Sinun rakkautesi
ei ollut
pitkämielinen,
ei lempeä.
Sinun rakkautesi
oli kuristava käsi
kaulallani,
askeleitani seuraava
vahtikoira.
Se pesi aivojani
ajatuksillaan,
peitti silmäni
mustilla lapuilla,
sai minut
vapisemaan,
pelkäämään sanojani
muutti elämäni
vankilaksi,
kynnysmaton kokoiseksi
koleaksi taloksi,
jossa sanomattomat sanat
jäivät ikuisesti
mykiksi möykyiksi
kipeään sydämeen.
Näin muuttui
rakkaus,
jos se sitä
olikaan?
Sinun rakkautesi
kerskaili
pöyhkeili,
teki kuhmuja
mustia silmiä,
joita piiloittelin
aurinkolasien takana.
Sai minut valehtelemaan
ystäville ja tutuille,
kaikki hyvin, oikein hyvin!
Ja niin minä
kuolin,
sinulle.
Näitkö,
minä kuolin?
En enää tiennyt
mitä on
rakkaus,
olin liian uupunut
pohtimaan sitä.
Horjahtelevin askelin,
viimeisillä voimillani
nousin kuoppani reunalta,
löysin kadotetun
itseni,
vapauden
josta en luovu.
Raikkaan ilman
jota on autuaallista
hengittää!
Sinä sait olla
sinä,
koko ajan.
Minä olen nyt
minä,
eikä kukaan
koskaan,
voi minuuttani
riistää!
ei ollut
pitkämielinen,
ei lempeä.
Sinun rakkautesi
oli kuristava käsi
kaulallani,
askeleitani seuraava
vahtikoira.
Se pesi aivojani
ajatuksillaan,
peitti silmäni
mustilla lapuilla,
sai minut
vapisemaan,
pelkäämään sanojani
muutti elämäni
vankilaksi,
kynnysmaton kokoiseksi
koleaksi taloksi,
jossa sanomattomat sanat
jäivät ikuisesti
mykiksi möykyiksi
kipeään sydämeen.
Näin muuttui
rakkaus,
jos se sitä
olikaan?
Sinun rakkautesi
kerskaili
pöyhkeili,
teki kuhmuja
mustia silmiä,
joita piiloittelin
aurinkolasien takana.
Sai minut valehtelemaan
ystäville ja tutuille,
kaikki hyvin, oikein hyvin!
Ja niin minä
kuolin,
sinulle.
Näitkö,
minä kuolin?
En enää tiennyt
mitä on
rakkaus,
olin liian uupunut
pohtimaan sitä.
Horjahtelevin askelin,
viimeisillä voimillani
nousin kuoppani reunalta,
löysin kadotetun
itseni,
vapauden
josta en luovu.
Raikkaan ilman
jota on autuaallista
hengittää!
Sinä sait olla
sinä,
koko ajan.
Minä olen nyt
minä,
eikä kukaan
koskaan,
voi minuuttani
riistää!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Voi e.ve....
Ilmankos sinulla riittää koskettavia kommentteja toisten runoihin...olet mennyt läpi rakkaudenruttausmankelista ja monta kertaa.
Olet selvinnyt ja se on helpotus, mutta kovan naisenkoulun olet käynyt.
Luin runosi varmasti ilman yhtään hengitystä, alusta loppuun asti.
Olet onneksi elossa ja uudessa alussa.
Kiitos Sinulle kun luit.
Tiedäthän! Se mikä ei tapa, se vahvistaa!
Monen ahdistuksen jälkeen on taivaallinen ihme,
l ö y t ä ä itsensä, tai siis se, mitä vielä on jäljellä ja alkaa rakentaa uutta minää...
luultavasti oikeasti koettua.
Olen itsekkin kirjoittanut samaisesta aiheesta
joskus, elämästä.
Mutta aidosti kuvaat tunteesi, ne voi melkein ko-
kea lukiessa tekstiäsi.
Niin raa´an ahdistavaa, aitoa mitä ilmeisemmin.
Sinulla on kaunis sielu, sinä olet kaunis ja puhdas. Älä ikinä anna lian tarttua, olet liian hyvä sellaiseen.
Koettua, aitoa. Runo syntyi tuntemuksista,
niiltä ajoilta, jolloin olin hukassa, en tiennyt,
kuka olin ja missä...
Kaunis kiitos kommentistasi!
En ole pulmunen, elämänkoulussa vain hiotaan enimmät särmät.
Kiitos kommentistasi, tuntematon!
Mutta minun on vaikea nähdä siinä mitään rakkautta.
Muita asioita kyllä. Mutta rakkaus on kuin kaikki sanat, sen voi ottaa käyttöönsä ja antaa sille kokonaan oman merkityksensä, kuten "V.1984" uuskieli.
Olet oikeassa, rakkaus ei voi eikä saa olla tällaista! Kiitos kun luit!
Hienosti eteenpäin soljuvat sanat.
Vaikka aihe ei niin "sydäntä lämmittävä"
olekaan, niin annoit sillä kipinän
ajatuksille kuin myös nautinnollisen
lukutuokion - Kiitos!
-merluza-
Raskas aihe, elämästä.
Kiitos kun jaksoit lukea/kommentoida.
Uuvuttavien kamppailujen jälkeen on mahtava tunne olla yksin..kun kukaan ei ahdistele, eikä pelota . Tuska rinnassa on suuri, kun sydän itkee...vuoksi lähimmäisen.. vuoksi suhteen pitkän..Rakkaus..niin..silmiä mustia se tuskin tekisi...Otin vastaan iskun kaksi, mutta selitin sen sairaudeksi. Väärin sekin.
Ja ihanaa joulun odotusta Sinulle, ja enkeleitä tiellesi :)
Kiitos kun jaksoit lukea.
Ei se minunkaan rakkauteni täydellistä ollut.
Sanotaanhan rakkaudesta näinkin..." ei muistele kärsimäänsä pahaa". Minä muistelin.
No, nyt ajatellaan ja kirjoitellaan iloisista ja valoisista asioista ja muistoista.
Rauhallista Joulua Sinullekin !