olen niin helvetin yksinäinen. en tiedä, mistä se johtuu, etten ystävysty helposti, vaikka yritän. tietysti minusta, mutta en tiedä, mitä teen aina väärin.
saatan aluksi näyttää epäröivältä ja hiljaiselta tyypiltä, mutta todellisuudessa olen itsepintainen, levoton, intuitiivinen, vahva ja samalla hyvin herkkä.
haluaisin niin kovasti, että minua kohtaan osoitettaisiin edes jonkinlaista kiintymystä. pidän muutamaa rohkaisevaa sanaa ja myötätunnonosoitusta paljon arvokkaampana kuin monet ihmiset. ehkä siksi, että kuulen niitä hyvin harvoin.
olin joskus hyvinkin sosiaalinen ja nautin huomiosta, jota sain osakseni. nykyään tämä kaverivaje, uusi kaupunki ja koulu on tehnyt minusta aran ja toisiaan etäisen. tunne on elämäni kriittisin kohta.
poikaystäväni teki minut onnelliseksi vielä viime viikolla, mutta hän muutti ulkomaille. kaipaan jatkuvasti konkreettisia rakkaudenosoituksia. kaipaan tunnetta olla hyväksytty ja ihailtu ja rakastettu (kukapa ei).
en tiedä, mitä teen. minua vaivaa tavallista useammin masentuneisuus, itsesääli ja alemmuudentunto. pelkään arvosteluja, jotka saattaisivat loukata mieltäni. vaikka olen itseinhoinen, niin pidän itseäni useampia muita ihmisiä parempana. en halua loukata ketään (korkeintaan niitä, jotka ovat loukanneet minua), olen kunnianhimoinen ja itsepäinen, mutta kuitenkin viehättävä ja aistillinen. oikeastaan pidän itsestäni todella paljon - harmi vain ettei muut pidä.
(olen 17-vuotias tyttö.)
saatan aluksi näyttää epäröivältä ja hiljaiselta tyypiltä, mutta todellisuudessa olen itsepintainen, levoton, intuitiivinen, vahva ja samalla hyvin herkkä.
haluaisin niin kovasti, että minua kohtaan osoitettaisiin edes jonkinlaista kiintymystä. pidän muutamaa rohkaisevaa sanaa ja myötätunnonosoitusta paljon arvokkaampana kuin monet ihmiset. ehkä siksi, että kuulen niitä hyvin harvoin.
olin joskus hyvinkin sosiaalinen ja nautin huomiosta, jota sain osakseni. nykyään tämä kaverivaje, uusi kaupunki ja koulu on tehnyt minusta aran ja toisiaan etäisen. tunne on elämäni kriittisin kohta.
poikaystäväni teki minut onnelliseksi vielä viime viikolla, mutta hän muutti ulkomaille. kaipaan jatkuvasti konkreettisia rakkaudenosoituksia. kaipaan tunnetta olla hyväksytty ja ihailtu ja rakastettu (kukapa ei).
en tiedä, mitä teen. minua vaivaa tavallista useammin masentuneisuus, itsesääli ja alemmuudentunto. pelkään arvosteluja, jotka saattaisivat loukata mieltäni. vaikka olen itseinhoinen, niin pidän itseäni useampia muita ihmisiä parempana. en halua loukata ketään (korkeintaan niitä, jotka ovat loukanneet minua), olen kunnianhimoinen ja itsepäinen, mutta kuitenkin viehättävä ja aistillinen. oikeastaan pidän itsestäni todella paljon - harmi vain ettei muut pidä.
(olen 17-vuotias tyttö.)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän täsmälleen miltä sinusta tuntuu. Minäkään en ystävysty helposti, vaikka minäkin yritän parhaani. Joskus vain tuntuu ettei se parhaansa tekeminen vain riitä muille.
Minä olen vahvatunteinen, lojaali, rehellinen, hiljainen ja ujo.
Tämänkin joulun vietän taas yksin kotona, tuijottaen televisiota ja tuntemalla vihaa itseäni kohtaan että joudun yksinäisyydessä olemaan.
Minä kestän arvostelut, alentamisen, loukkaavat sanat ja kuuntelen muiden murheen tunnollisesti. Itsepäinen olen myös kuten sinä. Kaikkein eniten juuri siinä asiassa että minä itse olen ongelmien alkulähde. En vain halua myöntää sitä itselleni. Omakuvani on vahva, vaikkakin kaikki tietävät ja näkevät että se on yhtä herkkää kuin kristalli lasi.
Siispä sinä tyttönen. Nosta pääsi, ota vastaan joulu tervehdykseni ja tunne edes pienen hetken verran tässä kurjuuden keskellä että joku välittää sinun kurjuudesta.
Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta. Pitäkää mielenne vahvana, nähkää unia, ja toivokaa rakkautta.
*21 nuorimies, nimimerkki Dream-King*
muut on vaan kateellisia.
Missä me ollaan ja oonko mäkin siellä?
Pyydä jotakuta loukkaamaan sinua pahasti niin, että oletr oikeasti todella vihainen.
koe hylätyksi tulemisen pakokauhua. miten minun nyt käy? Eläydy. Unohda, että kyseessä on koe. Mutta nyt päätä, ettet halua kokea sitä tunnetta. Miksi haluaisit? Se ei auta. Onnistuitko? Ellet onnistunu kokeile jossain tosielämän tilanteessa. Tai mene kadulle ja huuda jotai hullua, vaikkapa että "olen onnellinen"! Nyt ihmiset katsovat sinua, ja saatat tuntea itsesi noloksi. Voita tua tunne. Olet kokeileva filosofi ja sinulla on hyvä syy huutoosi. Sinun ei tarvitse tuntea häpeää! Jos onnistut, hämmästyt. Tunteidenhan piti olla välttämättä tosia ja ny olet voittanut niitä ehkä jo monta.
MIksi?
On todellakin pinttynyt ajatus, että tunteet ovat toisellatavalla tosia kuin ajatus. Tunteiden pitää antaa tulla. Tunteita ei voi estää. Eikä pidäkkään estää. Hyvin vahvassa mielessä ihminen tuntee ne tunteet mitä haluaa tuntea. Kukaan ei voi istuttaa meihin tunteita., joita emme tahdo tuntea. Jos joku osoittaa sinua pistoolilla ja uhkaa ampua. Kyllä hän aiheuttaa sinuun pelontunteen, jota et voi estää. Et voikkaan jollet halua. Mutta joku ei pelkää. Häntä sanotaan usein sankariksi. Edes kuolemalla uhkaaminen ei häntä pelota. Kaikille ei voi tuottaa voittamatonta pelontunnetta. Tee koe ulosta ämpäriin tunge käsi sinne tunnet inhoa (todennäköisesti). Mutta jos päätät ei siinnä mitään pahaa ole, ei se sen jälkeen tunnu enää miltään. Pese kätesi huomaat ettei käyny kuinkaan. Se tuntui aluksi inhottavalta, koska halusit kokea se niin.
ihan kuin mun elämää.