autiolla tiellä häviän harmauteen
sisulla käännän kasvoni vastatuuleen
tuuli ulvoo ympärilläni kuin pilkaa
tehden, kylmä sade kasvojani piiskaa
jossakin edempänä pilkottaa kirkas
valopiste, joka suurenee lähemmäs
tullessani, tuulen ulvonta vähenee
sadekin laantuu, pian olen perillä
lähelläsi on lämmin ja hyvä olla
sisulla käännän kasvoni vastatuuleen
tuuli ulvoo ympärilläni kuin pilkaa
tehden, kylmä sade kasvojani piiskaa
jossakin edempänä pilkottaa kirkas
valopiste, joka suurenee lähemmäs
tullessani, tuulen ulvonta vähenee
sadekin laantuu, pian olen perillä
lähelläsi on lämmin ja hyvä olla
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näinmpä! :) Siellä se valo odottaa vaikka välleen tuntus, että ei siellä mitään ole...
Ja joskus sen tuulenkin on tyynnyttävä ja silloin pääsee..mmmm...;)
Mutta vielä minä sanon kun on ollut monesti mielessä ja aina..niin, unohtanut, että tuolla aiemmin sinulle Aimo kirjoitti aivan sairaan ihanan runon!
En sinne mielestäni voinut kirjoittaa,,juu nou.. ;þ ... mut tähän sanon! Onnen tyttö! :D
Lepposaa iltaa sinne ...ja katsotaan tuleeko tämä läpi,, sekoilee taas tää 24:n oikein kunnolla!
Murukulta, kun justiin tultiin koirulin kanssa kotiin. Kiitos kommentistasi, niistä tulee aina hyvä mieli. Olet nimesi arvoinen.
Hyvää yötä Sinulle : )
joka Hänestä huokuu, se on sitä parasta lämpöä.
Vaikka tuuli ulvoo, niin pelkkä ajatuskin päästä
Hänen syliinsä lämmittää sisäisesti.
Sitä tunnelmallista Padmea, josta erityisesti
pidän.
sinä se löysit tästäkin tekeleestä jotakin positiivista. Mukava, jos se tunneajatus välittyi lukijalle, kun runo muuten on aikas huonosti kyhätty.
runollista keskiviikkoista sinulle : )