95-oktaanista wanhaan autoon?

Okei, mutta jos on seetit, ja venttiilit on säädetty 95:lle, niin voiko SITTEN vielä lisätä bensaan lyijynkorvikelisäainetta? Häh? Meinaan, että ei kai se aiheuta ongelmia?

Mitä häh? kirjoitti:

Okei, mutta jos on seetit, ja venttiilit on säädetty 95:lle, niin voiko SITTEN vielä lisätä bensaan lyijynkorvikelisäainetta? Häh? Meinaan, että ei kai se aiheuta ongelmia?

Eipä ole tuullut kokeiltua.. Mutta tuskinpa tuo mitään ongelmima aiheuttanee.

ps. Ei niitä venttiileitä tarvitse erikseen 95:lle "säätää", normaalit säädöt rittävät jos on seetit.

Vaikkakin väärä oktaaniarvo yhdistettynä väärään sytytyksen ennakkoon voi aiheuttaa venttiilirikon, niin olen sitä mieltä, että eiköhän nyt kannattaisi tehdä pesäeroa 95:n ja 'lyijyttömän' väliin. Myös 98 on lyijytön ja suuremmassa osassa korkeaoktaanisia ei ole edes korviketta. Korvike lisäksi katoaa moottorista heti, kun vaihtaa korvikkeettomaan bensiiniin (lyijyllisen aikoihin suojaava lyijykerros jäi jopa pariksi tankkausväliksi), eli riskiä tankata 99:iä ilman venttiilinsuoja-aineita, ei kannata ottaa, ellei ole ehdottoman varma, että bensiinistä valmiiksi suoja-ainetta löytyisi (tupla-annostus ei tuhoa todennäköisesti mitään).

Venttiilien istukat voidaan vahvistaa, joten autoa voidaan ajaa tämän jälkeen ilman venttiilien suoja-ainetta. TÄMÄ EI SALLI 95:LLA AJAMISTA, JOS AUTON OKTAANITARVE ON YLI SEN ARVON! Myöskään ellei autossa ole vahvistettuja venttiili-istukoita, autoon ei parane tankata edes 98:ia, ilman suoja-ainetta. (Ja huomauttaisin, että on myös mahdollista lisätä suoja-ainetta 95:een - jos auto on vanha, mutta oktaanitarve ei ole korkea, ja puristussuhde on matala).

Monet 98:ia tarvitsevat koneet voidaan muuttaa 95:lle myöhäistämällä sytytysennakkoa. Jälkikäynnin riski nousee, ja liiallisen ennakon aiheuttamat vaarat (98:lla liiallinen ennakko lähinnä ylikuumentaa koneen ja vie tehoja, 95:lle johtaa nakutukseen ja mahdollisesti hyvin pikaiseenkin konerikkoon).

98:iin siirtyminen voi matalapuristeisemmassa moottorissa aiheuttaa sen, että bensiini palaa hitaammin ja nostaa koneen lämpötilaa (pahimmassa tapauksessa polttaa pakoventtiilit). Jos tällöin ennakkoa nostetaan, saattaa tehot jäädä alle 95:n antaman tehon, koska polttoaine alkaa vuorostaan palamaan ennen yläkuolokohtaa, tehden negatiivista työtä. Tällöin männät kuumenevat ja kone kuumenee (äärimmäisessä tapauksessa männät sulavat). Pelottelusta huolimatta 98 on korkeapuristeisessa autossa parempi valinta. Nakutus nimittäin voi sekunnin murto-osassakin aiheuttaa suuren vahingon.

Uudella autolla ajettaessa ei taida olla moottorin kestollisesti paljoa merkitystä millä oktaaniluvulla ajaa. Tietokone hakee optimaalisen ennakon käytetylle bensiinille. Ero näkyy lähinnä kulutuksessa ja tehoissa. Peruskoneessa eroa ei paljoa esiinny, mutta turbotetussa bensiinikoneessa ero korkeaoktaanisen hyväksi voi olla jo aika radikaali.

whiic kirjoitti:

Vaikkakin väärä oktaaniarvo yhdistettynä väärään sytytyksen ennakkoon voi aiheuttaa venttiilirikon, niin olen sitä mieltä, että eiköhän nyt kannattaisi tehdä pesäeroa 95:n ja 'lyijyttömän' väliin. Myös 98 on lyijytön ja suuremmassa osassa korkeaoktaanisia ei ole edes korviketta. Korvike lisäksi katoaa moottorista heti, kun vaihtaa korvikkeettomaan bensiiniin (lyijyllisen aikoihin suojaava lyijykerros jäi jopa pariksi tankkausväliksi), eli riskiä tankata 99:iä ilman venttiilinsuoja-aineita, ei kannata ottaa, ellei ole ehdottoman varma, että bensiinistä valmiiksi suoja-ainetta löytyisi (tupla-annostus ei tuhoa todennäköisesti mitään).

Venttiilien istukat voidaan vahvistaa, joten autoa voidaan ajaa tämän jälkeen ilman venttiilien suoja-ainetta. TÄMÄ EI SALLI 95:LLA AJAMISTA, JOS AUTON OKTAANITARVE ON YLI SEN ARVON! Myöskään ellei autossa ole vahvistettuja venttiili-istukoita, autoon ei parane tankata edes 98:ia, ilman suoja-ainetta. (Ja huomauttaisin, että on myös mahdollista lisätä suoja-ainetta 95:een - jos auto on vanha, mutta oktaanitarve ei ole korkea, ja puristussuhde on matala).

Monet 98:ia tarvitsevat koneet voidaan muuttaa 95:lle myöhäistämällä sytytysennakkoa. Jälkikäynnin riski nousee, ja liiallisen ennakon aiheuttamat vaarat (98:lla liiallinen ennakko lähinnä ylikuumentaa koneen ja vie tehoja, 95:lle johtaa nakutukseen ja mahdollisesti hyvin pikaiseenkin konerikkoon).

98:iin siirtyminen voi matalapuristeisemmassa moottorissa aiheuttaa sen, että bensiini palaa hitaammin ja nostaa koneen lämpötilaa (pahimmassa tapauksessa polttaa pakoventtiilit). Jos tällöin ennakkoa nostetaan, saattaa tehot jäädä alle 95:n antaman tehon, koska polttoaine alkaa vuorostaan palamaan ennen yläkuolokohtaa, tehden negatiivista työtä. Tällöin männät kuumenevat ja kone kuumenee (äärimmäisessä tapauksessa männät sulavat). Pelottelusta huolimatta 98 on korkeapuristeisessa autossa parempi valinta. Nakutus nimittäin voi sekunnin murto-osassakin aiheuttaa suuren vahingon.

Uudella autolla ajettaessa ei taida olla moottorin kestollisesti paljoa merkitystä millä oktaaniluvulla ajaa. Tietokone hakee optimaalisen ennakon käytetylle bensiinille. Ero näkyy lähinnä kulutuksessa ja tehoissa. Peruskoneessa eroa ei paljoa esiinny, mutta turbotetussa bensiinikoneessa ero korkeaoktaanisen hyväksi voi olla jo aika radikaali.

Kyllä se niin on kuin whiic kirjoittaa. Vanhempiin koneisiin ei ole muuta konstia kuin seetien asennukset tai ajat suosituksen mukaisella oktaanilla lisäaineella. Tarkistin juuri Nesteeltä oman pelini bensan soveltuvuuden ja Nesteen sivuilla oli maininta, että esim. Saab 96:een 98 lisäaine. Katselin vielä bensan ominaisuuksia ja 95 ja 98 EI SISÄLLÄ MITÄÄN VENTTIILIEN SUOJA-AINETTA kuten joskus TB:n Terrassa oli. Eli älkää uskoko kaikenmaailman "asentajien" asiantuntijaneuvoja jos haluatte, että kone kestää.

9kuuppa kirjoitti:

Kyllä se niin on kuin whiic kirjoittaa. Vanhempiin koneisiin ei ole muuta konstia kuin seetien asennukset tai ajat suosituksen mukaisella oktaanilla lisäaineella. Tarkistin juuri Nesteeltä oman pelini bensan soveltuvuuden ja Nesteen sivuilla oli maininta, että esim. Saab 96:een 98 lisäaine. Katselin vielä bensan ominaisuuksia ja 95 ja 98 EI SISÄLLÄ MITÄÄN VENTTIILIEN SUOJA-AINETTA kuten joskus TB:n Terrassa oli. Eli älkää uskoko kaikenmaailman "asentajien" asiantuntijaneuvoja jos haluatte, että kone kestää.

" Nesteen sivuilla oli maininta, että esim. Saab 96:een 98 lisäaine. Katselin vielä bensan ominaisuuksia ja 95 ja 98 EI SISÄLLÄ MITÄÄN VENTTIILIEN SUOJA-AINETTA kuten joskus TB:n Terrassa oli."

Aivan. Ja jos teettää kanteen istukkaremontin, niin Saab 96:een 98 (EI 95). Istukkaremontin jälkeen EI OLE PAKKO käyttää lisäaineita.

Jos et ole varma onko edellinen omistaja mahdollisesti teettänyt seetien asennuksen, niin KÄYTÄ LISÄAINETTA. Lisäaineen käyttäminen 'päivitetyssä' moottorissa aiheuttaa hyvin vähän haittaa tai hyötyä, mutta lisäaineen pois jättö päivittämättömässä saattaa aiheuttaa kalliinkin venttiilirikon.

Jotkut wanhat automallit omaaavat riittävän kestävät venaistukat, mutta kansan tietämys näistä moottoreista, on aika vähäinen ja huhupuheisiin perustuva. Ei ole mitään haittaa pistää venttiilin suoja-aineita mihin hyvänsä autoihin, KUNHAN NIISSÄ EI OLE KATALYSAATTORIA (wanhoissa harvemmin on). Lisäaineen käyttäminen ei aja vararikkoon, kuten ei 98:kaan.

whiic kirjoitti:

" Nesteen sivuilla oli maininta, että esim. Saab 96:een 98 lisäaine. Katselin vielä bensan ominaisuuksia ja 95 ja 98 EI SISÄLLÄ MITÄÄN VENTTIILIEN SUOJA-AINETTA kuten joskus TB:n Terrassa oli."

Aivan. Ja jos teettää kanteen istukkaremontin, niin Saab 96:een 98 (EI 95). Istukkaremontin jälkeen EI OLE PAKKO käyttää lisäaineita.

Jos et ole varma onko edellinen omistaja mahdollisesti teettänyt seetien asennuksen, niin KÄYTÄ LISÄAINETTA. Lisäaineen käyttäminen 'päivitetyssä' moottorissa aiheuttaa hyvin vähän haittaa tai hyötyä, mutta lisäaineen pois jättö päivittämättömässä saattaa aiheuttaa kalliinkin venttiilirikon.

Jotkut wanhat automallit omaaavat riittävän kestävät venaistukat, mutta kansan tietämys näistä moottoreista, on aika vähäinen ja huhupuheisiin perustuva. Ei ole mitään haittaa pistää venttiilin suoja-aineita mihin hyvänsä autoihin, KUNHAN NIISSÄ EI OLE KATALYSAATTORIA (wanhoissa harvemmin on). Lisäaineen käyttäminen ei aja vararikkoon, kuten ei 98:kaan.

Olen ilmeisesti esittänyt asiani epäselvästi, mutta olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa. Otin tuon kuupan vain esimerkiksi, koska itselläni on siitä eniten kokemusta.
Ajelen itsekin pääsääntöisesti 98:lla, joskin joskus tulee "hairahdettua" 95:een (harvemmin, jälkikäynnin takia). Kyllä vanhaan autoon kannattaa 98:a laittaa, ei niistä oktaaneista(kaan) haittaa siellä ole.

Pahoittelen, jos olen aiheuttanut sekaannusta. =)

Lämmintä kesää ja nautinnollisia kilometrejä.!

t. MikkiV4