Kimurantti kysymys:
Ositus tehty, omaisuus jaettu - kaikki ok mutta:
mitä tapahtu jos jommalakummalta ns sammuu lamppu ennenkuin virallinen ero on voimassa?
Kysynpä siksi, että ei tunnu oikein olevan selvää - että tuleeko se lopullinen ero vai ei?
Muutan kaikki ihan kunnossa eikä osituksesta tullut minkäänlaista riitaa.
Ositus tehty, omaisuus jaettu - kaikki ok mutta:
mitä tapahtu jos jommalakummalta ns sammuu lamppu ennenkuin virallinen ero on voimassa?
Kysynpä siksi, että ei tunnu oikein olevan selvää - että tuleeko se lopullinen ero vai ei?
Muutan kaikki ihan kunnossa eikä osituksesta tullut minkäänlaista riitaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei, jos lopullista eroa ei ehditty ennen kuolemaa myöntää (esim. jos kuolee harkinta-aikana ennen avioeron "kakkosvaiheen" hakemista). Tehty ositus ei kuitenkaan mitenkään raukea, se on ja pysyy. Sama olisi, jos tehtäisiin ositus, mutta lopullista avioeroa ei koskaan haettaisi.
Tuolla voi olla suurikin merkitys... mikäli kuolleella puolisolla ei ole rintaperillistä eikä testamenttia. Silloin harkinta-aijasta huolimatta aviopuoliso perii, jos olisivat avioeronneet hänet olisi perinyt sukunsa perintökaaren mukaisesti.
Jos taas rintaperillisiä on, asialla ei merkitystä... ositus kun tehty jo puolisoiden osalta, ja lapset perivät vainajan jäämistön.
Eipäs taidakaan periä. Pitäisi sinun tämä tietää :)
"AL
7 §
Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut. (25.2.1983/209)"
Totta, oikein aiheellinen oikaisu... muistan jatkossa.
>>"AL
7 §
Ellei lopullista eroa ole ehtinyt tulla ennen toisen kuolemaa, niin kuollessa ero tulee ihan varmasti.
Mites tuo ositus on voitu tehdä jos ei ole tietoa tuleeko ero vai ei?
Vai onko erohakemus jätetty ja siksi on "oletettu" sen tulevan?
No jatkoksi tuli mieleen että, tässä kohtaa on kai sitten "porsaanreikä" aviopuolisoiden vahingoksi ja yhteiskuntaa kuormittava lain väärä sisältö jos näin voidaan menetellä eli osittaa vaikka ero ajatus on harkintaajalla ja vielä useastikkin täysin kesken!
Mieleen tulee kaksiteräinen miekka. Eli annetaan ja lailla säädetään harkinta aika siksi että voi harkita. Samaan aikaan kuitenkin on jomalla kummalla osapuolella "hajoittaa" mahdolliset parisuhteen jatkamisen perusteet asumisen ja perusturvan osalta joten harkinta aika menee siihen henkiseen ja taloudelliseen ym raastavaan taisteluun joten varmaan on ero selvä sen jälkeen.
Elikkä lähinnä lainlaatijaa koskevaa arviointia harkinta ajan käytöstä oikeasti suhteen harkintaan eikä lain mahdolistamaan omisuuden sekä perusteiden hajoittamiseen.
Puoliso joka lunasti toisen yhteisestä asunnosta tarvitsi pankkilainaa ja lainaa ei herunut, ennenkuin oli erohakemus jätetty käräjäoikeuteen ja tehty pankin juristin avulla ositussopimus.
Lainaa kyllä järjestyi.
Ero on yleensä harkittu ja asia selvä silloin, kun 1.vaiheen hakemus jätetään. Silloin on järkevintä jakaa kimpsut samantien eikä pitkittää tuskaa.
Harkinta-aika on varmaan kirjoitettuniitä ei täydellä pakalla pelaavia varten, jotka vekslaavat suhdettaan eestaas. vaikka ei siitä niillekään apua ole.
annoitte suhteenne "pankinkäsiin" ? Eli pankki vaati tietenkin lainalle ositussopimusta takuiksi. Mutta jokuhan on vaatinut rahaa ?? Että on tarvinnut hakea lainaa?
Kun edellä kerrottiin että tuleeko eroa vai ei niin on kai selvää että harkinta aikaa käytetään harkintaan johon lain laatija kai on sen tarkoittanut.
En usko että pankki vaatii eroa tai ositusta sillä erohakemushan tulee tehdä että, syntyy ositusperuste.
Eli kun vaatii rahaa eikä aviollittoa tai suhdetta kuntoon niin menee ne harkinta ajan tahtosisältö harakoille.
No kai teillä ero onkin ollut se alkupeläinen tarkoitus ja raha ohjasi sen. Va ipäädyitteköhän itse eroon? Kun sitä tuolla epäiltiin että "tuleekohan se" mistähän se voisi tulla??
No tuota myös pelkäsin että, "ero" onkin usein vain siksi että saadaan kimpsut ja kampsut jaeuttua?! Sehän se on se tämän päivän parisuhde ja liitto.
Harkinta aika lienee tarkoitettu ihmisten omaa sisintä varten saadakseen selville "veksaamatta" onko valinta /päätös oikea. Tai tarpeen siinä kyvyssä /kyvyttömyydessä kantaa vastuu suhteesta.
Tavaroiden jako ja materiaalin ositus nimen omaan ennenaikaisesti asettuu itse ihmisten yläpuolelle ja nimen omaan vaikuttaa tai peräti ratkaisee ihmisten välisen eron.
No eipähän tarvitse itse taaskaan päättää tai ottaa vastuuta. Voi kertoa että kun on jo osituskin tehty ym ym ,,,
Kun et ymmärrä mistään mitään niin älä kirjoittele.
Et yhtään tiedä mistä on kyse, ei kait kukaan tällä palstalla kaikkea kerro.
Eli taustalla menetetty terveys, työkyvyttömyys ja toisen korkea ikä.
Revi siitä huumoria ilkimys.
Minä käytin harkinta ajan edukseni, ja päätimme jatkaa liittoa. Ositus suoritettiin, kirjattiin avioehto. Helpotus tuli, kun ukko ei enää pääse hassaamaan omaisuuttani. Ja en ole enää takaamassa sen hurjia lainoja.(vaan se vastaa pöllöilyistään ihan itse. No, nyt olemme uskaltaneet sitten tehdä ne yhteiset lapsetkin, toistaiseksi olemme olleet suunnilleen samaa mieltäkin asioista. Ihan kiva hän on ihmisenä, ainoastaan täysin toivoton raha-asioissa.
Koko harkinta - aika on menneen talven lumia, yleensä se vain pitkittää tuskaa.
Jos haluaa erota, sen pitäisi käydä huomattavan fiksummin kuin nyt; eletään löysässä hirressä 6 kk.
Voihan jo harkinta-aikana tehdä kaikki avioeron järjestelyt:
- osittaa omaisuus
- muuttaa erilleen
- sopia lasten elatuksesta, tapaamisista ja huoltajuudesta
- muuttaa sukunimensä
- alkaa seurustelemaan
- jne.
Mitä tarkoitat kun kirjoitat: "eletään löysässä hirressä 6 kk." ??
Ainoa mitä ei voi tehdä, on solmia uutta avioliittoa harkinta-aikana... se tuskin on suuri murhe...
Harkinta-aika on joillekin ihmisille todellinen, siksi hyvä olla olemassa. Lisäksi, ns. äkkipikaistuksissa ei tule haettua (ja saatua) avioeroa "pikanatoimituksena"... sekin on hyvä asia.
Ja edelleen, ellei harkinta-aikaa tahdota käyttää harkitsemiseen, ovat kaikki asiat hoidettavissa jo tuon 6kk aikana.