Kaikki rintasyöpäpotilaat eivät tarvitse sädehoitoa. Kun rintasyöpä on läpimitaltaan alle puolen senttimetrin mittainen tai jos kyseessä on alle senttimetrin kokoinen syövän esiaste (DCIS), sädehoitoa ei aina pidetä säästävän leikkauksen jälkeen välttämättömänä. Silloin kun pieni, paikallinen kasvain on leikattu poistamalla koko rinta, ei sädehoitoa myöskään kaikissa tapauksissa tarvita.
Yleistäen voisi sanoa, että sädehoito valitaan jatkohoidoksi useammin säästävän leikkauksen jälkeen kuin siinä tapauksessa, että koko rinta on poistettu. Säännöksi tästä yksinkertaistuksesta ei kuitenkaan ole. Ratkaisuun vaikuttaa merkittävästi kasvaimen laatu. Jos ennustekijät viittaavat siihen, että sairauden uusiutumisriski on keskikorkea tai korkea, valitaan todennäköisesti sädehoito.
terveyskirjasto.fi/
Yleistäen voisi sanoa, että sädehoito valitaan jatkohoidoksi useammin säästävän leikkauksen jälkeen kuin siinä tapauksessa, että koko rinta on poistettu. Säännöksi tästä yksinkertaistuksesta ei kuitenkaan ole. Ratkaisuun vaikuttaa merkittävästi kasvaimen laatu. Jos ennustekijät viittaavat siihen, että sairauden uusiutumisriski on keskikorkea tai korkea, valitaan todennäköisesti sädehoito.
terveyskirjasto.fi/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Löytyy ajantasaiset, tänä syksynä uudistetut rintasyövän hoitosuositukset.
"Sädehoito rintaa säästävän leikkauksen jälkeen invasiivisessa rintasyövässä
Jos vain osa rintaa on poistettu, annetaan leikkauksen jälkeen sädehoito koko rinnan alueelle.
Joko ulkoisena sädehoitona tai kudoksensisäisesti annettu, vain paikallisesti osaan rintaa annettava sädehoito on kokeellista hoitoa, josta on menossa useita kliinisiä tutkimuksia.
Säästävän leikkauksen jälkeen rintaan annettu sädehoito vähentää paikallisuusiutumia 68 %. Säästävän leikkauksen jälkeen rintaan annettu sädehoito vähentää paikallisuusiutumia hyväennusteisessakin rintasyövässä.
Paikallisuusiutumia on esiintynyt selvästi enemmän sädehoitoa saamattomilla potilailla sellaisissakin aineistoissa, joissa leikkauksen tervekudosmarginaalit on varmistettu huolella ja potilaat valittu useiden ennustetekijöiden avulla.
Yhdellä resektiolla kokonaisuudessaan poistetun ja sädetyksellä hoidetun rintasyövän paikallisuusiutumavaara on samansuuruinen kuin rinnan poistoleikkauksella hoidetun.
Sädehoito parantaa uusimman meta-analyysin mukaan myös eloonjäämislukuja.
Samanaikainen tai myöhemmin ilmaantuva toisen rinnan syöpä voidaan myös hoitaa rinnan säästävällä leikkauksella ja sen jälkeisellä sädetyksellä.
Yli 70-vuotiailla potilailla, joilla on hormonireseptoripositiivinen rintasyöpä, voidaan sädehoito ilmeisesti korvata tamoksifeenilla, jos kasvain on halkaisijaltaan alle 20 mm eikä kainalossa ole imusolmukemetastaaseja (T1N0) ja leikkauksessa marginaalit ovat kasvaimettomat.
Tamoksifeeni ei korvaa sädehoitoa alle 70-vuotiailla potilailla.
Suositeltu sädeannos on 50 Gy 25–28 fraktiona.
Myös suurempia kertafraktioita voidaan ilmeisesti käyttää hoidettaessa pelkkää rintaa: 40–44 Gy 16 fraktiona.
Yli 2 Gy:n fraktioita käytettäessä myöhäisten haittojen vaara kasvaa selvästi ja hoidon esteettinen tulos vaarantuu.
Sädehoito toteutetaan tangentiaalisten kenttien tekniikalla, ja se suunnitellaan kullekin potilaalle yksilöllisesti hoitoasennossa tehdyn tietokonetomografiakuvauksen perusteella.
Keuhkojen ja sydämen saamat sädeannokset pyritään minimoimaan.
Imusolmukealueiden sädehoito on kuvattu rinnan poiston jälkeisen sädehoidon yhteydessä.
Alle 50-vuotiailla rintasyöpäpotilailla kasvaimen poistoalueen tehosteannos (lisäsädehoito, boost) vähentää paikallisten uusiutumien ilmaantumista.
Kasvaimen poistoalueen tehosteannoksen hyödyllisyydestä kaikille säästävästi leikatuille rintasyöpäpotilaille ei ole varmaa tietoa. Sen käyttöä harkitaan tapauskohtaisesti kirurgisen poiston radikaalisuus huomioiden."