Puna poskillasi, käy piiloon kyynelien
on herkkyys muistojen, niin kaipaava
Tahdoin ommella sut, kai sieluun haavoitetun
käy hetki unohduksiin, kuin uni suojaava
Tuska päättymätön, tunne sydäntä vie
jättää jälkensä vain, mun sisimpään
Tule rakkaani luo,
et toista mietettä tuo,
on kuvas juurtunut,
sielunpeileihin
Yhden hiljaisen yön, kuulin tuulten myrskyävän
ne tahtoi viedä pois, mun rakkauden
on herkkyys muistojen, niin kaipaava
Tahdoin ommella sut, kai sieluun haavoitetun
käy hetki unohduksiin, kuin uni suojaava
Tuska päättymätön, tunne sydäntä vie
jättää jälkensä vain, mun sisimpään
Tule rakkaani luo,
et toista mietettä tuo,
on kuvas juurtunut,
sielunpeileihin
Yhden hiljaisen yön, kuulin tuulten myrskyävän
ne tahtoi viedä pois, mun rakkauden
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten kaunis runo * huokaa *
Olisi tehnyt kovasti mieli kirjoittaa vastarunoa,
mutta näin aamusta ei oikein aivot toimi.
Kiitän lukunautinnosta ja toivotan mitä parhainta
Joulun aikaa Sinulle.
Älähän huokaile, jospa minä huokailisin
sinun runoja lukiessani, ihan
"tässä ja nyt".
Sinä olet värikäs, kantaaottava ja
loistava runojen kirjoittaja, ja keskustelun
avauskin oli mielenkiintoinen. Nyt saa sitten
puhdistaa mieltä, jos siltä tuntuu.
Sinulla on oma persoonasi, ja puhut omalla
sydämelläsi, niin sen täytyy ollakkin.
Hyvää Joulua Linda, ja kiitos kaikista
kommenteistasi minulle, tiedät- ovat arvokkaita,
,,,lastu.
näkevät syvälle.....