin esim. pienempien bavarioiden genuan vinsseissä) ja lisäksi toinen vaihde, jolla otan loput pois, joita en jaksa suuremmalla välityksellä enää kelata. Isompi vinssi = isompi välitys rumpu = enemmän narua kerralla sisään)

        "Omassa veneessäni on nelikymppiset, kaksinopeuksiset Lewmarit joilla kelaan sisään 32 neliöistä 160 prossan genoaani."

        Minun Bavaria 40 purressani on saman kokoinen genua, jota kelaan Harken ST44 kaksinopeuksisilla itsejalustavilla vinsseillä.


        "Ainakin toisinaan jenni pistää vastaan v--sti, joten eipä tekisi mieli pyörittää näillä nykyisillä pikkurempuloilla, joita vastaaviin B-merkkisiin paatteihin laitetaan. Pienessä vinssissä kun on pieni välitys. "

        Miten ihmeessä jaksat tuota genuaasi niillä Bavarian vinssejä pienemmillä vinssinrääpäleilläsi kelata? :)


      • minulekin
        jepee kirjoitti:

        Mikähän tuo iso on?? Omassa veneessäni on nelikymppiset, kaksinopeuksiset Lewmarit joilla kelaan sisään 32 neliöistä 160 prossan genoaani. 70-neliöistä spinnua varten on kolmekakkoset tuplanopeuksiset lewmarit. Ei niitä naruja käsivoimin todellakaan ilman vinssejä kiskota, eikä pienemmällä vaihteella tule sisään nartsaa kuin se metri/10 kierrosta. No, pienuus on suhteellista.

        Ainakin toisinaan jenni pistää vastaan v--sti, joten eipä tekisi mieli pyörittää näillä nykyisillä pikkurempuloilla, joita vastaaviin B-merkkisiin paatteihin laitetaan. Pienessä vinssissä kun on pieni välitys.



        vinssissäni on isompi välitys (kuin esim. pienempien bavarioiden genuan vinsseissä) ja lisäksi toinen vaihde, jolla otan loput pois, joita en jaksa suuremmalla välityksellä enää kelata. Isompi vinssi = isompi välitys rumpu = enemmän narua kerralla sisään)

        Mikä on sellainen tilanne, että genuan skuuttia pitää vinssata noin pirun kireälle. Sivutuulessa vauhti on parempi kun jalus on melko löysällä. Tiukassa luovissa jalus tulee kyllä helposti sisään = tuulen paine ei ole kovin suuri purjeeseen kun keula on lähelle vastatuulta (30-40 astetta). Eikä 32 m2 purje nyt niin kauhean iso ole.


    • osatakilaa

      uudet 19/20 osatakilat ovat helppoja, ei niissä yleensä barduunoita käytetä. Masto on aika jäykkä, peräharuksella voi kuitenkin hiukan säätää isoa (ja genuaa).

      19/20 osatakila on nykyään hyvin monissa matkaveneissä, mm Finngulf ja Bavaria. Myös uusissa Swaneissa (alle 60 ft) näyttäisi olevan tämän tapainen.

      • en ymmärrä

        miten juuri mainitsemasi osatakilat olisivat paremmin säädettäviä kuin toppiriki? Ainakin minulla on toppirikisessä säädettävä peräharus, jolla voi hieman trimmata isoa ja genoaa. Joissain toppirikeissä on lisäksi säädettävä babystay (maston taivuttamiseen), se minulla ei ole säädettävä. Mutta tosiaan, miten osatakilassa ison trimmaus on parempaa (en tarkoita kilparikejä)? Taivuttamalla voi purjeen muotoa säätää, mutta eikös myös purjeen leikkaus vaikuta tähän säädön tarpeeseen ja toisaalta toppirikisessä iso on suhteessa pienempi ja siten sen latistamistarve on vähäisempää.

        Saarisopurjehduksessa osatakilainen itseskuuttavalla fokalla on erittäin hyvä, mutta toisaalta monissa osatakilaisissa purjeala on niin pieni itseskuuttavalla fokaalla, ettei vene kulje kuin vasta 6-8 m/s tuulessa (luovilla) ja myötäsellä tarvitaan vielä pari yksikköä lisää (jolloin useimmat perhepurjehtijat jäävät satamaan pitämään kovaa tuulta). Poikkeuksiakin on, mutta mitä vanhempi venekysessä, sitä varmempaa, ettei kulje itseskuuttavalla fokalla. Itselläni ollut 2 venettä, joissa itseskuuttava, mutta kumpikaan ei oikein kulkenut tuolla purjeella. Aiheuttaa tarpeetonta purjeen vaihtelua, jos ei satu siitä pitämään.

        Itse olen tykännyt toppirikisestä. Oikeastaan ainoa huono puoli on saariston kevyentuulen kryssi, ja silloinkin vain tilanne, jossa joudutaan usein vendaamaan.Iso genoa vaihtaa puolta hitaasti ja sen myös saa vetämään hitaan puoleisesti. Jos pääsee vetämään samalla halssilla vähän pidempään, ei mielestäni ole mikään ongelma.

        Toppirikisen etuja ovat juuri se, että purje ala on matalalla. Isopurje on pienempi, joilloin esim myötätuuli jiippi on helpompi tehdä, purjealan vähentäminen on helppoa, koska ensiksi voi rullata genoaa pienemmäksi. Lisäksi rankemmassa käytössä ison tuenta on monissa toppirikissä vahvempi, vantit on kiinnitetty eri kohtiin omiin rusteihinsa ja niitä on useampia (ei päde kaikkiin uusiin veneisiin). Lisäksi saalingit ovat suoraan sivulle eivätkä siten hankaa niin helposti purjetta myötäisellä.

        Kevyessä myötäisessä tosin joutuu useammin spiiraamaan igenoan, koska sen sisään rullaaminen pienentää purjelaa liian raikaalisti. Toisaalta ison voi ottaa pois ja siten ison vahinkojiippi poistuukuvioista. Osatakilaisessa taasen itseskuuttavalla ei myötäisllä ole juuri mitään virkaa ja sen voi rullata pois.

        Nykyaikaisissa 9/10 osatakiloissa ollaan päästy lähelle toppirikisen helppoutta. Tässäkin vaihtoehdossa näkee luisia erillaisia toteutuksia. Itse pidän nykyaikaista kutteritakilaa kaikkein paarhaimpana vaihtoehtona, seuraava on toppiriki ja sitten tulevat osatakilat. Mutta jokaisen oma purjehdus ja lomanvietto tapa toki vaikuttaa siihen, mikä takila palvelee parhaiten. Molemmissa on hyvä puolensa.


      • takila ...
        en ymmärrä kirjoitti:

        miten juuri mainitsemasi osatakilat olisivat paremmin säädettäviä kuin toppiriki? Ainakin minulla on toppirikisessä säädettävä peräharus, jolla voi hieman trimmata isoa ja genoaa. Joissain toppirikeissä on lisäksi säädettävä babystay (maston taivuttamiseen), se minulla ei ole säädettävä. Mutta tosiaan, miten osatakilassa ison trimmaus on parempaa (en tarkoita kilparikejä)? Taivuttamalla voi purjeen muotoa säätää, mutta eikös myös purjeen leikkaus vaikuta tähän säädön tarpeeseen ja toisaalta toppirikisessä iso on suhteessa pienempi ja siten sen latistamistarve on vähäisempää.

        Saarisopurjehduksessa osatakilainen itseskuuttavalla fokalla on erittäin hyvä, mutta toisaalta monissa osatakilaisissa purjeala on niin pieni itseskuuttavalla fokaalla, ettei vene kulje kuin vasta 6-8 m/s tuulessa (luovilla) ja myötäsellä tarvitaan vielä pari yksikköä lisää (jolloin useimmat perhepurjehtijat jäävät satamaan pitämään kovaa tuulta). Poikkeuksiakin on, mutta mitä vanhempi venekysessä, sitä varmempaa, ettei kulje itseskuuttavalla fokalla. Itselläni ollut 2 venettä, joissa itseskuuttava, mutta kumpikaan ei oikein kulkenut tuolla purjeella. Aiheuttaa tarpeetonta purjeen vaihtelua, jos ei satu siitä pitämään.

        Itse olen tykännyt toppirikisestä. Oikeastaan ainoa huono puoli on saariston kevyentuulen kryssi, ja silloinkin vain tilanne, jossa joudutaan usein vendaamaan.Iso genoa vaihtaa puolta hitaasti ja sen myös saa vetämään hitaan puoleisesti. Jos pääsee vetämään samalla halssilla vähän pidempään, ei mielestäni ole mikään ongelma.

        Toppirikisen etuja ovat juuri se, että purje ala on matalalla. Isopurje on pienempi, joilloin esim myötätuuli jiippi on helpompi tehdä, purjealan vähentäminen on helppoa, koska ensiksi voi rullata genoaa pienemmäksi. Lisäksi rankemmassa käytössä ison tuenta on monissa toppirikissä vahvempi, vantit on kiinnitetty eri kohtiin omiin rusteihinsa ja niitä on useampia (ei päde kaikkiin uusiin veneisiin). Lisäksi saalingit ovat suoraan sivulle eivätkä siten hankaa niin helposti purjetta myötäisellä.

        Kevyessä myötäisessä tosin joutuu useammin spiiraamaan igenoan, koska sen sisään rullaaminen pienentää purjelaa liian raikaalisti. Toisaalta ison voi ottaa pois ja siten ison vahinkojiippi poistuukuvioista. Osatakilaisessa taasen itseskuuttavalla ei myötäisllä ole juuri mitään virkaa ja sen voi rullata pois.

        Nykyaikaisissa 9/10 osatakiloissa ollaan päästy lähelle toppirikisen helppoutta. Tässäkin vaihtoehdossa näkee luisia erillaisia toteutuksia. Itse pidän nykyaikaista kutteritakilaa kaikkein paarhaimpana vaihtoehtona, seuraava on toppiriki ja sitten tulevat osatakilat. Mutta jokaisen oma purjehdus ja lomanvietto tapa toki vaikuttaa siihen, mikä takila palvelee parhaiten. Molemmissa on hyvä puolensa.

        Entä kun yllä kerrotaan kuinka 9/10 ja 19/20 osatakilalla päästään lähelle toppirikiä: tulee vain mieleen, että lähestyyhän se ominaisuuksiltaan, jos "osa"takilan osa on enää 1/20 huipusta. Voidaanko oikeasti enää puhua osatakilasta, jos puhutaan 19/20 takilasta? Eikö siinä maston trimmattavuusero toppirikiseen ole minimaalista, kun kyse on lähinnä siitä, että etuharusta on vedetty himpun verran topista alaspäin? Onko kyse enää enemmän ulkonäkö/muotiseikoista kuin purjehduseroista?

        Toinen juttu on genoan koko: koska toppirikisissä/matkaveneissä on yleensä rullat ja genoaa voi rullata kasaan kovalla tuulella, päästään helposti isosta genoasta kohtuulliseen fokkaan (jonka tuulipinta toki jää vähän fokkaa korkeammalle).


      • en ymmärrä
        takila ... kirjoitti:

        Entä kun yllä kerrotaan kuinka 9/10 ja 19/20 osatakilalla päästään lähelle toppirikiä: tulee vain mieleen, että lähestyyhän se ominaisuuksiltaan, jos "osa"takilan osa on enää 1/20 huipusta. Voidaanko oikeasti enää puhua osatakilasta, jos puhutaan 19/20 takilasta? Eikö siinä maston trimmattavuusero toppirikiseen ole minimaalista, kun kyse on lähinnä siitä, että etuharusta on vedetty himpun verran topista alaspäin? Onko kyse enää enemmän ulkonäkö/muotiseikoista kuin purjehduseroista?

        Toinen juttu on genoan koko: koska toppirikisissä/matkaveneissä on yleensä rullat ja genoaa voi rullata kasaan kovalla tuulella, päästään helposti isosta genoasta kohtuulliseen fokkaan (jonka tuulipinta toki jää vähän fokkaa korkeammalle).

        juuri tuota samaa olen ihmetellyt.

        Mitä sitten tulee tuohon reivatun rullapurjeen pinta-alan sijoittumiseen fokkaa ylemmäs, niin siinä on kyllä melko marginaalisesta asiasta kyse. Toppirikisen masto on kaikkiaan matalampi, eli ison toppi ei ole niin ylhäällä, joten eroa voisi olla ehkä silloin, kun osatakilaisen iso on jo reivattu ja ison pinta-ala likimain samalla korkeudella, kuin toppirikisessä. Mutta noin muutoin ajatellen, niin yleensä kun cruisingveneessä reivataan, niin haetaan mukavuutta menoon eikä niinkään maksimaalista suorituskykyä. Ja toisaalta aikoinaan käytettiin myrskyfokkaa, joka oli leikattu siten, että purjeala oli reilusti irti kannesta mahdollistaen sortuvien aaltojen esteettömän ylimenon. Näinhän käy rullapurjeessakin, enkä pidä sitä mitenkään huonona.


      • top10
        en ymmärrä kirjoitti:

        juuri tuota samaa olen ihmetellyt.

        Mitä sitten tulee tuohon reivatun rullapurjeen pinta-alan sijoittumiseen fokkaa ylemmäs, niin siinä on kyllä melko marginaalisesta asiasta kyse. Toppirikisen masto on kaikkiaan matalampi, eli ison toppi ei ole niin ylhäällä, joten eroa voisi olla ehkä silloin, kun osatakilaisen iso on jo reivattu ja ison pinta-ala likimain samalla korkeudella, kuin toppirikisessä. Mutta noin muutoin ajatellen, niin yleensä kun cruisingveneessä reivataan, niin haetaan mukavuutta menoon eikä niinkään maksimaalista suorituskykyä. Ja toisaalta aikoinaan käytettiin myrskyfokkaa, joka oli leikattu siten, että purjeala oli reilusti irti kannesta mahdollistaen sortuvien aaltojen esteettömän ylimenon. Näinhän käy rullapurjeessakin, enkä pidä sitä mitenkään huonona.

        On tietysti vaivatonta pienentää purjeen kokoa rullaamalla, mutta ei isoa genoaa metrikaupalla voi rullata, jos haluaa että purjeella voi vielä purjehtia. Vaivattomuutta haettaessa purjeen jaluspisteen siirtokin näyttää unohtuvan aika usein ja takaliikki lepattaa itsensä rikki tai venyneeksi pian. Minusta toppirikissäkin se rullalla oleva keulapurje kannattaa olla kohtuullisen kokoinen, luovikelpoinen yleispurje. Avotuulella ja kevyellä kelillä voi sitten hakea lisätehoa genaakkerilla tai spinnulla.


      • historiaa!!
        en ymmärrä kirjoitti:

        juuri tuota samaa olen ihmetellyt.

        Mitä sitten tulee tuohon reivatun rullapurjeen pinta-alan sijoittumiseen fokkaa ylemmäs, niin siinä on kyllä melko marginaalisesta asiasta kyse. Toppirikisen masto on kaikkiaan matalampi, eli ison toppi ei ole niin ylhäällä, joten eroa voisi olla ehkä silloin, kun osatakilaisen iso on jo reivattu ja ison pinta-ala likimain samalla korkeudella, kuin toppirikisessä. Mutta noin muutoin ajatellen, niin yleensä kun cruisingveneessä reivataan, niin haetaan mukavuutta menoon eikä niinkään maksimaalista suorituskykyä. Ja toisaalta aikoinaan käytettiin myrskyfokkaa, joka oli leikattu siten, että purjeala oli reilusti irti kannesta mahdollistaen sortuvien aaltojen esteettömän ylimenon. Näinhän käy rullapurjeessakin, enkä pidä sitä mitenkään huonona.

        "..Ja toisaalta aikoinaan käytettiin myrskyfokkaa, joka oli leikattu siten, että purjeala oli reilusti irti kannesta mahdollistaen sortuvien aaltojen esteettömän ylimenon. "

        Eikö nykyiset myrskyfokat ole aivan samanlaisia?
        Rullagenua ei korvaa myrskyfokkaa, jota varten kannattaa asentaa irroitettava välistaaginsa ellei sellainen ole veneen vakiovaruste.


      • montako kertaa
        historiaa!! kirjoitti:

        "..Ja toisaalta aikoinaan käytettiin myrskyfokkaa, joka oli leikattu siten, että purjeala oli reilusti irti kannesta mahdollistaen sortuvien aaltojen esteettömän ylimenon. "

        Eikö nykyiset myrskyfokat ole aivan samanlaisia?
        Rullagenua ei korvaa myrskyfokkaa, jota varten kannattaa asentaa irroitettava välistaaginsa ellei sellainen ole veneen vakiovaruste.

        olet käyttänyt m-fokkaa?


      • kovassa kelissä !
        montako kertaa kirjoitti:

        olet käyttänyt m-fokkaa?

        En todellakaan ole laskenut käyttökertoja. Niitä on lukuisia, pääasiassa eri valtamerillä mutta joskus myös Itämerellä. Viime kesänä käytin myrskyfokkaa Pohjanmerellä.
        Merten ylityksissä pidän yleensä m-fokan (tai vaihtoehtoisesti kovan tuulen fokan) kannella välistaagiin kiinnitettynä, nostovalmiina.


      • kaksi
        montako kertaa kirjoitti:

        olet käyttänyt m-fokkaa?

        ...mutta yksikin kerta riittää. Ilman ei merelle lähdetä.


      • En ymmärrä
        top10 kirjoitti:

        On tietysti vaivatonta pienentää purjeen kokoa rullaamalla, mutta ei isoa genoaa metrikaupalla voi rullata, jos haluaa että purjeella voi vielä purjehtia. Vaivattomuutta haettaessa purjeen jaluspisteen siirtokin näyttää unohtuvan aika usein ja takaliikki lepattaa itsensä rikki tai venyneeksi pian. Minusta toppirikissäkin se rullalla oleva keulapurje kannattaa olla kohtuullisen kokoinen, luovikelpoinen yleispurje. Avotuulella ja kevyellä kelillä voi sitten hakea lisätehoa genaakkerilla tai spinnulla.

        riippuu vähän veneestäkin. Kyllä mulla on täysikokoinen genoa rullalla kunnon toppauksella ja vahvaa kangasta. Itse ole puolestani huomannut, että rullagenoa toimii paremmin, kun sitä rullaa riittävästi. Siis 1-2 kierrosta toimii huonosti, mutta 6-7 jo erinomaisesti. Ei jää enää purje pussille. Varmaan tämäkin riippuu purjeesta. Minulla on Furlexin rullalaite ja Elvströmin purje, pari vuotta vanha. Itse en siedä purjeen lepattamista ollenkaan. Muutenkin mun vene kryssii täydellä genoalla kivasti vielä melko kovassakin kryssituulessa, koska on erittäin jäykkä ja raskaskölinen. Siksi en missään tapauksessa haluaisi mitään pienempää genoaa rullalle.

        Spinnulla ei perhemiehistöllä tee juuri mitään. Ehkä "urheilullisempi" cruisingmiehistö siitä hyötyy. Genaakkerikin on monille jo liian vaivalloinen. Makua on monia.


      • varmasti myös
        kovassa kelissä ! kirjoitti:

        En todellakaan ole laskenut käyttökertoja. Niitä on lukuisia, pääasiassa eri valtamerillä mutta joskus myös Itämerellä. Viime kesänä käytin myrskyfokkaa Pohjanmerellä.
        Merten ylityksissä pidän yleensä m-fokan (tai vaihtoehtoisesti kovan tuulen fokan) kannella välistaagiin kiinnitettynä, nostovalmiina.

        kypärä päässä, kelissä kuin kelissä.


      • En ymmärrä
        kaksi kirjoitti:

        ...mutta yksikin kerta riittää. Ilman ei merelle lähdetä.

        onhan se hyvä olla varmaan. Mutta meinaatteko todella, että rullagenoa ei kestä vai mikä saa miehen menemään keulakannelle myrskyssä virittämään myrskypurjetta?


      • ja kokemuksen puute?
        varmasti myös kirjoitti:

        kypärä päässä, kelissä kuin kelissä.

        Opit lisää, kun purjehdit enemmän ja kauemmaksi. Kypärä on hyvä fillarilla ajaessa tai lasketellessa, mutta miten se juolahti mieleesi myrskyfokasta? Valjaat ja elämänlanka ovat käytössä silloin, kun keli edellyttää m-fokkaa.


      • meinaan
        En ymmärrä kirjoitti:

        onhan se hyvä olla varmaan. Mutta meinaatteko todella, että rullagenoa ei kestä vai mikä saa miehen menemään keulakannelle myrskyssä virittämään myrskypurjetta?

        Jos et oikeasti ymmärrä, mikä ero on myrskyfokalla ja pieneksi reivatulla rullagenoalla, et ole tainnut koskaan myrskyfokkakelissä purjehtia. Mieluummin kuin koitan vakuutella tässä, kehottaisin tutustumaan kirjallisuuteen. Enkä nyt tarkoita edes "Heavy Weather Sailing'ia".


      • ohutkankainen
        En ymmärrä kirjoitti:

        onhan se hyvä olla varmaan. Mutta meinaatteko todella, että rullagenoa ei kestä vai mikä saa miehen menemään keulakannelle myrskyssä virittämään myrskypurjetta?

        rullagenua kestä tuulta. Eikä luovimiosesta tule mitään. Myrskypurjeella pääsee nousemaan jopa tuuleen.


      • edellisen
        meinaan kirjoitti:

        Jos et oikeasti ymmärrä, mikä ero on myrskyfokalla ja pieneksi reivatulla rullagenoalla, et ole tainnut koskaan myrskyfokkakelissä purjehtia. Mieluummin kuin koitan vakuutella tässä, kehottaisin tutustumaan kirjallisuuteen. Enkä nyt tarkoita edes "Heavy Weather Sailing'ia".

        Kovalla kelillä on aivan eri asia purjehtia Myrskyfokalla kuin rullatulla genualla.

        Paljon sisään rullattu genua
        * nostaa purjeiden painopistettä, kallistaa venettä
        * on huonon muotoinen, kallistaa lisää
        * on turhan edessä, vääntää puuskissa
        * ravistaa herkästi furlexia ja mastoa aallokossa
        * on vaikeasti säädettävä, kun pitkä skuutti ja purje kaukana kannesta ja topista, joustaa sivusuunnassa

        Myrskyfokka (varsinki cutterstaagissa) rauhoittaa veneen, kallistelu ja riuhtominen on paljon vähäisempää ja ohjaus keveämpää. Kokeilkaa.


      • En ymmärrä
        ohutkankainen kirjoitti:

        rullagenua kestä tuulta. Eikä luovimiosesta tule mitään. Myrskypurjeella pääsee nousemaan jopa tuuleen.

        No, mulla ainakin tuo genua on kaikkea muuta kuin ohutkankainen. Sitä ei saa edes viikattua syksyllä.

        Noilla kahdella on varmaan virtauslangat myrskyfokassa, että saa kryssillä trimattua.

        No, olen vähän funtsinut, että jos oikeasti on myrsky, niin ei tarvii ihan niin tiukasti kryssiä, vaan voi vähän tinkiä tavoitteesta ja yrittää vetää helpompaan suuntaan (jos nyt alun perinkään oli sinne vastatuuleen tarkoitus mennä!). Siis jos sattuu olemaan ihan avomerellä. Sitten oiken koviin olosuhteisiin veneestä löytyy myös ajoankkuri. Siis sellainen oikein iso, eikä mikään lelu.

        Mutta tokihan tämän palstan miehet aina kryssii myrskysä, ehän kellään tule mieleen laskea edes parikytä astetta alaspäin.


      • myrskyfokkineen
        meinaan kirjoitti:

        Jos et oikeasti ymmärrä, mikä ero on myrskyfokalla ja pieneksi reivatulla rullagenoalla, et ole tainnut koskaan myrskyfokkakelissä purjehtia. Mieluummin kuin koitan vakuutella tässä, kehottaisin tutustumaan kirjallisuuteen. Enkä nyt tarkoita edes "Heavy Weather Sailing'ia".

        jutut sen kun paranee, missä on trysail ja mesaani? Kai niistäkin jotain mainintaa oli "Näin purjehdin myrskyssä" aapisessa?


      • menee
        En ymmärrä kirjoitti:

        No, mulla ainakin tuo genua on kaikkea muuta kuin ohutkankainen. Sitä ei saa edes viikattua syksyllä.

        Noilla kahdella on varmaan virtauslangat myrskyfokassa, että saa kryssillä trimattua.

        No, olen vähän funtsinut, että jos oikeasti on myrsky, niin ei tarvii ihan niin tiukasti kryssiä, vaan voi vähän tinkiä tavoitteesta ja yrittää vetää helpompaan suuntaan (jos nyt alun perinkään oli sinne vastatuuleen tarkoitus mennä!). Siis jos sattuu olemaan ihan avomerellä. Sitten oiken koviin olosuhteisiin veneestä löytyy myös ajoankkuri. Siis sellainen oikein iso, eikä mikään lelu.

        Mutta tokihan tämän palstan miehet aina kryssii myrskysä, ehän kellään tule mieleen laskea edes parikytä astetta alaspäin.

        Ihan toisenlaista kangasta se myrskyfokka kuin genua. Ei se ole kelvollinen myrskyfokan korvike. Se rullalaitekin on niissä oloissa aika kovilla ja monenlaista on nähty tapahtuvan.

        Jos tarvitsee myrkyssä kryssiä, ei siinä enää niin nousukulmia katsella, kunhan eteenpäin pääsee. Normaalit kryssikulmat ovat sellaisia, että jos parikymmentä astetta lasket, olet jo slöörin puolella. Eikä siihen myrskyyn huvikseen kukaan mene, ei ne kaksikaan, siis me. Paljon mieluummin niitä säitä pitelee saaren takana, mutta joskus sitä vaan siitä huolimatta löytää itsensä siitä myrästäkin, jopa kryssimässä.


      • on noin raskas
        En ymmärrä kirjoitti:

        No, mulla ainakin tuo genua on kaikkea muuta kuin ohutkankainen. Sitä ei saa edes viikattua syksyllä.

        Noilla kahdella on varmaan virtauslangat myrskyfokassa, että saa kryssillä trimattua.

        No, olen vähän funtsinut, että jos oikeasti on myrsky, niin ei tarvii ihan niin tiukasti kryssiä, vaan voi vähän tinkiä tavoitteesta ja yrittää vetää helpompaan suuntaan (jos nyt alun perinkään oli sinne vastatuuleen tarkoitus mennä!). Siis jos sattuu olemaan ihan avomerellä. Sitten oiken koviin olosuhteisiin veneestä löytyy myös ajoankkuri. Siis sellainen oikein iso, eikä mikään lelu.

        Mutta tokihan tämän palstan miehet aina kryssii myrskysä, ehän kellään tule mieleen laskea edes parikytä astetta alaspäin.

        niin eikö sillä ole huono purjehtia kevyissä tuulissa. Minulla on genua melko kevyt jotta kevyessä tuulessa saa kaiken hyödyn. Myrskyfokka on tosi pakua kangasta ja siinä on vahvat kulmavahvikkeet se ei edes oikene kevyissä tuulissa, mutta kestää kyllä sitten vähän aaltojen koettelemustakin tuulen lisäksi. No ei se alas laskeminen oikein onnistu aina, siellä saattaa olla maata vastassa ei sitä pakolla luovita mutta joskus täytyy. Ai niin en voi ajaa koneella kun minun veneessäni ei ole konetta se on purjevene. Eikä ole rullapurjettakaan vaan keulapurjeet ovat nostettavat litsaushaoilla. Tämä tarkoittaa istä, että keulapurjekin vaihdetaan pienempään tarvittaessa.


      • En ymmärrä
        on noin raskas kirjoitti:

        niin eikö sillä ole huono purjehtia kevyissä tuulissa. Minulla on genua melko kevyt jotta kevyessä tuulessa saa kaiken hyödyn. Myrskyfokka on tosi pakua kangasta ja siinä on vahvat kulmavahvikkeet se ei edes oikene kevyissä tuulissa, mutta kestää kyllä sitten vähän aaltojen koettelemustakin tuulen lisäksi. No ei se alas laskeminen oikein onnistu aina, siellä saattaa olla maata vastassa ei sitä pakolla luovita mutta joskus täytyy. Ai niin en voi ajaa koneella kun minun veneessäni ei ole konetta se on purjevene. Eikä ole rullapurjettakaan vaan keulapurjeet ovat nostettavat litsaushaoilla. Tämä tarkoittaa istä, että keulapurjekin vaihdetaan pienempään tarvittaessa.

        meidän purjeet on hieman erillaiset ja tehty vähän erityyppiseen käyttöön. Veikkaan, että mun rullapurje on melko paljon tuhdimpaa kangasta ja tekoa kuin sun myrskyfokkas. Olen kyllä sitä mieltä, että jos mun genoa kestää olla jäykässä veneessä (uppouma n. 9 tn, kölipaino 2950 kg ja veneen leveys 3,85 m) kokonaan ulkona hyvin vielä 8 m/s kryssillä ja sivutuulella n. 15 m/s tuulessa, niin se kyllä kestää lapuksi reivattuna kevyesti myrskyssä. Kevyentuulen ominaisuuksitakaan en ole kauhean huolissani. Mielestäni vene kulkee hyvin kevyessä kelissä. Purjela on kuitenkin kohtalainen 37 jalkaiselle veneelle, 77 m2.

        Samoin on meidän veneet myöskin vähän eri tyyppiset ja tehty erillaiseen käyttöön. Ok, no purjehtimiseen molemmat, mutta ehkä erillaisessa ympäristössä. Mun vene ei ole mikään saariston kevyentuulen kryssijä, tai niin mitä sitten saaristolla tarkoitetaan? Meidän perheen viimekesän saaristopurjehduksen 3 ensimmistä saarta olivat Fårö, Gotlanti ja Ölanti. Sitten poikettiin mantereen puolella Karslkronassa. Ja taas jatkettiin saaristopurjehdusta, Christiansö ja sitten Bornholm. Sitten tultiinkin taas mantereelle ja Kalmar, Vestervik, Fyrudden Nynäshamn Tukholma:lidä kautta taas saaristoon Marianhaminaan, josta painettiinki taas kotiin saariston, Karlby, Utö kautta. Aikaa meni vähä alle 4 viikkoa ja noissa mainitsemissani paikoissa ehdittiin lojua tarpeeksi. Vene oli omiaan tuollaisella saaristopurjehduksella ja toimi minusta hyvin. Mootoriakin tarvittiin vain vähän, koska tuuli oli suotuisa.

        Minkälainen käsitys sinulla on saaristopurjehduksesta?

        Mua ihan kauhiast hirvittää nää teidän myrskykirjoitukset! Et ravistelee Furlexii. Onneks ei aallot kuitenka murjo venetä.


      • purjehdukset
        En ymmärrä kirjoitti:

        meidän purjeet on hieman erillaiset ja tehty vähän erityyppiseen käyttöön. Veikkaan, että mun rullapurje on melko paljon tuhdimpaa kangasta ja tekoa kuin sun myrskyfokkas. Olen kyllä sitä mieltä, että jos mun genoa kestää olla jäykässä veneessä (uppouma n. 9 tn, kölipaino 2950 kg ja veneen leveys 3,85 m) kokonaan ulkona hyvin vielä 8 m/s kryssillä ja sivutuulella n. 15 m/s tuulessa, niin se kyllä kestää lapuksi reivattuna kevyesti myrskyssä. Kevyentuulen ominaisuuksitakaan en ole kauhean huolissani. Mielestäni vene kulkee hyvin kevyessä kelissä. Purjela on kuitenkin kohtalainen 37 jalkaiselle veneelle, 77 m2.

        Samoin on meidän veneet myöskin vähän eri tyyppiset ja tehty erillaiseen käyttöön. Ok, no purjehtimiseen molemmat, mutta ehkä erillaisessa ympäristössä. Mun vene ei ole mikään saariston kevyentuulen kryssijä, tai niin mitä sitten saaristolla tarkoitetaan? Meidän perheen viimekesän saaristopurjehduksen 3 ensimmistä saarta olivat Fårö, Gotlanti ja Ölanti. Sitten poikettiin mantereen puolella Karslkronassa. Ja taas jatkettiin saaristopurjehdusta, Christiansö ja sitten Bornholm. Sitten tultiinkin taas mantereelle ja Kalmar, Vestervik, Fyrudden Nynäshamn Tukholma:lidä kautta taas saaristoon Marianhaminaan, josta painettiinki taas kotiin saariston, Karlby, Utö kautta. Aikaa meni vähä alle 4 viikkoa ja noissa mainitsemissani paikoissa ehdittiin lojua tarpeeksi. Vene oli omiaan tuollaisella saaristopurjehduksella ja toimi minusta hyvin. Mootoriakin tarvittiin vain vähän, koska tuuli oli suotuisa.

        Minkälainen käsitys sinulla on saaristopurjehduksesta?

        Mua ihan kauhiast hirvittää nää teidän myrskykirjoitukset! Et ravistelee Furlexii. Onneks ei aallot kuitenka murjo venetä.

        on siitä mukavia, että kiitos Navtexin ym. ehtii aina jonnekin suojasatamaan ennen myrskyn tuloa. Siis ennen oikean myrskyn (tuuli >23 m/s pitkän aikaa, ½ - 3 vrk) tuloa. Aaltokin on silloin aika ikävä. Pallonkierrossa ja miksei Karibialla käynnissäkin tuon tapaisiin oloihin voi joutua, ei olisi niin tavatonta. Silloin tuo pieneksi reivattu genua todella vatkaa aika helposti, voi sitä ravistamiseksikin sanoa.

        "Mua ihan kauhiast hirvittää nää teidän myrskykirjoitukset! Et ravistelee Furlexii. Onneks ei aallot kuitenka murjo venetä. "

        Kuka sanoi, että ei aallot voisi murjoa venettä? Sitä varten joissain veneissä mm. isommat ikkunat peitetään paksuilla vanerilevyillä.


      • En ymmärrä
        purjehdukset kirjoitti:

        on siitä mukavia, että kiitos Navtexin ym. ehtii aina jonnekin suojasatamaan ennen myrskyn tuloa. Siis ennen oikean myrskyn (tuuli >23 m/s pitkän aikaa, ½ - 3 vrk) tuloa. Aaltokin on silloin aika ikävä. Pallonkierrossa ja miksei Karibialla käynnissäkin tuon tapaisiin oloihin voi joutua, ei olisi niin tavatonta. Silloin tuo pieneksi reivattu genua todella vatkaa aika helposti, voi sitä ravistamiseksikin sanoa.

        "Mua ihan kauhiast hirvittää nää teidän myrskykirjoitukset! Et ravistelee Furlexii. Onneks ei aallot kuitenka murjo venetä. "

        Kuka sanoi, että ei aallot voisi murjoa venettä? Sitä varten joissain veneissä mm. isommat ikkunat peitetään paksuilla vanerilevyillä.

        piiki, joka siis upposi. Onneksi aallot ei murjo venettä. No, olen kyllä sitä mieltä vaatimattomasta kokemuksetani huolimatta, että tuulen kanssa kyllä pärjää, mutta ne aallot...

        Niin, kauanko kestää Itämeren keskeltä suojasatamaan ja kauanko kestää tuulen nouseminen. Siinä kysymys. Kerro sinä totuus.

        Meitä kerran alkoi vituttamaan kryssiminen Keskellä Itämerta. Ei missään myrskyssä, eikä edes kovassa tuulessa, mutta kun lomalla oltiin, niin kutenkin kyllästyttiin. Siis tuolloin keskituulta mitattiin vaatmattomat 12 m/s Almagrundetilla, joka tuntui olevan lähellä. Päätettiin siis heittää Sanhamniin, kun sinne oli suotuisa mennä ja alkoi vaikuttamaan, että Visbyyn kestää vielä n. 20 tuntia krysiä jo liki 25 tunninjälkeen. Heitettiin sitten Sandhamniin. No, eihän siinä n. 8 tunnissa sää olis enää mihinkään ehtinyt muuttua siitä, mitä Marianhamonista jokin aika sitten lähdettiin. Ja kovassa kelissä olis kävelty lätäkön pohjaa pirkin kotiin. Ai niin vielä, eikäytetty navtexiä. Ehkä siinä moka, mutta kun Marianhaminasta lähdettiin, puhuttiinn kännykässä päivystävän meteorologin kanssa ja povaili tuulta ihan hyvästä suunnasta sopivalla nopeudella koko reissun ajaksi. Niin se vain kävi, että jätkä erehty ja me päädyttiin Visbyn sijasta Sandhamniin.

        Mä olen muuten ollut siinä uskossa, että säätä voidaan ennustaa luotettavasti vain 6 tuntia eteen päin. Varsinkin matalapaineiden osalta. Mutta että siis jopa 3 vuorokautta. O-ou.


      • kysymästä
        En ymmärrä kirjoitti:

        meidän purjeet on hieman erillaiset ja tehty vähän erityyppiseen käyttöön. Veikkaan, että mun rullapurje on melko paljon tuhdimpaa kangasta ja tekoa kuin sun myrskyfokkas. Olen kyllä sitä mieltä, että jos mun genoa kestää olla jäykässä veneessä (uppouma n. 9 tn, kölipaino 2950 kg ja veneen leveys 3,85 m) kokonaan ulkona hyvin vielä 8 m/s kryssillä ja sivutuulella n. 15 m/s tuulessa, niin se kyllä kestää lapuksi reivattuna kevyesti myrskyssä. Kevyentuulen ominaisuuksitakaan en ole kauhean huolissani. Mielestäni vene kulkee hyvin kevyessä kelissä. Purjela on kuitenkin kohtalainen 37 jalkaiselle veneelle, 77 m2.

        Samoin on meidän veneet myöskin vähän eri tyyppiset ja tehty erillaiseen käyttöön. Ok, no purjehtimiseen molemmat, mutta ehkä erillaisessa ympäristössä. Mun vene ei ole mikään saariston kevyentuulen kryssijä, tai niin mitä sitten saaristolla tarkoitetaan? Meidän perheen viimekesän saaristopurjehduksen 3 ensimmistä saarta olivat Fårö, Gotlanti ja Ölanti. Sitten poikettiin mantereen puolella Karslkronassa. Ja taas jatkettiin saaristopurjehdusta, Christiansö ja sitten Bornholm. Sitten tultiinkin taas mantereelle ja Kalmar, Vestervik, Fyrudden Nynäshamn Tukholma:lidä kautta taas saaristoon Marianhaminaan, josta painettiinki taas kotiin saariston, Karlby, Utö kautta. Aikaa meni vähä alle 4 viikkoa ja noissa mainitsemissani paikoissa ehdittiin lojua tarpeeksi. Vene oli omiaan tuollaisella saaristopurjehduksella ja toimi minusta hyvin. Mootoriakin tarvittiin vain vähän, koska tuuli oli suotuisa.

        Minkälainen käsitys sinulla on saaristopurjehduksesta?

        Mua ihan kauhiast hirvittää nää teidän myrskykirjoitukset! Et ravistelee Furlexii. Onneks ei aallot kuitenka murjo venetä.

        Tämä minun veneeni on 40 jalkaa pitkä, mutta vain 2,50 kapea. Painoa ei ole kuin puolet tuosta sinun veneesi painosta ja siitäkin 1 600 kg kölipainoa. Takilana on osatakila ja parduunat. Keulapurjeita on kolme 32 m2 Genua, 18 m2 fokka ja 7 m2 myrskyfokka sekä 33 m2 isopurje. Spinnu on n. 80 m2. Olen kyllä purjehtinut tällä gotlannissa ja useasti ylittänyt "ison meren" Raumalta - Gjälveen (tai lähelle sitä) mutta pääsääntöisesti veneilen tässä Turun ja Ahvenenmaan saaristossa, lähinnä tuon aikapulan vuoksi, hankala lähteä viikkojen reissuille. Tämä minun veneeni liikkuu melko nopeasti myös kevyellä tuulella. Kyllä 8 m/s tuulella voi pitää genuaa keulassa, mutta isoon pitää ottaa yksi reivi. Kuten kerroin niin minulla ei ole rullaa vaan vanhnmalliset nostettavat purjeet. Mukava että sinulla on aikaa harrastaa pitempiäkin lomapurjehduksia, hyvää kesän odottelua. Oletko meneossa pyhiinvaellusmatkalle venemessuille Helsinkiin ?

        Hyvää Joulua


      • Itämerelle
        En ymmärrä kirjoitti:

        piiki, joka siis upposi. Onneksi aallot ei murjo venettä. No, olen kyllä sitä mieltä vaatimattomasta kokemuksetani huolimatta, että tuulen kanssa kyllä pärjää, mutta ne aallot...

        Niin, kauanko kestää Itämeren keskeltä suojasatamaan ja kauanko kestää tuulen nouseminen. Siinä kysymys. Kerro sinä totuus.

        Meitä kerran alkoi vituttamaan kryssiminen Keskellä Itämerta. Ei missään myrskyssä, eikä edes kovassa tuulessa, mutta kun lomalla oltiin, niin kutenkin kyllästyttiin. Siis tuolloin keskituulta mitattiin vaatmattomat 12 m/s Almagrundetilla, joka tuntui olevan lähellä. Päätettiin siis heittää Sanhamniin, kun sinne oli suotuisa mennä ja alkoi vaikuttamaan, että Visbyyn kestää vielä n. 20 tuntia krysiä jo liki 25 tunninjälkeen. Heitettiin sitten Sandhamniin. No, eihän siinä n. 8 tunnissa sää olis enää mihinkään ehtinyt muuttua siitä, mitä Marianhamonista jokin aika sitten lähdettiin. Ja kovassa kelissä olis kävelty lätäkön pohjaa pirkin kotiin. Ai niin vielä, eikäytetty navtexiä. Ehkä siinä moka, mutta kun Marianhaminasta lähdettiin, puhuttiinn kännykässä päivystävän meteorologin kanssa ja povaili tuulta ihan hyvästä suunnasta sopivalla nopeudella koko reissun ajaksi. Niin se vain kävi, että jätkä erehty ja me päädyttiin Visbyn sijasta Sandhamniin.

        Mä olen muuten ollut siinä uskossa, että säätä voidaan ennustaa luotettavasti vain 6 tuntia eteen päin. Varsinkin matalapaineiden osalta. Mutta että siis jopa 3 vuorokautta. O-ou.

        olisi tullut 23-30 m/s keskituuli yli 12 h ajaksi ilman että siitä on ainakin 12 h etukäteen annettu varoitus. Olisi todella poikkeuksellista.

        Voimakkaat isot matalapaineet ja niiden liikkeet ennustetaan nykyään melko tarkasti monen vuorokauden päähän, 4-7 vrk. Ja myös tiedotetaan.

        Myrsky voi nousta nopeasti, muutamassa tunnissa, mutta siitä varoitettiin jo eilen.

        Itämeri on aika pieni, yleensä suojasatama löytyy selvästi alle 50 nm päästä. Kaliningradin kohdalla voi matkaa kertyä noin 80 nm. Hyvin ehdit suojaan, kun toimit heti varoituksen jälkeen.

        Omaa tyhmyyttäsi tai huolimattomuuttasi voit tietysti joutua oikeaan myrskyyn Itämerellä.


      • En ymmärrä
        kysymästä kirjoitti:

        Tämä minun veneeni on 40 jalkaa pitkä, mutta vain 2,50 kapea. Painoa ei ole kuin puolet tuosta sinun veneesi painosta ja siitäkin 1 600 kg kölipainoa. Takilana on osatakila ja parduunat. Keulapurjeita on kolme 32 m2 Genua, 18 m2 fokka ja 7 m2 myrskyfokka sekä 33 m2 isopurje. Spinnu on n. 80 m2. Olen kyllä purjehtinut tällä gotlannissa ja useasti ylittänyt "ison meren" Raumalta - Gjälveen (tai lähelle sitä) mutta pääsääntöisesti veneilen tässä Turun ja Ahvenenmaan saaristossa, lähinnä tuon aikapulan vuoksi, hankala lähteä viikkojen reissuille. Tämä minun veneeni liikkuu melko nopeasti myös kevyellä tuulella. Kyllä 8 m/s tuulella voi pitää genuaa keulassa, mutta isoon pitää ottaa yksi reivi. Kuten kerroin niin minulla ei ole rullaa vaan vanhnmalliset nostettavat purjeet. Mukava että sinulla on aikaa harrastaa pitempiäkin lomapurjehduksia, hyvää kesän odottelua. Oletko meneossa pyhiinvaellusmatkalle venemessuille Helsinkiin ?

        Hyvää Joulua

        mutta on vaan ihan "ulkoilurituaali."

        Mutta mielenkiintoinen vene sulla, eikö tosiaan ollenkaan moottoria? En sitä, ettei ilmankin pärjäisi, mutta helpottahan se pirusti veneen käsittelyä. Toi sunkin kuitenkin jonkun verran painaa.

        Hyvää Joulua myös sinulle.


      • ja ylimielisyys
        En ymmärrä kirjoitti:

        meidän purjeet on hieman erillaiset ja tehty vähän erityyppiseen käyttöön. Veikkaan, että mun rullapurje on melko paljon tuhdimpaa kangasta ja tekoa kuin sun myrskyfokkas. Olen kyllä sitä mieltä, että jos mun genoa kestää olla jäykässä veneessä (uppouma n. 9 tn, kölipaino 2950 kg ja veneen leveys 3,85 m) kokonaan ulkona hyvin vielä 8 m/s kryssillä ja sivutuulella n. 15 m/s tuulessa, niin se kyllä kestää lapuksi reivattuna kevyesti myrskyssä. Kevyentuulen ominaisuuksitakaan en ole kauhean huolissani. Mielestäni vene kulkee hyvin kevyessä kelissä. Purjela on kuitenkin kohtalainen 37 jalkaiselle veneelle, 77 m2.

        Samoin on meidän veneet myöskin vähän eri tyyppiset ja tehty erillaiseen käyttöön. Ok, no purjehtimiseen molemmat, mutta ehkä erillaisessa ympäristössä. Mun vene ei ole mikään saariston kevyentuulen kryssijä, tai niin mitä sitten saaristolla tarkoitetaan? Meidän perheen viimekesän saaristopurjehduksen 3 ensimmistä saarta olivat Fårö, Gotlanti ja Ölanti. Sitten poikettiin mantereen puolella Karslkronassa. Ja taas jatkettiin saaristopurjehdusta, Christiansö ja sitten Bornholm. Sitten tultiinkin taas mantereelle ja Kalmar, Vestervik, Fyrudden Nynäshamn Tukholma:lidä kautta taas saaristoon Marianhaminaan, josta painettiinki taas kotiin saariston, Karlby, Utö kautta. Aikaa meni vähä alle 4 viikkoa ja noissa mainitsemissani paikoissa ehdittiin lojua tarpeeksi. Vene oli omiaan tuollaisella saaristopurjehduksella ja toimi minusta hyvin. Mootoriakin tarvittiin vain vähän, koska tuuli oli suotuisa.

        Minkälainen käsitys sinulla on saaristopurjehduksesta?

        Mua ihan kauhiast hirvittää nää teidän myrskykirjoitukset! Et ravistelee Furlexii. Onneks ei aallot kuitenka murjo venetä.

        voivat kyllä kostautua, kun purjehdusreviirisi kenties joskus laajenee Itämeren ulkopuolelle. Täällä kotivesillä voit kesäpurjehduksilla selvitä säätiedotuksilla ja hyvällä tuurilla vuosikausia, mutta sekään ei tee rullagenuastasi myrskypurjetta.
        Kannattaa sittenkin uskoa mitä kokemukset ovat opettaneet, ettei itse tarvitsisi oppia kaikkea omien munausten kautta:
        "Let's start with the storm jib and begin by making it absolutely clear that a rolled-up headsail reefed down to storm-jib size is not an adequate storm sail...".

        Myrskyfokka trysail on yhä hyvä turvavarustus pitemmillä retkillä, vaikka kotivesillä pärjää ilmankin niitä.
        http://www.youtube.com/watch?v=uIUDHI_htvU

        Isopurjeessa kannattaa olla tarpeeksi reivausmahdollisuutta. Se näkyy tässä videossa hyvin. Pane muuten merkille miten hyvin vene pysyy piissä pelkällä isolla. Kippari taitaa puuhailla jotain myrskyfokan kanssa.
        http://www.youtube.com/watch?v=10tZhkFsrC0


      • veneesi
        kysymästä kirjoitti:

        Tämä minun veneeni on 40 jalkaa pitkä, mutta vain 2,50 kapea. Painoa ei ole kuin puolet tuosta sinun veneesi painosta ja siitäkin 1 600 kg kölipainoa. Takilana on osatakila ja parduunat. Keulapurjeita on kolme 32 m2 Genua, 18 m2 fokka ja 7 m2 myrskyfokka sekä 33 m2 isopurje. Spinnu on n. 80 m2. Olen kyllä purjehtinut tällä gotlannissa ja useasti ylittänyt "ison meren" Raumalta - Gjälveen (tai lähelle sitä) mutta pääsääntöisesti veneilen tässä Turun ja Ahvenenmaan saaristossa, lähinnä tuon aikapulan vuoksi, hankala lähteä viikkojen reissuille. Tämä minun veneeni liikkuu melko nopeasti myös kevyellä tuulella. Kyllä 8 m/s tuulella voi pitää genuaa keulassa, mutta isoon pitää ottaa yksi reivi. Kuten kerroin niin minulla ei ole rullaa vaan vanhnmalliset nostettavat purjeet. Mukava että sinulla on aikaa harrastaa pitempiäkin lomapurjehduksia, hyvää kesän odottelua. Oletko meneossa pyhiinvaellusmatkalle venemessuille Helsinkiin ?

        Hyvää Joulua

        Olla Helmsman Carrera, menee suunnilleen noihin mittoihin?


      • En ymmärrä
        Itämerelle kirjoitti:

        olisi tullut 23-30 m/s keskituuli yli 12 h ajaksi ilman että siitä on ainakin 12 h etukäteen annettu varoitus. Olisi todella poikkeuksellista.

        Voimakkaat isot matalapaineet ja niiden liikkeet ennustetaan nykyään melko tarkasti monen vuorokauden päähän, 4-7 vrk. Ja myös tiedotetaan.

        Myrsky voi nousta nopeasti, muutamassa tunnissa, mutta siitä varoitettiin jo eilen.

        Itämeri on aika pieni, yleensä suojasatama löytyy selvästi alle 50 nm päästä. Kaliningradin kohdalla voi matkaa kertyä noin 80 nm. Hyvin ehdit suojaan, kun toimit heti varoituksen jälkeen.

        Omaa tyhmyyttäsi tai huolimattomuuttasi voit tietysti joutua oikeaan myrskyyn Itämerellä.

        noin. Mitä itse olen seuraillut näitä ennusteita, olen ollut havaitsevinnani, että näyttää olevan vaikeaa ennustaa lopulta matalapaineen saapuminen juuri skandinaviaan ja Suomeen. Hyvin usein käy niin, että ennustettu matalapaineen rintama saapuu selvästi ennustettua aikaisemmin. Samoin matalapaineen kulkureitti Skandinavian ja Suomen yli sekä loppujen lopuksi tuule nopeus on vaikeaa ennustaa. Varmasti olet itsekkin seurannut säätiedotuksia, olet varmasti huomannut saman. Hyvin usein amulla ennustetaan jotain seuraavaksi päiväksi ja illalla ennutetaan ihan muuta. Näin siis silloin, kun useita matalapineen keskuksia Pohjoismaiden ympärillä. Lähialuella jöllöttävä yksikin korkeapaina muuttaa ennustamisen yleensä paljon helpommaksi ja tarkemmaksi, sekä ennustettavan jakson pidemmäksi. Viime kesänä oli ainakin minun seuraamani sääennusteet lisäksi hyvin ristiriitaisia. Minulla on kännykässä Lokki merisääpalvelu. Lisäksi seurasin paikallisia säätiedotuksia. Välillä ennusteet olivat tuulen osalta täysin päinvastaisia. Lokki-ennusteessa lisäksi usein symboliennuste ja tuulikartta jopa keskenään riistiriidassa. Tuulikartta useammin oikeassa. Välillä taasen ennusteet käsittämättömän tarkkoja.

        Mitä sitten tulee kovaan tuleen joutumiseen, niin kesäloma on melko lyhyt ja pitää joskus pienellä riskillä mennä, muuten homma menee laiturissa kököttelyksi eikä missään ehdi käymään.

        Tuo Pohjois Itämeri on mielestäni kaikkein hankalin suojasatamien osalta. Ruotsin rannikko on rikkonainen eikä moontaakaan turvallista aukkoa mennä saariston suojaan. Myöskään itäpuoli ei kovin houkutteleva. Siksi suojasatamaan meno ei aina ihan niin yksinkertaista ja jos olet vaikka Utön kautta ulos putkahtanut ja Gotlannin suuntaan menossa, niin puolessa välissä matkaa olet itseasiassa aika monen tunnin päässä lähimmästä satamasta. Eteläisellä Itämerellä satamat ovat toisenlaisia ja niihin on usein mahdollista mennä kovassakin kelissä. Lisäksi Eteläisellä Itämerellä ainakin minusta luontevat reitit kulkevat lähempänä rantaa kuin Pohjoisella. Ei ole tullut vielä Gotlannista Gdanskiin mentyä, jolloin joutusi suoraan suurimman selän yli vetämään.


      • molemmat..
        En ymmärrä kirjoitti:

        noin. Mitä itse olen seuraillut näitä ennusteita, olen ollut havaitsevinnani, että näyttää olevan vaikeaa ennustaa lopulta matalapaineen saapuminen juuri skandinaviaan ja Suomeen. Hyvin usein käy niin, että ennustettu matalapaineen rintama saapuu selvästi ennustettua aikaisemmin. Samoin matalapaineen kulkureitti Skandinavian ja Suomen yli sekä loppujen lopuksi tuule nopeus on vaikeaa ennustaa. Varmasti olet itsekkin seurannut säätiedotuksia, olet varmasti huomannut saman. Hyvin usein amulla ennustetaan jotain seuraavaksi päiväksi ja illalla ennutetaan ihan muuta. Näin siis silloin, kun useita matalapineen keskuksia Pohjoismaiden ympärillä. Lähialuella jöllöttävä yksikin korkeapaina muuttaa ennustamisen yleensä paljon helpommaksi ja tarkemmaksi, sekä ennustettavan jakson pidemmäksi. Viime kesänä oli ainakin minun seuraamani sääennusteet lisäksi hyvin ristiriitaisia. Minulla on kännykässä Lokki merisääpalvelu. Lisäksi seurasin paikallisia säätiedotuksia. Välillä ennusteet olivat tuulen osalta täysin päinvastaisia. Lokki-ennusteessa lisäksi usein symboliennuste ja tuulikartta jopa keskenään riistiriidassa. Tuulikartta useammin oikeassa. Välillä taasen ennusteet käsittämättömän tarkkoja.

        Mitä sitten tulee kovaan tuleen joutumiseen, niin kesäloma on melko lyhyt ja pitää joskus pienellä riskillä mennä, muuten homma menee laiturissa kököttelyksi eikä missään ehdi käymään.

        Tuo Pohjois Itämeri on mielestäni kaikkein hankalin suojasatamien osalta. Ruotsin rannikko on rikkonainen eikä moontaakaan turvallista aukkoa mennä saariston suojaan. Myöskään itäpuoli ei kovin houkutteleva. Siksi suojasatamaan meno ei aina ihan niin yksinkertaista ja jos olet vaikka Utön kautta ulos putkahtanut ja Gotlannin suuntaan menossa, niin puolessa välissä matkaa olet itseasiassa aika monen tunnin päässä lähimmästä satamasta. Eteläisellä Itämerellä satamat ovat toisenlaisia ja niihin on usein mahdollista mennä kovassakin kelissä. Lisäksi Eteläisellä Itämerellä ainakin minusta luontevat reitit kulkevat lähempänä rantaa kuin Pohjoisella. Ei ole tullut vielä Gotlannista Gdanskiin mentyä, jolloin joutusi suoraan suurimman selän yli vetämään.

        puhuttiin hiukan eri asioista.

        Kerroit yleensä matalapaineista, minä puhuin niistä vain harvoin eteen tulevista myrskykeskuksista, joissa
        KESKITUULI on YLI 23 m/s VÄHINTÄIN 12 TUNTIA.
        Näistä varoitetaan aina riittävän ajoissa etukäteen.

        Kovan tuulen varoitukset, siis tuuli 22m/s asti voivat tietysti heitellä, kun ne liittyvät usein ukkospuuskiin yms. Näihin voi huolehtivakin kippari joutua kesälomalla, kuten sanoit. Tai jopa lähteä pienellä riskillä.


      • En ymmärrä
        ja ylimielisyys kirjoitti:

        voivat kyllä kostautua, kun purjehdusreviirisi kenties joskus laajenee Itämeren ulkopuolelle. Täällä kotivesillä voit kesäpurjehduksilla selvitä säätiedotuksilla ja hyvällä tuurilla vuosikausia, mutta sekään ei tee rullagenuastasi myrskypurjetta.
        Kannattaa sittenkin uskoa mitä kokemukset ovat opettaneet, ettei itse tarvitsisi oppia kaikkea omien munausten kautta:
        "Let's start with the storm jib and begin by making it absolutely clear that a rolled-up headsail reefed down to storm-jib size is not an adequate storm sail...".

        Myrskyfokka trysail on yhä hyvä turvavarustus pitemmillä retkillä, vaikka kotivesillä pärjää ilmankin niitä.
        http://www.youtube.com/watch?v=uIUDHI_htvU

        Isopurjeessa kannattaa olla tarpeeksi reivausmahdollisuutta. Se näkyy tässä videossa hyvin. Pane muuten merkille miten hyvin vene pysyy piissä pelkällä isolla. Kippari taitaa puuhailla jotain myrskyfokan kanssa.
        http://www.youtube.com/watch?v=10tZhkFsrC0

        pidä ymmärtää väärin. Mulla on rulla iso (lyön lisää löylyä), joten sen kyllä saa reivattua. Toisaalta mastossa on myös purjeura, joten olen tuota trysail mahdollisuutta myös miettinyt. Mutta ei luulot ole suuret sen paremmin kuin ylimielisetkään. Paljonhan riippuu siitä, minne ja milloin on menossa. Tuskin noissa kaikissa ARCiin osallistuinessa veneissäkään löytyy mainitsemiasi myrskypurjeita. Ei tosin tarkoita sitä, etteikö ne voisi itsellä olla. Itämeren ulkopuolella olen kyllä purjehtinutkin.

        Tiedän, että noista purjeista on turha väitellä. Suomessa tehdyt purjeet ovat usein liian heppoisia valtamerikäyttöön.

        No, en varsinaisesti ymmärrä pointtiasi noista videoista ja tuosta "lainauksesta". Enkä nyt ehdi niihin paremmin perehtyäkkään.


      • Matkapurjehtija
        En ymmärrä kirjoitti:

        noin. Mitä itse olen seuraillut näitä ennusteita, olen ollut havaitsevinnani, että näyttää olevan vaikeaa ennustaa lopulta matalapaineen saapuminen juuri skandinaviaan ja Suomeen. Hyvin usein käy niin, että ennustettu matalapaineen rintama saapuu selvästi ennustettua aikaisemmin. Samoin matalapaineen kulkureitti Skandinavian ja Suomen yli sekä loppujen lopuksi tuule nopeus on vaikeaa ennustaa. Varmasti olet itsekkin seurannut säätiedotuksia, olet varmasti huomannut saman. Hyvin usein amulla ennustetaan jotain seuraavaksi päiväksi ja illalla ennutetaan ihan muuta. Näin siis silloin, kun useita matalapineen keskuksia Pohjoismaiden ympärillä. Lähialuella jöllöttävä yksikin korkeapaina muuttaa ennustamisen yleensä paljon helpommaksi ja tarkemmaksi, sekä ennustettavan jakson pidemmäksi. Viime kesänä oli ainakin minun seuraamani sääennusteet lisäksi hyvin ristiriitaisia. Minulla on kännykässä Lokki merisääpalvelu. Lisäksi seurasin paikallisia säätiedotuksia. Välillä ennusteet olivat tuulen osalta täysin päinvastaisia. Lokki-ennusteessa lisäksi usein symboliennuste ja tuulikartta jopa keskenään riistiriidassa. Tuulikartta useammin oikeassa. Välillä taasen ennusteet käsittämättömän tarkkoja.

        Mitä sitten tulee kovaan tuleen joutumiseen, niin kesäloma on melko lyhyt ja pitää joskus pienellä riskillä mennä, muuten homma menee laiturissa kököttelyksi eikä missään ehdi käymään.

        Tuo Pohjois Itämeri on mielestäni kaikkein hankalin suojasatamien osalta. Ruotsin rannikko on rikkonainen eikä moontaakaan turvallista aukkoa mennä saariston suojaan. Myöskään itäpuoli ei kovin houkutteleva. Siksi suojasatamaan meno ei aina ihan niin yksinkertaista ja jos olet vaikka Utön kautta ulos putkahtanut ja Gotlannin suuntaan menossa, niin puolessa välissä matkaa olet itseasiassa aika monen tunnin päässä lähimmästä satamasta. Eteläisellä Itämerellä satamat ovat toisenlaisia ja niihin on usein mahdollista mennä kovassakin kelissä. Lisäksi Eteläisellä Itämerellä ainakin minusta luontevat reitit kulkevat lähempänä rantaa kuin Pohjoisella. Ei ole tullut vielä Gotlannista Gdanskiin mentyä, jolloin joutusi suoraan suurimman selän yli vetämään.

        Itämeren itä- ja etelärannikon satamiin meno kovalla kelillä ei suinkaan ole lastenleikkiä.
        Aallonmurtajien aukkojen edustalla meri mataloituu ja monet satamat ovat jokisuistoissa, jolloin aallokko muodostuu molempien tekijöiden takia erittäin jyrkäksi ja aallot kaatuvat helposti veneeseen. Sama pätee meno- ja tulosuuntaan.
        Kyllä saariston suojaan johtavat reitit ovat paljon turvallisempia.


      • En ymmärrä
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren itä- ja etelärannikon satamiin meno kovalla kelillä ei suinkaan ole lastenleikkiä.
        Aallonmurtajien aukkojen edustalla meri mataloituu ja monet satamat ovat jokisuistoissa, jolloin aallokko muodostuu molempien tekijöiden takia erittäin jyrkäksi ja aallot kaatuvat helposti veneeseen. Sama pätee meno- ja tulosuuntaan.
        Kyllä saariston suojaan johtavat reitit ovat paljon turvallisempia.

        mistä menisit saaristoon sisään kovalla tuulella Välillä Söderarm-Sandhanm? Itse olen pari kertaa mennyt Svenska Högarnalle, mutta kovalla tuulella ja ehkäpä heikolla näkyväisyydellä en sitä kuitenkaan suosittelisi, päivällä sinne menee kyllä. Myös Sandhamnista etelään on melko heikosti sisäänmenoväyliä. Hyvällä kelillä siellä voi mennä melkein mistä vain, muutta minusta kovalla tuulella turvallisempaa on pysyä kaukana rannikosta.

        Keskisellä ja eteläisellä Itämerellä on paljon satamia, joihin pääsee sisälle kelillä kuin kelillä turvallisesti. Sisäänmenot on merkattu minun mielestä hyvin. Mutta on toki myös sellaisia satamia, joihin meno kovalla tuulella on kielletty, eli satama on käytännössä suljettu ulkoa tulevilta.

        Viimekesänä jouduttiin menemän Grönhögeniin (Ölannissa) kovahkolla etelä-lounaistuulella(12-14 m/s) ja tietysti pimeässä (kello oli yhden paikkeilla yöllä). En ollut siellä aikaisemmin käynyt, mutta tiedän kyllä mistä puhut. Sataman sisäänmeno on melko lyhyt. Sisäänmenoa hankaloittaa se, että väylä on ruopattu matalaan rantaan ja on todella kapea, heti väylän reunassa (merkattu muutamalla reunamerkillä) on vettä 1-3 m kohdasta riippuen. Lisäksi käsittmätöntä oli se, että etelänpuoleinen aallonmurtaja on valaisematon, tummista kivistä kasattu valli joka ei näy valonheittäjällä kuin vasta ihan läheltä. Aukko on lisäksi kapea. Kannattaa todellakin pysyä linjataulujen näyttämällä linjalla eikä mennä yhtään sivuun, joka tosin tuossakin kelissä oli vaikeaa suurten sortuvien aaltojen ja kovan tuulen vuoksi. Vastaavissa olosuhteissa en kyllä olisi Svenska Högarnalle lähtenyt yrittämään pelkän majakan perusteella. Majakkahan ei tuolla ole lähestymisvalo vaan matalikot pitää osata kiertää.


      • En ymmärrä
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren itä- ja etelärannikon satamiin meno kovalla kelillä ei suinkaan ole lastenleikkiä.
        Aallonmurtajien aukkojen edustalla meri mataloituu ja monet satamat ovat jokisuistoissa, jolloin aallokko muodostuu molempien tekijöiden takia erittäin jyrkäksi ja aallot kaatuvat helposti veneeseen. Sama pätee meno- ja tulosuuntaan.
        Kyllä saariston suojaan johtavat reitit ovat paljon turvallisempia.

        viesti on kahdesti, niin johtuu palvelun takkuamisesta.

        Kerroppa mistä menisit saaristoon sisään kovalla tuulella Välillä Söderarm-Sandhanm? Itse olen pari kertaa mennyt Svenska Högarnalle, mutta kovalla tuulella ja ehkäpä heikolla näkyväisyydellä en sitä kuitenkaan suosittelisi, päivällä sinne menee kyllä. Myös Sandhamnista etelään on melko heikosti sisäänmenoväyliä. Hyvällä kelillä siellä voi mennä melkein mistä vain, muutta minusta kovalla tuulella turvallisempaa on pysyä kaukana rannikosta.

        Keskisellä ja eteläisellä Itämerellä on paljon satamia, joihin pääsee sisälle kelillä kuin kelillä turvallisesti. Sisäänmenot on merkattu minun mielestä hyvin. Mutta on toki myös sellaisia satamia, joihin meno kovalla tuulella on kielletty, eli satama on käytännössä suljettu ulkoa tulevilta.

        Viimekesänä jouduttiin menemän Grönhögeniin (Ölannissa) kovahkolla etelä-lounaistuulella(12-14 m/s) ja tietysti pimeässä (kello oli yhden paikkeilla yöllä). En ollut siellä aikaisemmin käynyt, mutta tiedän kyllä mistä puhut. Sataman sisäänmeno on melko lyhyt. Sisäänmenoa hankaloittaa se, että väylä on ruopattu matalaan rantaan ja on todella kapea, heti väylän reunassa (merkattu muutamalla reunamerkillä) on vettä 1-3 m kohdasta riippuen. Lisäksi käsittmätöntä oli se, että etelänpuoleinen aallonmurtaja on valaisematon, tummista kivistä kasattu valli joka ei näy valonheittäjällä kuin vasta ihan läheltä. Aukko on lisäksi kapea. Kannattaa todellakin pysyä linjataulujen näyttämällä linjalla eikä mennä yhtään sivuun, joka tosin tuossakin kelissä oli vaikeaa suurten sortuvien aaltojen ja kovan tuulen vuoksi. Vastaavissa olosuhteissa en kyllä olisi Svenska Högarnalle lähtenyt yrittämään pelkän majakan perusteella. Majakkahan ei tuolla ole lähestymisvalo vaan matalikot pitää osata kiertää.


      • peräharus
        en ymmärrä kirjoitti:

        miten juuri mainitsemasi osatakilat olisivat paremmin säädettäviä kuin toppiriki? Ainakin minulla on toppirikisessä säädettävä peräharus, jolla voi hieman trimmata isoa ja genoaa. Joissain toppirikeissä on lisäksi säädettävä babystay (maston taivuttamiseen), se minulla ei ole säädettävä. Mutta tosiaan, miten osatakilassa ison trimmaus on parempaa (en tarkoita kilparikejä)? Taivuttamalla voi purjeen muotoa säätää, mutta eikös myös purjeen leikkaus vaikuta tähän säädön tarpeeseen ja toisaalta toppirikisessä iso on suhteessa pienempi ja siten sen latistamistarve on vähäisempää.

        Saarisopurjehduksessa osatakilainen itseskuuttavalla fokalla on erittäin hyvä, mutta toisaalta monissa osatakilaisissa purjeala on niin pieni itseskuuttavalla fokaalla, ettei vene kulje kuin vasta 6-8 m/s tuulessa (luovilla) ja myötäsellä tarvitaan vielä pari yksikköä lisää (jolloin useimmat perhepurjehtijat jäävät satamaan pitämään kovaa tuulta). Poikkeuksiakin on, mutta mitä vanhempi venekysessä, sitä varmempaa, ettei kulje itseskuuttavalla fokalla. Itselläni ollut 2 venettä, joissa itseskuuttava, mutta kumpikaan ei oikein kulkenut tuolla purjeella. Aiheuttaa tarpeetonta purjeen vaihtelua, jos ei satu siitä pitämään.

        Itse olen tykännyt toppirikisestä. Oikeastaan ainoa huono puoli on saariston kevyentuulen kryssi, ja silloinkin vain tilanne, jossa joudutaan usein vendaamaan.Iso genoa vaihtaa puolta hitaasti ja sen myös saa vetämään hitaan puoleisesti. Jos pääsee vetämään samalla halssilla vähän pidempään, ei mielestäni ole mikään ongelma.

        Toppirikisen etuja ovat juuri se, että purje ala on matalalla. Isopurje on pienempi, joilloin esim myötätuuli jiippi on helpompi tehdä, purjealan vähentäminen on helppoa, koska ensiksi voi rullata genoaa pienemmäksi. Lisäksi rankemmassa käytössä ison tuenta on monissa toppirikissä vahvempi, vantit on kiinnitetty eri kohtiin omiin rusteihinsa ja niitä on useampia (ei päde kaikkiin uusiin veneisiin). Lisäksi saalingit ovat suoraan sivulle eivätkä siten hankaa niin helposti purjetta myötäisellä.

        Kevyessä myötäisessä tosin joutuu useammin spiiraamaan igenoan, koska sen sisään rullaaminen pienentää purjelaa liian raikaalisti. Toisaalta ison voi ottaa pois ja siten ison vahinkojiippi poistuukuvioista. Osatakilaisessa taasen itseskuuttavalla ei myötäisllä ole juuri mitään virkaa ja sen voi rullata pois.

        Nykyaikaisissa 9/10 osatakiloissa ollaan päästy lähelle toppirikisen helppoutta. Tässäkin vaihtoehdossa näkee luisia erillaisia toteutuksia. Itse pidän nykyaikaista kutteritakilaa kaikkein paarhaimpana vaihtoehtona, seuraava on toppiriki ja sitten tulevat osatakilat. Mutta jokaisen oma purjehdus ja lomanvietto tapa toki vaikuttaa siihen, mikä takila palvelee parhaiten. Molemmissa on hyvä puolensa.

        Korjatkaa jos olen väärässä mutta olen ollut siinä uskossa että toppirikin isoa ei voi latistaa peräharuksella. Se on tehtävä babystaagilla, ja tätä taas ei pysty ajamaan samalla tavalla kuin hekkiä osatakilaveneessä. Kunnaria ei tietysti saa unohtaa jolla on samantapainen vaikutus kovalla kelillä kuin osatakila veneen peräharuksella. Toisaalta toppirikisessä pitänee keskittyä enemmän genoaan.

        Kyllä se peräharuksen vaikutus ainakin 9/10 rikissä on viellä todella huomattava, Hekillä pystyy ottamaan puuskat melko hyvin tietysti jossain vaiheessa hekki tappiin ja levanki käteen.

        Miten peräharuksella voi vaikuttaa toppirikisen maston bendiin menee minulla yli hilseen. Toppirikisen peräharus vaikuttaa kyllä genoan muotoon, etuharus kiristyy mutta masto ei taivu.


      • riskinotosta...
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren itä- ja etelärannikon satamiin meno kovalla kelillä ei suinkaan ole lastenleikkiä.
        Aallonmurtajien aukkojen edustalla meri mataloituu ja monet satamat ovat jokisuistoissa, jolloin aallokko muodostuu molempien tekijöiden takia erittäin jyrkäksi ja aallot kaatuvat helposti veneeseen. Sama pätee meno- ja tulosuuntaan.
        Kyllä saariston suojaan johtavat reitit ovat paljon turvallisempia.

        Yleissilmäys keskustelusta on "en ymmärrä". Nytkin jutut on aika erikoisia. "Matkapurjehtija" on aivan oikeassa siinä, että ilman saariston suojaa olevat rannikkosatamat voivat olla joissakin tilanteissa todella vaarallisia. Bornholmin satamat suljetaan kovalla tuulella JOS ovat tuulen alapuolella.

        Tuulen suunta on muutenkin ratkaiseva. Kyllä tuulen yläpuolella olevaan satamaan voi mennä, kun maa antaa suojaa aallokolta. Varsinaista riskinottoa on hakeutua kovassa tuulessa tuntemattomaan pikkusatamaan pimeällä. Miksi niin pitäisi edes tehdä? Jos pimeän aikaan kovassa tuulessa välttämättä haluaa mennä satamaan, kannattaa valita mahdollisimman iso ja mielellään tuttu satama. Toinen vaihtoehto on jättää yösatama väliin ja jatkaa purjehdusta.

        Jokaisella varmaankin on gps, josta voi arvioida ETA:n ja muuttaa suunnitelmia pimeän ajan landauksen välttämiseksi. Veneen vauhdin hidastaminen/pysäyttäminen on toisinaan hyvä konsti siirtää satamaantulo aamun valkenemiseen.


      • En ymmärrä
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren itä- ja etelärannikon satamiin meno kovalla kelillä ei suinkaan ole lastenleikkiä.
        Aallonmurtajien aukkojen edustalla meri mataloituu ja monet satamat ovat jokisuistoissa, jolloin aallokko muodostuu molempien tekijöiden takia erittäin jyrkäksi ja aallot kaatuvat helposti veneeseen. Sama pätee meno- ja tulosuuntaan.
        Kyllä saariston suojaan johtavat reitit ovat paljon turvallisempia.

        Vastaus siis otsikon nimimerkille kun viestin hierarkia on liian syvä...

        Niin, syitä mennä yöllä moiseen Grönhögeniin on monia. Sinänsä satama ei nyt ole ihan siinä mielessä pikkusatama, vaan hyvä kalastussatama jossa hyvin merkitty sisäänajao valaistuin linjatauluin, mutta niine pikku puutteineen, mitä mainitsin. Kyllä toki varmistimme sisään menon pysähtymällä sataman edustalle.

        Mutta niitä syitä. Tulimme Gotlannista, melko pitkä matka takana noin tavalliselle kesälomapurjehdukselle. Tuuli oikutteli matkalla ja siksi viivästytti satamaan tuloa. Erityisesti teini-ikäiset lapsemme odottivat kovasti satamaan pääsyä ja tasaisella ilta(yö)palan nauttimista ja nukkumista, pikku kävelyä laitureilla. Pienemmät lapset oh helpompi "käsitellä" laittamalla iltapalat ja sitten nukkumaan (alle teini-ikäisikin kun mukan kulkeee). En kokenut sataman sisäänmenoa mitenkään vaaralliseksi. Tarkkana toki piti olla. Satama-allas oli tuossa kelissä mukanvan rauhallinen. Satamaan päästyämme oli todella mukava olo. Tosin täytyy myöntää, että meillä kaiken kaikkiaan kävi huono tuuri, jonka kyllä kuulimme säätiedoituksesta ennakolta, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Oli ennustettu tuulen kääntyvän yön aikana lounaseen ja alkavan voimistumaan. Jos olisimme selviytyneet matkasta noin 2 tuntia nopeammin olisimme välttyneet kyseiseltä kovalta tuulelta ja aallokolta. Olimme noin 1-2 NM Ölannin eteläkärjestä pohjoiseen siis saaren itäpuolella kun tuuli alkoi nopeasti vomistumaan. Samalla nousi käsittämättömän nopeati korkeahko jyrkkä allokko. Erityisesti kärjen kiertäminen oli melko ryskytystä, mutta sitten loppumatka painettiikin hyvässä myötäisessä. Tuon legin aikan saimme ajoittain myös upeaa purjehdusta. Yli yhdentoista solmun surffeja useita, suurin GPSn näyttämä lukema oli 11,8.


      • vuosimallista
        peräharus kirjoitti:

        Korjatkaa jos olen väärässä mutta olen ollut siinä uskossa että toppirikin isoa ei voi latistaa peräharuksella. Se on tehtävä babystaagilla, ja tätä taas ei pysty ajamaan samalla tavalla kuin hekkiä osatakilaveneessä. Kunnaria ei tietysti saa unohtaa jolla on samantapainen vaikutus kovalla kelillä kuin osatakila veneen peräharuksella. Toisaalta toppirikisessä pitänee keskittyä enemmän genoaan.

        Kyllä se peräharuksen vaikutus ainakin 9/10 rikissä on viellä todella huomattava, Hekillä pystyy ottamaan puuskat melko hyvin tietysti jossain vaiheessa hekki tappiin ja levanki käteen.

        Miten peräharuksella voi vaikuttaa toppirikisen maston bendiin menee minulla yli hilseen. Toppirikisen peräharus vaikuttaa kyllä genoan muotoon, etuharus kiristyy mutta masto ei taivu.

        70-luvun alkupuolen lyhtypylväät eivät tietenkään mihinkään taivu, uudemmat kyllä. Ensimmäisen kerran opettelin Swanin maston kanssa miehistössä, sitten omalla puolitonnarilla. Molemmissa babystay, mutta sitä ei niinkään tarvinnut säätää, kyllä maston kauniille kaarelle sai takastaagilla ja hydrauliikalla, vieläpä ihan hallitusti.


      • selitä
        vuosimallista kirjoitti:

        70-luvun alkupuolen lyhtypylväät eivät tietenkään mihinkään taivu, uudemmat kyllä. Ensimmäisen kerran opettelin Swanin maston kanssa miehistössä, sitten omalla puolitonnarilla. Molemmissa babystay, mutta sitä ei niinkään tarvinnut säätää, kyllä maston kauniille kaarelle sai takastaagilla ja hydrauliikalla, vieläpä ihan hallitusti.

        Omat käsitykset on.

        Toppiriki Etustaagi menee maston huippuun, takastaagi menee maston huippuun ei se taivuta mastoa vaikka kuinka kiskot hekistä?

        Miltäs vuosikymmeneltä puolitonnarisi piirustukset on?


      • Toppirikin
        selitä kirjoitti:

        Omat käsitykset on.

        Toppiriki Etustaagi menee maston huippuun, takastaagi menee maston huippuun ei se taivuta mastoa vaikka kuinka kiskot hekistä?

        Miltäs vuosikymmeneltä puolitonnarisi piirustukset on?

        Lyhtytolppa sen mitä ison latistamiseen tarvitsee. Babystaagin ja alavanttien säätö sopivaksi kun harus melko löysällä. Kun "tunkilla" tiukkaat peräharusta niin babystaagin ja alavanttien muodostama pyramidi tököttää paikallaan ja maston huippu tulee taaksepäin. Lyhtypylväs taipuu ja rullan kanssa (miksei perinnehakagenoankin jos vedetty tosi tiukalle) saat varoa ettei hajoo. Sopivalla säädöllä keulaharuksen ja purjeen etuliikin kiristys tekee vaan hyvää kelin kovetessa. Kaikki tämä ihan automatic!


      • selitä
        Toppirikin kirjoitti:

        Lyhtytolppa sen mitä ison latistamiseen tarvitsee. Babystaagin ja alavanttien säätö sopivaksi kun harus melko löysällä. Kun "tunkilla" tiukkaat peräharusta niin babystaagin ja alavanttien muodostama pyramidi tököttää paikallaan ja maston huippu tulee taaksepäin. Lyhtypylväs taipuu ja rullan kanssa (miksei perinnehakagenoankin jos vedetty tosi tiukalle) saat varoa ettei hajoo. Sopivalla säädöllä keulaharuksen ja purjeen etuliikin kiristys tekee vaan hyvää kelin kovetessa. Kaikki tämä ihan automatic!

        Noinhan se taitaa mennä kun tarkemmin ajattelee, tämä kuitenkin vaatii babystaagin jonka kohdalta huippu tosiaan lähtee taipumaan taakseppäin. Eli vaikutus tosiaan sama kuin osatakila veneessä.

        Jee opin taas jotain uutta kiitos paljon.


      • veneestä
        En ymmärrä kirjoitti:

        mutta on vaan ihan "ulkoilurituaali."

        Mutta mielenkiintoinen vene sulla, eikö tosiaan ollenkaan moottoria? En sitä, ettei ilmankin pärjäisi, mutta helpottahan se pirusti veneen käsittelyä. Toi sunkin kuitenkin jonkun verran painaa.

        Hyvää Joulua myös sinulle.

        Joo ei siinä nykyään ole moottoria. Minulla oli sellainen pieni perämoottori siinä, mutta se hajosi. Enkä ole toista hommannut. Mutta eipä siinä nyt niin kovin paljoa ole hankaluuksia ollut hallinnan suhteen. Tietenkin kun on täysin tyyni niin matkanteko loppuu ja tyynessä satamiin tulo vähän hankalaa. Tästä nettipalstan kirjoitteluista huolimatta olen vinkannut ohiajavalle moottorilla kulkijalle köysi kädessä ja poikkeuksetta ovat hinanneet pikku pätkän venettäni ja ihan kiitos palkalla. Tietenkin olen satamassa tarjonnut lasin viiniä tai kahvit ja juttuseuraa on riittänyt.


      • tosiaan...
        selitä kirjoitti:

        Omat käsitykset on.

        Toppiriki Etustaagi menee maston huippuun, takastaagi menee maston huippuun ei se taivuta mastoa vaikka kuinka kiskot hekistä?

        Miltäs vuosikymmeneltä puolitonnarisi piirustukset on?

        Näkyi jo joku toinen asian selittäneen ymmärrettävästi. Se puolitonnari oli lajinsa viimeisiä toppirikisiä 70-luvun lopusta. Swan taas Ron Holland designiä ja molemmissa tosiaan käytettiin tietoisesti hydrauliikkaa paitsi etustaagin kiristykseen, myös ison latistukseen. Isopurje noissa oli vähän enemmän kuin edellisen sukupolven koriste, vaikka genoan voimalla pääsääntöisesti kuljettiinkin. Mastoprofiilikin vain puolet siitä, mihin oltiin totuttu.

        Puolitonnarin mastosta vielä sen verran, että noin tonnin kuormaan saakka masto pysyi kutakuinkin suorana. Kiristämällä puoleentoista tonniin taipui masto jo selvästi. Enempää ei vetoa staagiin saanutkaan, sillä siitä eteenpäin toppi tuli taipuman mukana alaspäin ja jännitys pysyi samana. Babystayssa oli kyllä helppo säätömekanismi, mutta erittäin vähän käytetty.


      • vs osatakila
        top10 kirjoitti:

        On tietysti vaivatonta pienentää purjeen kokoa rullaamalla, mutta ei isoa genoaa metrikaupalla voi rullata, jos haluaa että purjeella voi vielä purjehtia. Vaivattomuutta haettaessa purjeen jaluspisteen siirtokin näyttää unohtuvan aika usein ja takaliikki lepattaa itsensä rikki tai venyneeksi pian. Minusta toppirikissäkin se rullalla oleva keulapurje kannattaa olla kohtuullisen kokoinen, luovikelpoinen yleispurje. Avotuulella ja kevyellä kelillä voi sitten hakea lisätehoa genaakkerilla tai spinnulla.

        Olen myös huomannut että aika moni ajaa turhan isolla genoalla. Genoaa ei skuutata riittävän lähelle keskilinjaa ettei vene kallistele liikaa. Oikea tapa olisi tietysti käyttää fokan kunnaria, ja tällä saada fokan takaliikkiä auki. ts: fokan takaosaa veneen keskilinjasta ulos ilman että fokkaan tulee pussikkuutta.

        Luulisi tämän kiinnostavan toppirikisiä veneitä, jossa genoa on ehdottoman tärkeä "moottori"


    • vs osatakila

      Miksi kiskoa ämpärin kokoisia genoa vinssejä peräsuoli pitkänä koko kesä? On se toppiriki hieno.

      Kai joku nyt on riittävän tyhmä että tuostakin provosoituu vetämään muutamat bavariat nenäänsä.
      Tyhmä ei ole se joka provosoi vaan se joka siihen vastaa, herätkää!!!!

      Ajattlin jotain järkevää keskustelua saada aikaiseksi purjehduksesta tällä palstalla, no toisin kävi bavaria swan pikkupoika keskustelu taas päälle.

      Kiitos kuitenkin heille jotka vastasivat asiallisesti.

      • En ymmärrä

        mitä mahdoit pitää asiallisena mitä et? Kyllä minä ainakin olen mielestäni yrittänyt vastata asiallisesti. Mielipiteitä on monia.

        Mun ensimmäinen vene oli toppirikinen. Niin, en tuolloin ymmärtänyt purjrhduksesta paljoakaan. Ei ollut kokemusta, mutta vene ostetiin ja sillä purjehdittiin 2 kesän aikana paljon. Jo tuolloin suorituspaineiset skand..., siis kilpailuhenkiset osatakilaiset tyyn.., eikun kevyen kelin veneilijät aina muistivat manita, että matka "sinne" kestää "2" tuntia, mutta tietysti teiltä vähän kauemmin. No veneet on siitä vaihtuneet ja on joukossa ollut yksi kilparikillä varustettu osatakilainenkin (pakko käyttää barduunoita). On ollut tunnettua skandia ja vaikka mitä. Vaikeaa on tunnustaa, mutta nykyinen Engelsmanni kyllä "pesee" nämä aikaisemmat purjehdusominaisuuksissa. Nykyään mennään sellaisilla nopeuksilla, mistä aikaisemmin ei edes haaveiltu. Niin edellinen skandi (anteeksi) oli saman mittainen kuin nykyinen vene, tosin skandi oli 3,3 leveä j nykyinen siis 3,85. Joo, sanokaa että mootoripursi. Skandi kyllä kuitenkin kulki moottorilla vähän kovempaa. Mutta purjeilla saatiinKESKInopeudeksi parjhaimmillaa 8 vuoden aikan 6,7 solmua. No, nyt ihan samalla laskutavalla saadaan helposti 7 solmua ja toistaiseksi 7,5 on perhepurjhduksen parhaimmistoa, mutta sekin jo saavutettu useasti. Joo, tää "ylipainoinen" MOOTTORILLA varustettu boat on toppirikinen. Ei siis mitään edellytksiä olla nopea, kuten 19/20 osatakilaiset skandit ja muut, vai onko? En tiedä, mutta kartalta mitatun matkan ja kellon mukaan kuitenkin on.

        Tämän palstan myrskykryssijöiden mukaan olen kuitenkin väärässä. Purjeeni ovat kuitenkin liian painavat tai ne ovat liian edessä tai liian ylhäällä tai jotain muuta huonoa on kuitenkin. Tällä hetkellä purjeeni ovat kuitenkin autotallin (lämmin) ylähyllyllä. Väärä paikka sekin?


      • paljon hyviä
        En ymmärrä kirjoitti:

        mitä mahdoit pitää asiallisena mitä et? Kyllä minä ainakin olen mielestäni yrittänyt vastata asiallisesti. Mielipiteitä on monia.

        Mun ensimmäinen vene oli toppirikinen. Niin, en tuolloin ymmärtänyt purjrhduksesta paljoakaan. Ei ollut kokemusta, mutta vene ostetiin ja sillä purjehdittiin 2 kesän aikana paljon. Jo tuolloin suorituspaineiset skand..., siis kilpailuhenkiset osatakilaiset tyyn.., eikun kevyen kelin veneilijät aina muistivat manita, että matka "sinne" kestää "2" tuntia, mutta tietysti teiltä vähän kauemmin. No veneet on siitä vaihtuneet ja on joukossa ollut yksi kilparikillä varustettu osatakilainenkin (pakko käyttää barduunoita). On ollut tunnettua skandia ja vaikka mitä. Vaikeaa on tunnustaa, mutta nykyinen Engelsmanni kyllä "pesee" nämä aikaisemmat purjehdusominaisuuksissa. Nykyään mennään sellaisilla nopeuksilla, mistä aikaisemmin ei edes haaveiltu. Niin edellinen skandi (anteeksi) oli saman mittainen kuin nykyinen vene, tosin skandi oli 3,3 leveä j nykyinen siis 3,85. Joo, sanokaa että mootoripursi. Skandi kyllä kuitenkin kulki moottorilla vähän kovempaa. Mutta purjeilla saatiinKESKInopeudeksi parjhaimmillaa 8 vuoden aikan 6,7 solmua. No, nyt ihan samalla laskutavalla saadaan helposti 7 solmua ja toistaiseksi 7,5 on perhepurjhduksen parhaimmistoa, mutta sekin jo saavutettu useasti. Joo, tää "ylipainoinen" MOOTTORILLA varustettu boat on toppirikinen. Ei siis mitään edellytksiä olla nopea, kuten 19/20 osatakilaiset skandit ja muut, vai onko? En tiedä, mutta kartalta mitatun matkan ja kellon mukaan kuitenkin on.

        Tämän palstan myrskykryssijöiden mukaan olen kuitenkin väärässä. Purjeeni ovat kuitenkin liian painavat tai ne ovat liian edessä tai liian ylhäällä tai jotain muuta huonoa on kuitenkin. Tällä hetkellä purjeeni ovat kuitenkin autotallin (lämmin) ylähyllyllä. Väärä paikka sekin?

        Eli tuli harvinaisen paljon hyviä kommentteja jopa sentuntuisia että täällä on muutama oikea purehtiakin?

        Ärsyttää vain niin julmetusti ne jotka lähtevät tuohon bavaria on huono keskusteluun. Niitä viestejä voi jokainen hakea tältä palstalta ihan riittävästi ei siinä päästä eteenpäin lainkaan.

        Bavaria keskustelut ovat kyllä tervettulleita jos siinä pysyy järki mukana, melko harvinaista valitettavasti.

        Onhan se hienoa kun saa 100 vastausta typerään keskustelun avaukseen, vai onko? Typeriä eivät ole ne jotka aloittavat tämän trollaamisen typeriä on ne jotka niihin vastaavat.

        Kuten jo aikaisemmin sanoin kiitos kaikille asiallisesti vastanneille, epäilemättä myös sinulle.


      • palsat oikeille
        paljon hyviä kirjoitti:

        Eli tuli harvinaisen paljon hyviä kommentteja jopa sentuntuisia että täällä on muutama oikea purehtiakin?

        Ärsyttää vain niin julmetusti ne jotka lähtevät tuohon bavaria on huono keskusteluun. Niitä viestejä voi jokainen hakea tältä palstalta ihan riittävästi ei siinä päästä eteenpäin lainkaan.

        Bavaria keskustelut ovat kyllä tervettulleita jos siinä pysyy järki mukana, melko harvinaista valitettavasti.

        Onhan se hienoa kun saa 100 vastausta typerään keskustelun avaukseen, vai onko? Typeriä eivät ole ne jotka aloittavat tämän trollaamisen typeriä on ne jotka niihin vastaavat.

        Kuten jo aikaisemmin sanoin kiitos kaikille asiallisesti vastanneille, epäilemättä myös sinulle.

        Kyllä minusta näitä palstojen otsikoita pitäisi kunnioittaa, eli tämä on purjehtijoiden foorumi. Moottoriveneilijöille on omansa ja tuo yleistä palsta sopisi tuollaiseen iäikuiseen väistämisjorinaan.
        Mutta miten saadaan tämä palsta pyhitettyä purjehtijoille ?


      • viereen ja ohi
        palsat oikeille kirjoitti:

        Kyllä minusta näitä palstojen otsikoita pitäisi kunnioittaa, eli tämä on purjehtijoiden foorumi. Moottoriveneilijöille on omansa ja tuo yleistä palsta sopisi tuollaiseen iäikuiseen väistämisjorinaan.
        Mutta miten saadaan tämä palsta pyhitettyä purjehtijoille ?

        Aloitan tästä uuden keskustelun menee pahasti jo ohi...


      • Asiassa pysyminen
        palsat oikeille kirjoitti:

        Kyllä minusta näitä palstojen otsikoita pitäisi kunnioittaa, eli tämä on purjehtijoiden foorumi. Moottoriveneilijöille on omansa ja tuo yleistä palsta sopisi tuollaiseen iäikuiseen väistämisjorinaan.
        Mutta miten saadaan tämä palsta pyhitettyä purjehtijoille ?

        Mielestäni täällä tulee liikaa poikkeamia alkuperäiseen keskusteluun. Eli jos nyt esim keskustellaan eri tyyppisistä rikeistä niin ei siihen keskusteluun kuulu Bavarian vinssien koko tai myrskyfokan tarpeellisuus. Hyviä keskustelun aiheita nekin, jotka sivuavat kyllä alkuperäistä keskustelua, mutta eivät liity suoraan rikien vertailuun. Usein vähän näkyy sellaista että kun ei ole tietoa arvataan, kirjoitetaan muiden mielipiteitä tai viedään keskustelun kulkua alkuperäisestä sivuun.

        Lisäksi täällä on paljon isoegoisia ihmisiä jotka eivät pysty hyväksymään toisten näkökulmia asioihin. Tästä seuraa valitettavan usein ärsyttävää "pojittelua" eikä kunnon keskustelua pääse syntymään vaan menee nopeasti asiattomaksi loan heitoksi. Väitetään jotain totena täysin ilman argumentteja, aina pitää pystyä perustelemaan miksi?

        Miten pystymme kehittämään keskustelun tasoa? mielestäni meidän pitää itse tehdä hyviä keskustelun avauksia ja ohittaa täysin asiattomien viestejen kirjoittajien vastaaminen.


      • samaa mieltä
        Asiassa pysyminen kirjoitti:

        Mielestäni täällä tulee liikaa poikkeamia alkuperäiseen keskusteluun. Eli jos nyt esim keskustellaan eri tyyppisistä rikeistä niin ei siihen keskusteluun kuulu Bavarian vinssien koko tai myrskyfokan tarpeellisuus. Hyviä keskustelun aiheita nekin, jotka sivuavat kyllä alkuperäistä keskustelua, mutta eivät liity suoraan rikien vertailuun. Usein vähän näkyy sellaista että kun ei ole tietoa arvataan, kirjoitetaan muiden mielipiteitä tai viedään keskustelun kulkua alkuperäisestä sivuun.

        Lisäksi täällä on paljon isoegoisia ihmisiä jotka eivät pysty hyväksymään toisten näkökulmia asioihin. Tästä seuraa valitettavan usein ärsyttävää "pojittelua" eikä kunnon keskustelua pääse syntymään vaan menee nopeasti asiattomaksi loan heitoksi. Väitetään jotain totena täysin ilman argumentteja, aina pitää pystyä perustelemaan miksi?

        Miten pystymme kehittämään keskustelun tasoa? mielestäni meidän pitää itse tehdä hyviä keskustelun avauksia ja ohittaa täysin asiattomien viestejen kirjoittajien vastaaminen.

        Uskon myös että nuo asiattomat poistuu jos niihin ei reagoida.


      • ihanneratkaisu
        samaa mieltä kirjoitti:

        Uskon myös että nuo asiattomat poistuu jos niihin ei reagoida.

        mutta taitaa olla niin, että näin sekalaisesta, suuresta ja satunnaisesta lukijajoukosta aina löytyy joku innokas vastaaja. Usein vielä asiaton ja tilannetta kärjistävä.

        Surkuhupaisaa touhua, paranisi pakkorekisteräöinnillä, mutta siihen tämä palsta ei mene. Ehkä hyväkin, rajoittaisi monia esittämästä aidosti mielipiteitään (ja älyttömyyksiä).


      • ihan...
        ihanneratkaisu kirjoitti:

        mutta taitaa olla niin, että näin sekalaisesta, suuresta ja satunnaisesta lukijajoukosta aina löytyy joku innokas vastaaja. Usein vielä asiaton ja tilannetta kärjistävä.

        Surkuhupaisaa touhua, paranisi pakkorekisteräöinnillä, mutta siihen tämä palsta ei mene. Ehkä hyväkin, rajoittaisi monia esittämästä aidosti mielipiteitään (ja älyttömyyksiä).

        näin, mutta mistä puhitte? En jaksanut lukea.


      • ..sinulle..
        ihan... kirjoitti:

        näin, mutta mistä puhitte? En jaksanut lukea.

        ".. mutta mistä puhitte? En jaksanut lukea."

        Kun tuota kerran kysyt, niin ilmeisesti nyt jaksaisit lukea vastauksen.

        Vastaus kysymykseesi on jo kirjoitettu, ne aiemmat viestit. Lue sieltä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      138
      7735
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1945
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1910
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1633
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1555
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      104
      988
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      930
    8. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      4
      889
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      820
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      802
    Aihe