enhän lähtenyt
lumentulon tieltä sadepisaroina
jäin vain varjoina kylmään maahan
rannalle huuhtoutuneena suortuvana
muistan kasvosi sirpaleissa
joihin astuin kulkiessani rannalla
rannalla - johon vedet virtasivat
jossa kohtasimme
silloin nuorina - muistatko?
kun aika eli elämäänsä rinnallamme
******************************************
lumentulon tieltä sadepisaroina
jäin vain varjoina kylmään maahan
rannalle huuhtoutuneena suortuvana
muistan kasvosi sirpaleissa
joihin astuin kulkiessani rannalla
rannalla - johon vedet virtasivat
jossa kohtasimme
silloin nuorina - muistatko?
kun aika eli elämäänsä rinnallamme
******************************************
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi elämisen vaikeus,
runossasi kulkee haikeus...
Pidin tästä todella paljon:)
oli tämäkin runosi, sai melkein sanattomaksi, kiitos lukunautinnosta Darkkis!