te joilla huonosti syöviä lapsia, miten saatte lapsenne syömään. Mä oon ihan uupunu kun en saa 2v. lastani kunnolla syömään. aamupuuron syö jotenkuten, sit seuraavaks on lounas keskipäivällä- syö jonkun verran, n. 1/2 purkkia- purkki ja sit päiväunten jälkeen välipala, silloin jogurtti tai hedelmää. Päivällistä ei suostu syömään jos ei oo purkkia- samoten lounaan kanssa. Iltapala on sit 19 maissa ja silloin leipää ja jogurttia/ hedelmää. Monet päivät sellasia ettei syö kun yhden lämpimän aterian. Ja vaikka olisi jättäny illalisen pois ei välttämättä edes syö iltapalaa. Hermostuttaa kun alkaa olemaan arkipäivää tämä vähäinen syöminen (vuoden ikäsenä söi enemmän päivässä kun nyt). Lapsi ei syö itse, paitsi jogurttia ja leipää- kaiken muun joudun syöttämään ja silloinki kääntää pään pois tai sylkee ruuat. Luovutan helposti ja sanon että kiitos ruuasta ja otan sen pois- seuraavalla aterialla sit. Mitä pitäis tehdä- oon niin loppu tämän asian kanssa, ja mitkä olisi hyviä kotiruokia, kun ei edes perunamuusi mene alas. Auttakaa. Oon jatkuvasti raivona tämän asian takia. Mitään herkkuja en lapselleni anna! Enkä jaksa mitään että "kyllä se lapsi syö kun sillä on nälkä" joo parin syömättä olleen päivän jälkeen varmaan.
lapsi ei syö!!
????
91007
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
itselläni ei vielä ole kokemusta mutta tuli mieleen että oletko kokeillut että saa jälkiruuan kun on syönyt hyvin? syöttekö samaan aikaan? olet varmaan kokeillut eri puuroja? meillä kaikkein parhain puuro on puolukka ja vadelma vai mansikka banaani (valmis puuroja) istuuko ihan pöydässä vai vielä syöttötuolissa? meillä meinaan ei itse syö jos istun vieressä kun olen jonkun 1-2m päässä niin sit syö tosi hienosti itse (1v2kk) kokeile vaihtaa lusikkaa tai lautasta tai vaikka laittaa pöydän päähän... toivotaan että tämä "vaihe" menee pian ohi!
ei syödä samaan aikaan- olen kokeillut mutta ei auta. Istuu itse tuolilla pöydän ääressä, syöttötuolissa ei oikein halua istua. jos en istu vieressäö niin tulee pois pöydästä. Puuroa kun teen ni on ihan tavallista puuroa ja siihen hedelmäsosetta sekaan. Sellasina päivinä kun on syöny hyvin voi saada jonku keksin.
hei, onko hampaita tulollaan??
meillä vajaa 2v. tytöllä tulossa poskihampaita, selvästi vähemmän syö nyt! ei välttämättä kelpaa muu kuin kiisseli ja leipä. näin meillä... :)
Meillä ei lapsi kanssa syö paljon mitään, huolestuttaa ihan, kun ei paino nouse! Nyt 2v ja paino 12-13kg.
Meillä syö aamulla pari lusikkaa jogurttia, lounaalla ehkä 1/2 purkia ruokaa. Välipalaa ei syö, tai korkeintaan haukkaa leivästä. Päivällisellä syödään kaikki samaa ruokaa, eli lapsi ei yleensä syö mitään, joskus saattaa ottaa esim. 1 rkl perunaa tai puolikkaan nakin. Syöminen menee leikkimiseksi, usein heittää ruuat pöydältä. Silloin laitan pois ruokapäydästä.
Iltapalaksi syö puuron, jota menee usein n. 1-2dl.
Olen huomannut, että ruoka menee paremmin alas, kun lapsella on jotain muuta tekemistä, esim. luen tai näytän kuvia kun syömme. Iltapuuro syödään telkkarin edessä, ja se on ainut ruoka jonka syö kohtalaisen hyvin! Vaikka sitä ei kai suositella, kokeile söisikö paremmin kun katsoo samalla lastenohjelmia!
Toinen konsti on, että sanon vieväni ruuan jollekin, esim. naapurin vauvalle, tai tuttavan kissalle. Lapsi ei välitä yhtään, jos sanon että äiti syö, mutta jostain syystä muille ei saa ruokaa viedä! Välillä sanon myös, että "älä nyt syö tätä ruokaa, ei kannata syödä että muillekin riittää!" silloin lapsi haluaa välttämättä ottaa ruokaa! Tosin yleensä vaan lusikallisen, mutta edes jotain.
Kokeile myös sitä, että sekoitat purkkiruokaan osan kotiruokaa, esim. keitettyjä vihanneksia, perunoita tai makaronia. Kokeile antaa purkkiruokaa parina päivänä ketsupin kanssa, ja anna sitten kotiruokaa ketsupin kanssa, jos ei huomaisi eroa.
Tällaisia konsteja meillä on kokeiltu, mutta välillä ei auta mikään. Jos ei vaan syö mitään, yritän tarjota paljon juomista, että edes saisi nestettä tarpeeksi.
Melko tuttua...leikiksi se meilläkin syöminen pääsi menemään. Ja vanhemmat raivosi ja tuskaili ja miettivät mitä pitäisi tehdä. Kiristys, uhkailu ja lelujen takavarikoiminen tuli kokeiltua; no, ei auttanut.
Lopulta vaihdoimme pehmeämpään linjaan. Lääkkeeksi otettiin pienemmät annokset. Niin pienet, että lapsi söi ne varmasti (se voi olla vaikka ruokalusikallisen verran makaronia ja pientäkin pienempi pala lihaa). Sitten jatketaan ottamalla lisää jos mieli vielä tekee.
Pikkuhiljaa on annoskoko kasvanut ja nyt ruokaa menee jotenkuten minimirajoilla.
Pääsääntöisesti lapsi syö itse. Syötämme, jos pyytää - muuten emme. Ja jos syöttämisestä ei meinaa tulla mitään, se lopetetaan saman tien eikä yritetäkään vängällä.
Uskon vakaasti, että syöminen on edistynyt koska ruokapöydässä ei ole enää yhtä kireä tunnelma kuin ennen.
Toistaiseksi on lapsi kasvanut vaikka onkin painokäyrän alarajoilla. En huolestu itse syömisestä paitsi jos kasvu pysähtyy. Pieni mahanympärys on ihan tervettä. (Ennen vanhaan vanhemmat syöttivät voita huonosti syövälle lapselle, että tämä "saisi kaiken tarvitsemansa energian" ja pääsisi neuvolakäyrien mukaisiin mittoihin myös painossa.)
Karkkia saa muutaman namin karkkipäivänä; jäätelöä silloin tällöin jos käymme kaupungilla tai ruokailu on mennyt erityisen kivasti.
ps. jugurtti ja leipä on meidänkin lapsen herkkuja. Lisäksi makaroni parmesanjuustolla, makaronilaatikko, veriletut ja monet keitot menevät hyvin. Kasviksista lähinnä kurkku maistuu "tikkuina", joskus harvoin myös tomaatti.
Lasta ei pidä pakottaa syömään. Hän kyllä osaa syödä sen verran kuin on hänelle sillä hetkellä tarpeeksi. Meillä aikuisilla on usein ihme pakkomielteitä tuon syömisen suhteen, joiden noudattaminen aiheuttaa lapsessa suurta tuskaa. Älkää pakottako älkääkä antako toisaalta herkkujakaan.
Huomioikaa myös se, että lapsella voi olla aistiongelmia tai syöminen voi aiheuttaa hampaiden kasvaessa kipuja. Silloin on hyvä tarjota sellaisia ruokia jotka sopivat paremmin ja valita näistä vaihtoehdoista ne terveellisimmät.
Kiitos näistä vastauksista! Vähän auttaa kun tietää että on muita joilla samat ongelmat. Nytki lapsi jätti lounaan välista, niin sai mennä nukkumaan tyhjällä vatsalla :(. Hampaat on jo tullu että en usko että johtuu siitä, mutta koitetaan jaksaa taistella. Eihän tässä muuta mut harmittaa just ku saa niin usein heittää ruokaa pois kun ei toiselle kelpaa...
Hei
Kannattaa unohtaa kasvukäyrät ja painon tarkkailu! Jos lapsi on terve, niin kyllä hän tietää, miten paljon tarvii ruokaa. Lapsi ei itseään nälällä kuihduta..
Oma tyttö on reilu parivuotias ja painaa n. 12 kg. Olen laittanut ruoan eteen hänelle ruoka-aikana, ja hän on saanut syödä itse vuosikkaasta asti. Kieltäyty syöttämisestä silloin..Tyttö syö sen verran kuin syö, mutta pakottamaan en ala. Minusta sillä ei saada aikaan kuin vahinkoa. Muutenkaan syömisestä ei kannata tehdä numeroa.
Suosittelen lapsen ottamista mukaan ruoan laittoon, pöydän kattamiseen jne. , niin paljon kuin mahdollista. Voi lisätä ruokahalua! Ja tietty ruoan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, ennemmin vähän kunnon lihaa, kanaa, kasviksia, rasvaa, kuin höttömakaroneja, vaaleita leipiä, sokereita jne.
Hyviä ruokahetkiä joulupöytään!
Meillä selvittiin syömättömyys-ongelmasta, kun hoidettiin lapsen ummetus kuntoon. Puoitoistavuotiaana kesäkuumalla yksi sosepurkki riitti kolme päivää, muuten joi sit pelkästään maitoa. Kyllä siinä vanhemmat tuppaa huolestumaan... Lääkäriltä saatu ruokavalioremontti-ohjelma ja kunnon lääkitys johtivat siihen, että nyt lapsi 2v syö aamupuuron, kunnon lounaan, päikkäreitten jälkeen välipalan, lämpimän iltaruuan ja vielä puuronkin. Mielialaltaankin tyttö on muuttunut aurinkoiseksi ja "kiltiksi". Niinä päivinä kun vatsa on kovalla, mikään ei suju, ei leikki eikä varsinkaan syöminen. Ummetus on ikävä vaiva (ja kallis) mutta onneksi helposti hoidettavissa. Tämä siis oli meillä ongelmana, mutta syömättömyys voi olla oire vaikka jostain allergiastakin. Kannattaa käyttää lapsi lääkärissä, edes oman mielenrauhan takia. Voimia!