Kävelen tätä tuntematonta tietä. Kura alkaa olla roudassa, sydän lämmetä. Kuljen potkimatta kiviä kunnes eteeni tulee kallio, jonka joudun räjäyttämään. Kallio ei kuule, mihin minua sattuu - enkä itse heti tiedä, mistä kaukaa tulevat kaiut.
Lapsi perässäni ei jaksa vauhtiani. Se huutaa syliini, haluaa aurinkoiselle niitylle. Kompastuu suuriin saappaisiinsa ja ikikestäviin sarkahousuihin.
Kun kallio räjähtää, saan päälleni tulisia kiviä,
enkä jaksa enää ryntäillä suuntaa muuttamatta.
Otan lapsen syliini, riisun suurista kengistä ja vien niitylle. Jäämme sinne yhdessä piknikille varjoisan puun alle, aurinkoon.
Lapsi perässäni ei jaksa vauhtiani. Se huutaa syliini, haluaa aurinkoiselle niitylle. Kompastuu suuriin saappaisiinsa ja ikikestäviin sarkahousuihin.
Kun kallio räjähtää, saan päälleni tulisia kiviä,
enkä jaksa enää ryntäillä suuntaa muuttamatta.
Otan lapsen syliini, riisun suurista kengistä ja vien niitylle. Jäämme sinne yhdessä piknikille varjoisan puun alle, aurinkoon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pidin kovasti