Jo syntymämämme hetkellä meille kaikille
on annettu määrätty määrä aikaa.
Luulemme, että sitä on meillä
kaikilla yhtä paljon, tai ainakin riittävä määrä.
Nuorena aikaan suhtaudutaan vähättelevästi,
sitä on olevinaan jopa tuhlattavaksi asti.
Otetaan säästötililtä kaikki mikä irtoaa.
Sitten suhde aikaan muuttuu.
Sitä on liian vähän, sitä ei riitä kaikille.
Sitä on varastettava, vaikka minuutti
kerrallaan. Sitä on säästettävä, ettei se loppuisi ainakaan
niiden ihmisten kohdalla, joille sitä on luvattu.
Meidät on pantu kumartamaan aikaa, koska
se on rahaa.
Aika on surua ja murhetta,
aika, jota vain murusina meille jaetaan.
Ja joka kaikista mielettömistä toimistamme
huolimatta, vääjäämättömästi kuluu, valuu
pois säästililtä ja ....
lopulta...loppuu
on annettu määrätty määrä aikaa.
Luulemme, että sitä on meillä
kaikilla yhtä paljon, tai ainakin riittävä määrä.
Nuorena aikaan suhtaudutaan vähättelevästi,
sitä on olevinaan jopa tuhlattavaksi asti.
Otetaan säästötililtä kaikki mikä irtoaa.
Sitten suhde aikaan muuttuu.
Sitä on liian vähän, sitä ei riitä kaikille.
Sitä on varastettava, vaikka minuutti
kerrallaan. Sitä on säästettävä, ettei se loppuisi ainakaan
niiden ihmisten kohdalla, joille sitä on luvattu.
Meidät on pantu kumartamaan aikaa, koska
se on rahaa.
Aika on surua ja murhetta,
aika, jota vain murusina meille jaetaan.
Ja joka kaikista mielettömistä toimistamme
huolimatta, vääjäämättömästi kuluu, valuu
pois säästililtä ja ....
lopulta...loppuu
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.