Imatran Kylpylä

...on kylpylässä paljonkin. Parkkialueella useimmissa autoissa näkyi olevan venäläinen rekisteritunnus.

Sensijaan tanssimassa noita ei näkynyt.

Noin siis viime tiistaina, kun FBI Beat oli viimeisellä keikallaan ennen joululomansa alkua.

Pojat tulivat oitis kättelemään ja juttelemaan, kun havaitsivat tutun tyypin kävelevän sisään.

Uudelta joululevyltään totta kai soittelivat ja laulelivat muutaman kappaleen. Muuten sitä samaa turvallista fiibbarimusaa kuin aina muulloinkin.

Naistentanssit. Ensikertaa uudessa moodissa olevaan paikkaan kun nyt tulin, en tiennyt sijoittumisesta vielä mitään, joten parkkeerasin vain erääseen pöytään, kun siinä vapaata oli.

Oitis haki tangolle paikan isoin ihminen. Eipä juuri taivuteltu.

Onneksi seuraavaksi sitten jo tuli asialle tuttu tyttö, kooltaan vain kolmanneksen verran edellisestä.

Kolmen tuttavan kanssa sitten vain illan kuluessa tanssinkin. Kuusi muuta oli joko täysin ennen näkemättömiä tai vain näkötuttuja.

Nirppiksestä en havaintoa tehnyt, mutta baaritiskin orkesterikorokkeen puoleisen pään tuntumissa näkyi osaavampi naisväki majailevan.

Vain kaksi huipputason tanssijaa, nainen ja mies (molemmat tuttuja) näkyi paikalla olevan. Poistuivat jo ennen yhtätoista.

Itse roikuin puoli yhteen, jolloin jo tanssitettavat alkoivat olla vähissä.

Tilaa olisi enimmän aikaa ollut, mutta kapeahkolla tanssilattialla liikkumissääntöjä hallitsemattomat onnistuivat tehokkaasti torpedoimaan kunnon meiningin pääosan ajasta.

Ihan rirveästi kännisiä ei ollut kuin pari äijää vain.

Ajoittain oli paettava eteisen puolelle, mistä onneksi tutut osasivat hakea. Törmälöiden kanssa siellä pelailtiin pelikoneilla. Miika hävisi kaikki irtorahansa, mutta Markus sensijaan voitti taskullisen kolikoita. Meinasivat housut pudota rahojen painosta. Itselläni meni jokseenkin fifty fifty.

Hakusaldo ei korkeaksi noussut: 15.