tulen vihaamaan teitä koko loppu elämäni, en unohda ikinä mitä mulle teitte..
noh.., olen suurelta paikkakunnalta. olen vähän ujo ja kavereita ei ikinä ole ollut kovin paljon. ala-asteella tulin kaikkien kanssa toimeen ja kavereita riitti, kaikki meni juuri niinkuin pitikin. no, sitten kun alkoi ylä-aste, niin kaikki sitten kuitenkin yht'äkkiä muuttui. samalle luokalle tuli vain kaksi kaveriani, ja uusia ihmisiä oli paljon. tämä toinen kaverini alkoi sitten jauhaa minusta paskaa kaikille ja "yritti" kai päästä suosituksi. mutta kuitenkin puolusti mua, kun joku yritti kiusata! noh, mulle ei jäänyt sitten kun yksi "kaveri" ja se oli vielä koulun "epäsuosituin" tyyppi. tämä tapahtui siis seiskalla. sitten kun kasi alkoi, niin huomasin, että tämä entinen vittuilija kaveri oli muuttanut pois. ja tilalle oli muuttanut oikea "mulkku". ja siitä se sitten lähti, jouduin jouduin todella epäsuosituksi. entiset luokka toverini olivat todella muuttuneet, selän takana puhuttiin paskaa, monet sanoivat jopa päin naamaa. tunnilla heiteltiin kumin palasia niskaan, potkittiin ja hakattiin, lyötiin kirjalla: ja opettajat eivät olleet huomaavinaan! välitunneilla lyötiin myös, kamoja laitettiin roskikseen, jopa ihan hajotettiin. joo, tollasta on vaikeeta salata vanhemmilta: oli pakko lopulta kertoa niille. ja se ei kyllä auttanut mielestäni mitään, pahensi vain. luokka joutui puhutteluun, ja kaikki nauroi mulle. oli puhelinhäirintää yms. sitten ysillä oli kyllä helpompaa, mutta kavereita ei ollut eikä ole, ei voi mitään, mutta koulumenestys säilyi silti ja menen syksyllä lukioon suurin osa kiusaajista meni amikseen, hyvä niin, mutta vielä teille kostan paskiaiset! en unohda ikinä! hieman sekavaa tekstiä mutta yrittäkää lukee...
noh.., olen suurelta paikkakunnalta. olen vähän ujo ja kavereita ei ikinä ole ollut kovin paljon. ala-asteella tulin kaikkien kanssa toimeen ja kavereita riitti, kaikki meni juuri niinkuin pitikin. no, sitten kun alkoi ylä-aste, niin kaikki sitten kuitenkin yht'äkkiä muuttui. samalle luokalle tuli vain kaksi kaveriani, ja uusia ihmisiä oli paljon. tämä toinen kaverini alkoi sitten jauhaa minusta paskaa kaikille ja "yritti" kai päästä suosituksi. mutta kuitenkin puolusti mua, kun joku yritti kiusata! noh, mulle ei jäänyt sitten kun yksi "kaveri" ja se oli vielä koulun "epäsuosituin" tyyppi. tämä tapahtui siis seiskalla. sitten kun kasi alkoi, niin huomasin, että tämä entinen vittuilija kaveri oli muuttanut pois. ja tilalle oli muuttanut oikea "mulkku". ja siitä se sitten lähti, jouduin jouduin todella epäsuosituksi. entiset luokka toverini olivat todella muuttuneet, selän takana puhuttiin paskaa, monet sanoivat jopa päin naamaa. tunnilla heiteltiin kumin palasia niskaan, potkittiin ja hakattiin, lyötiin kirjalla: ja opettajat eivät olleet huomaavinaan! välitunneilla lyötiin myös, kamoja laitettiin roskikseen, jopa ihan hajotettiin. joo, tollasta on vaikeeta salata vanhemmilta: oli pakko lopulta kertoa niille. ja se ei kyllä auttanut mielestäni mitään, pahensi vain. luokka joutui puhutteluun, ja kaikki nauroi mulle. oli puhelinhäirintää yms. sitten ysillä oli kyllä helpompaa, mutta kavereita ei ollut eikä ole, ei voi mitään, mutta koulumenestys säilyi silti ja menen syksyllä lukioon suurin osa kiusaajista meni amikseen, hyvä niin, mutta vielä teille kostan paskiaiset! en unohda ikinä! hieman sekavaa tekstiä mutta yrittäkää lukee...
Vastaukset 18
Vanhimmat
kostat parhaiten! :) Kuviteleppas esim. tilanne, että toimit esimiehenä jossakin yrityksessä ja joku näistä kiusaajista erehtyisi hakemaan töihin! ;)
Aika parantaa "haavat", vaikkakaan et tapahtunutta voisikaan unohtaa...
Tsemppiä ja menestystä tulevassa elämässäsi!
mutta, ei se kosto tee oloasi paremmaksi, miksi ajautua samalle tasolle idioottien kanssa(mahd.kosto työelämässä voi viedä sinulta duunin ymmuuta paskaa)...en edes ala jauhamaan sulle, että ymmärtäisin miltä tuntuu....mutta nämä asiat ovat sellaisia jotka käännetään aina voiton puolelle...
Menestystä sinulle lukioon ja toivotaan, että löydät lisää kavereita, esim koulun tarjoamien harrastusten puitteissa....
jos vielä sen kiusaajiin lisään, niin yleensä he ovat juuri niitä, joilla onisoimmat onggelmat elämässään...
Kappas, herra hippi taas täydessä vauhdissa.
.."ammutaan vaa kaikki kiusaajat ja heitetään mereen niin kaikille tulee parempi mieli. Kostamalla mieli virkistyy ja jotenkin olo tuntuu mukavammalta. Vihdoin kaikki kiusaajani saivat kärsiä! Hahaa! Miltäs nyt tuntuu kiusaajat?! Haahaaa!! Kärsikää hahaa!!" - näin hoidamme asiat kuten sivistyneet ihmiset. Näin kaikki ongelmamme loppuvat. Näin Sinustakin voi tulla *KIUSAAJA*
Kiusatut ovat paljon fiksumpia kuin kiusaajat. He tietävät mm. miltä tuntuu olla kiusattu, ihme jos he tieten tahtoen haluavat kiusaajiksi...
Menestymällä paremmin, tuo kun ei pidä paikkaansa vaikka toinen kuinka kärsisi ja sinä menestyisit niin ei siitä mitään kiksejä saa.
Olen ite kattonu vierestä tällästä sen kiusaaja hakkas tyypin sairaalaan asti ja nykyään istuu vankilassa ja kohde on hyvässä duunissa silti äijä käy psykiatrilla joka viikko setvimässä ahdistumistaan.
Minä en koska hoitelin väkivaltaisesti oman kiusaajani hakkasin oikeen kunnolla ja rehellisesti puhuen hyvälle tuntu, se kyllä taitaa valitettavasti olla ainoa tie ulos siitä koska niin kauan aikaa kun et kohtaa kiusaajaasi hän omistaa suuren osan itsetunnostasi.
Väkivallalla lunastetaan vapaus.
Ja nyt on pakollinen koulu käyty loppuun! Onneksi olkoon! Ei sillä että kannattas lopettaa opiskelu...
Tästä lähtien rupeat nauttimaan elämästä =) Tutustut uusiin ihmisiin ja alotat ihan uuden elämän! Nyt se vasta alkaa!
Kyllä se viha pikkuhiljaa laimenee kun aika kuluu. Aika parantaa haavat...
Onnea sulle elämässä =) Hyvin se menee tästä eteenpäin... *puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä*
mä todellakin otan osaa.
mutta kostaminen ei ikinä auta.
tsemppiä sulle elämääsi:)
kiusaajille sen verran että lopettakaa,todellakin mitä te siittä hyödytte?tuskin se teidän elämäänne helpoittaa.kun kiusaatte se vain osoittaa että teillä on vaikeaa ja teidän pitää kostaa se täysin syyttömille.se ei todellakaan ole oikein.miettikää itsenne kiusatun paikalle ja miettikään sen jälkeen jatkatteko vai altteko kiusatun kaveriksi.minusta jälkimmäinen olisi paljon reilumpi ja fiksumpi vaihtoehto.
ja sitten kaikille tiedoksi:
jos näkisin tilanteen jossa oikein söpön näköinen tyyppi kiusaisi jenginsä kanssa sellaista junttimaista hiljaista tyyppiä.arvatkaa kumman puolelle minä menisin ja ottaisin kaulasta kiinni?saatte yhden arvauksen.
säärin,en menisi sen kiusaajan.menisin sen kiusatun luo ja raivoaisin nimenomaan raivoaisin niille söpöille kusipää kundeille.
vaikka se olisi koulun suosituin tyyppi joka siinä kiusaisi minä valitsisin tämän ruman ankan poikasen.vaikka olisin koulun suosituin ja sievin tyttö,minun sisäinen ääneni pakottaisi olemaan heikomman puolella.niin että miettikää kiusaajat kahteen kertaan mitä teette.ettei vain kävisi yhtäkkiä niin että olet itse se kiusattu.piste iin päälle.:)
moi!
ja tsemiä kaikille heikoille ja kiusatuille.olette hyviä!!!:)
...Kun kiusaajat näkevät sinut puku päällä vaikkapa uudessa BMW:ssä ja ajat yhtiön pihaan, niin kyllä ne sit ymmärtää et ne on hävinny sulle totaalisesti...
niin se vaan on!:)
kiusaajia vastaan pitää taistella, eikä jäädä nurkkaan uikuttamaan! SENKIN MAMMANPOIKA! et varmaan edes yrittänyt tehdä mitään asialle..HAHHAAA!!!sinun olisi pitänyt sanoa että haistakaa paska kuspää mulkvistit ja sen jälkeen piestä kaikki äidin pikku äpärät!!!!VÄKIVALTA LOPETTAA VITTUILUN!!!
...jos olisin mennyt hakkaamaan kaikki 10-20 kiusaajaa, niin luuletko etteivät näiden veljet kaverit yms. olisivat tehneet minulle mitään? jaa, että en yrittänyt lopettaa kiusaamista?, no, olen kyllä eri mieltä siitä...
Ei kannata ottaa niitä LaVeyn juttuja liian vakavasti ^_^
miten joku voi antaa tulla kiusatuksi. jos mua ois joskus kiusattu oisin pistäny samalla mitalla takasin. ite oon aikoinaan yläasteella ollut kiusaaja enkä kyllä oo mitenkään ylpee siitä.
Sinun pitää kokea hirveitä omantunnon tuskia, ja katua, ja tuntea hirveää syyllisyyttä siitä, että olet ex-kiusaaja.Sinun pitää rukoilla polvillasi anteeksiantoa kiusaamiltasi henkilöiltä.Ehkä tällä konstilla saat tekosi hyvitettyä.
Olen kokenut aikalailla saman kohtalon kanssasi peruskoulussa. Ylä-aste oli minulle kamalaa aikaa. Luokallani oli muutamia poikia jotka hakkas, potki, kampppas, repi hiuksista jne. Mutta kaikkein pahinta oli se suullinen väkivalta. Mutta 9 luokalla se loppu, kun yksi mun luokan poika puuttui asiaan, se oli ainoa joka mua puolusti. olin sitte ihastunut sii´hen, ja se varmaan sen tiesikin.
Tästä on kulunut yli 10 vuotta ja en ole unohtanut kiusaajia ja en ikinä anna sitä niille anteeksi. Tämä minun puolustaja asuu vieläkin samalla paikkakunnalla kuin minäkin, ja vastaan tullessamme hymyilemme ja tervehdimme. Kiusaajiani en oo onneksi vuosiin tavannut.
Millaset säälittävät paskat lyö naisia perkele että pistää vihaks, isäni löi äitiäni ja katoin vieressä ku meiän naapuri pisti sen ruotuun ja päätin että en ikinä kato vierestä ku naista satutetaan.
Tosin minulla kesti paljon pidempään että aloin suojelemaan myös itseäni naisten lisäksi.
Olen useasti pelkillä sanoilla taivutellut jättämään rauhaan tosin eipä niitä kertoja ole kauheasti ollut ja koulussa en tavannut yhtään joka olisi naista satuttanut...heidän onnekseen.
Olen ollt aina kohtuullisen myötätuntoinen ihminen enkä ole koskaan suoranaisesti kiusannut ketään tosin oman kiusaajani pahoinpitelin kun hän oli juuri solvannut minua.
Pystyn näkemään asioita muiden kannalta ilman että edes joudun kokemaan ja usein olen jopa liian armollinen ihmisille jotka ovat minua loukanneet, jotenkin vain armon pyytäminen on tehonnjut vaikka jälkikäteen olen ajatellut että ei olisi pitänyt.
oon sun frendis;P
"Sitten kun tulee luokka-kokous, niin ota sinne konepistooli mukaan ja järjestä ampuma-välikohtaus, jossa sinä ammut kaikki entiset kiusaajasi", olis mun neuvo, jos mä olisin väkivaltanen tyyppi, mutta mä en oo.Paras keino mielestäni kostaa, on antaa anteeksi, pääsee helpolla eikä tartte miettiä "kostamisstrategioita".Sitä kostoa minä aion käyttää elämässäni, vaikka minulla olisi valta tuomita kiusaajani ikuiseen helvettiin, en sitä tekisi, vaan antaisin sen heille anteeksi, että he kiusasivat minua.
Voi hyvin, ja onnea kostamis-ideoissa, vaikka toivon, että ottaisit huomioon minun esittämäni idean anteeksiannosta.