Ajattelin lähettää sinulle joulukortin.
Tai itseasiassa enemmän,
jotain kaunista, käsillä tehtyä,
jota olet sanonut toivovasi,
mutta se ei ollut mahdollista,
en tiennyt enää osoitettasi.
Olet poistunut niin täydellisesti
etten voi ottaa enää yhteyttä
ja sinä tiedät etten ota selvää,
jos tämä on se mitä haluat.
En lähetä joulukorttia sinulle,
joka olit niin läheinen,
että olisin tuntenut sinun selkäsi
tuhansien joukosta.
Tai tuntenut sinut hiuksista
tai jalkojesi asennosta
kaupan jonossa.
Miten voit olla niin kaukana,
kun olit niin lähellä?
Tai itseasiassa enemmän,
jotain kaunista, käsillä tehtyä,
jota olet sanonut toivovasi,
mutta se ei ollut mahdollista,
en tiennyt enää osoitettasi.
Olet poistunut niin täydellisesti
etten voi ottaa enää yhteyttä
ja sinä tiedät etten ota selvää,
jos tämä on se mitä haluat.
En lähetä joulukorttia sinulle,
joka olit niin läheinen,
että olisin tuntenut sinun selkäsi
tuhansien joukosta.
Tai tuntenut sinut hiuksista
tai jalkojesi asennosta
kaupan jonossa.
Miten voit olla niin kaukana,
kun olit niin lähellä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Veikkaisin, että toinen ajattelee samalla tavoin.
-----
Joskus tulee vain raja,
jonka ylittäminen tuntuu
vaikealta.
Olen ylittänyt rajan niin
monta kertaa. Turhaan.
Se olisi nyt sinun vuorosi.
Kiitos kauniista vastauksestasi. Mutta aina ei voi tehdä, mitä haluasi. Ei vain voi.
Olen ehkä hiukan myönteisempi.
----
Mikään ei ole
mahdotonta.
Mahdottomuus on
tietoinen valinta.
Tähän päädyin, kun
olen kuullut niin
monta kertaa
selityksiä.
Onkohan kukaan ikinä
miettinyt, miten
saadan mahdoton
mahdolliseksi?
Viestisi oli viisas ja kiitä siitä. Mutta entäpä jos ihmisen perusominaisuus onkin tyhmyys, eli kykenemättömyys nähdä sitä, mikä on tärkeää ja toimia sen mukaan?
Jos toimisin niin kuin ajattelen, niin minulla ei olisi huolenhäivää elämässä.
Muuten ihminen voi kehittyä. Oppia näkemään olennaisen.. Olen sitä mieltä..
Lähetä se kortti,ja joku kaunis runo sille jota kaipaat. Mitä tässä elämässä toisaalta voi menettää.
Minäkin haluaisin lähettää eräälle miehelle jonka vain hetken tunsin,mutta en enään lähetä.Jos itse saisin kortin häneltä alkaisi uusi vuosi sitten tosi onnellisessa mielentilassa.Turha toivo kuitenkin.
Ex mieheni ei korttia kuitenkaan saa vaikka 12 vuotta tunnettiin, enkä myöskään
hänen korttiaan haluasi.Menisi roskikseen.
Vaikeaa joskus, ota tästä nyt selvää!
Se, mitä runossa kirjoitin, on totta. Ei voi lähettää edes joulukorttia, kun ei tiedä osoitetta.
Jos toinen niin tahtoo, niin se on.
Mietinkin tässä vain omaa elämääni. Sinun runot kun herättää näitä ajatuksia tästä elämisen ja tunteiden vaikeudesta.
Uskon että et voi lähettää korttia, harmi sille joka olisi sen kortin saannut.
On se elämä joskus hankalaa!
Kuitenkin kauniita ajatuksia, ja hyvää mieltä, haluan sinulle lähettää näin joulun alla.
Kauniit ajatukset otetaan aina ilolla vastaan ja ne taas tuottavat hyvää mieltä. Sitä samaa toivon sinulle, erityistesti joulun alla.
Tunnen surun sadan metrin päähän live
elämässä ja tästä sen voi tuntea...kilometrien päästä, tai jopa ruudun takaa.
Kuinka sydän hypähtääkään,
kun näkee.. ei vaan on näkevinään
tutun rakkaan hahmon.
Rankkaa ja kiduttavaa.
Toivon Sinulle omaa tähdenlentoa,
vanha juttu jo, mutta silloin saa toivoa...
olen kokeillut:)
Runosi raapi taas surullisuudellaan minua, kuten aina.
Kirjoitat vastauksesi ja runosi niin intensiivisesti, että melkein tunnen sydämesi sykkivän. En erehtynyt, kun sanoin, että alan pitää sinusta, pidän jo.
kuinka voikin olla niin kaukana, kun oli niin lä-
hellä ?
Tunteet elävät, muuttuvat.
Minäkin haluaisin lähettää joulukortin eräälle,
mutta se ei vaan ole mahdollista. Luulen, ettei
se päätyisi kuitenkaan roskikseen, mutta kun hän
on sulkenut minut elämänsä ulkopuolelle jo, niin
sillä ei olisi mitään merkitystä hänelle, minulle
kyllä.
Mutta Sinun runosi, se menee syvälle surun kans-
sa. Jokainen säe koskettaa, jokaisessa on mukana
se kaipaus, joka elää yhä sisälläsi.
Tuo toiseksi viimeinen säkeistö oikein satuttaa
kun sitä lukee. Voin kuvitella sen kaiken ja näen
silmieni edessä Sinut - surussasi.
Sinulla on taito saada tunteet elämään
runoissasi, jokaisessa.
Lämmintä joulumieltä silti toivon Sinulle.
Kun sinun vastauksiasi lukee, liikuttuu. Miten ihmeessä löydät aina jotain uutta sanottavaa?
Kevyttä joulunalusta sinullekin!
Aamua ihanaa.
Vaikka aurinko ei paistakaan.
Mut ollaanhan me täällä.
Hymyillään kun tavataan.
Runojen muodossa.
Kiitos.
Kiitos viestistäsi. Kaikista palstan runoilijoista sinut erottaa yksi ominaisuus, kestävä positiivisuus. Se on suuri voima, josta kannattaa pitää kiinni.
pitäis löytyä osoitteeni sieltä, mutta onko siinä enään mitään mieltä kun sinä ja minä kaksi ujoa rakastavaa, salaa toisiaan kaipaavaa emme uskalla sanoa, emme tunteella kertoa kuinka paljon toinen toiselle merkitsee? Kuinka paljon he toisiansa ajattelee...(?)
En halua että vaikenet, olet ollut hiljaa jo pitkään. Ei ole elämää lohduttamassa mitkään kun sinua sinua vain ajattelen ja kaipaan, päätäni hämmentynyttä ikävällä ja surulla vaivaan. Ja se tuska...voi se tuska mikä sisälläni kasvaa...tahtoisin olla vain sinun ja sinua rakastaa...
Kiitos kauniista ajatuksistasi. Tunsin, että vastasit sydämellä.
Mutta vaikka kuinka toisin toivoisi, joskus on niin, että vain toinen jää kaipaamaan. Rakkaudessa ei aina ole tasapainoa.