vanhus
mietteissään kulkee
puistotie
hiljaiset lumiset puut
näin viimeiset vuodet
menevät
enää ne eivät
paljon muistoja jätä
onneksi vielä
on meidän puistomme
puistotie
sinun muistosi
kuvina tulvii
minuun
täällä
suojana
lunmivalkoiset
hiljaiset puut
olemme taas
sinä ja minä
mietteissään kulkee
puistotie
hiljaiset lumiset puut
näin viimeiset vuodet
menevät
enää ne eivät
paljon muistoja jätä
onneksi vielä
on meidän puistomme
puistotie
sinun muistosi
kuvina tulvii
minuun
täällä
suojana
lunmivalkoiset
hiljaiset puut
olemme taas
sinä ja minä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaunis, harras...
Näin hiljaiset, lumiset puut ja "heidän" puistotiensä.
Sain tästä aiheen seuraavaan tauluuni.
Kiitos, peres!
taas runoasi.
Näen sieluni silmin tuon vanhuksen astelemassa
puistotietä lumivalkoisten puiden alla.
Niin kuin olen sanonut aiemminkin, Sinun runosi
koskettavat aina sisällöllään - kiitos.
Tämä oli taas oikea osoitus kuinka samasta aiheesta voi tehdään jotain muuta.
Aivan erinomainen ja tunnelma oli lämmin ja läheinen...Muisto!
Ten points ,, Murulta säkkiin kolahti,,siis sujahti ;)
Lunta ei oo - ei jälkiä jää
mutta puistoon päin kävellään...
Mukvaa pvää, peres ja kiitos! :D