Sivut 84-89 oheisesta maatalouden itsensä tuottamasta doumentista osoittavat, että
- Suomessa ovat maatalouden tukiaiset massiivisemmat kuin muissa maissa.
- Suomessa tukiaiset ovat massiivisimmat kaikilla tuotantosuunnilla
- Maatalous on Suomessa katastrofaalisen tappiollista. Maatalouden "tuotto" ei kata edes kustannuksia. Kaikki maatalouden harrastajan saama tulo on pelkästään tukiaista.
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
(Millaisia tukiaismäärät olisivatkaan puolueettoman kansainvälisen tutkimuslaitoksen arvioimina?)
- Suomessa ovat maatalouden tukiaiset massiivisemmat kuin muissa maissa.
- Suomessa tukiaiset ovat massiivisimmat kaikilla tuotantosuunnilla
- Maatalous on Suomessa katastrofaalisen tappiollista. Maatalouden "tuotto" ei kata edes kustannuksia. Kaikki maatalouden harrastajan saama tulo on pelkästään tukiaista.
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
(Millaisia tukiaismäärät olisivatkaan puolueettoman kansainvälisen tutkimuslaitoksen arvioimina?)
Vastaukset 53
Vanhimmat
on sitä varten että, sinä ressukka saisit leivän kohtuuhinnalla,ettei tulisi nälkä.
tukiaiset näyttää olevan sen takia että te saatte entistä suurempia traktoreita ja uudempia mersuja.
sitten riittää aikaa olla hirvimettällä loppusyksy.
niin ja parhaathan käyvät vielä tehtailla ansiotöissä harrastuksensa lisäksi.
Mitä sinä siellä vingut! Osta tila saat sinäkin mersun ostettua ja koneita yllin kyllin.Ne kestää hyvin kun niitä ei tarvitse korjata!!!!Kun syksyt metästellään ja RAKASTELLAAN ja talvella matkustellaan ja vähemmän metästellään. Hyvää joulua sullekin.
Siksi se maataloustuki on, että saadaan suuria kauppoja joka risteykseen.
Raportti kertoo karusti sen, että maatalouden harrastaminen vain vaikeuttaa tukiastuotantoa.
Tukaisilla täytetään maatalouden harrastuksesta koituneet ammottavat tappion kaivot ja vasta sitten saadaan - tukiaisista- ensimmäistäkään euroa käyttöön.
Maaalouden harrastajalle, veronmaksajalle ja valtiolle olisi edullisinta, että maatalouden harrastus lopettaisiin kokonaan. Tukiaisia voitaisiin vähentää ja silti pitää entisten maatalouden harrastajien tulot nykyisellä tasolla.
Tietysti olisi vielä sekin kokeilematon mahdollisuus, että entiset maatalouden harrastajat tekisivät jonkinlaista tuottavaa työtä kannattavilla toimialoilla, jolloin kansakunta saisi heidän työpanoksestaan jonkinlaisen merkkisen kirjauksen tilinpitoon.
Et näköjään ole ymmärtänyt lukemaasi, vai luitko lainkaan ? Kaikkien päätuki-muotojen, CAP(tilatuki),LFA ja ympäristötuki, määrät ovat Suomessa pienimpien joukossa verrattuna muihin Euroopan valtioihin.
Ne prosenttiluvut yhteenvedossa (s.84,85,86) tarkoittavat sitä, että ko. prosenttiluvun verran suomalaisen maanviljelijän kokonaistulossa on tukea. Ei siis mitään euromäärää vaan tukien prosenttiosuus kokonaistulosta. Ts. Suomessa maksetaan tuottajalle niin huonoa hintaa tuotteista, jotta tuen osuus on kokonaistulosta suurempi kuin muissa maissa. Tämä alhainen tuottajan saama hinta sataa kaupan,jalostuksen ja kuluttajan laariin.
Kun vielä tukimäärätkin ovat ulkomailla suurempia, niin kokonaisuudessa ero kasvaa valtavaksi. Esimerkiksi ranskalainen maanviljelijä saa tilatukea n. 400 euroa hehtaaria kohti ja suomalainen 189,41 euroa/ha.(katsoin tilinauhasta)
"Maatalouden tuotto ei kata edes kustannuksia "- jaahas mistäs se johtuu. Nyt kun ruuan hinta hieman nousee, niin jo on kova poru ahneista maajusseista. Mitähän sitten sanottaisiin, jos kaikki kustannukset todella laitettaisiin ruuan hintaan ? Ja jussille vielä katetta neljän euron tuntipalkan nostamiseksi teollisuuden työntekijän saamaan 16:een euroon.
Toivottavasti et sentään itse usko höpinöitäsi. Tarkoituksenasihan on vakuutella omille lapsillesi, että isi tekee ihan oikeaa työtä Suomen hyväksi? Heihin juttusi ehkä uppoavatkin.
Taulukoista 4.17 ja 4.19 näkyy, että tukien osuus kokonaistuotoista on Suomessa monikertainen lähes kaikkiin muihin maihin verrattuna. Jo kaksinkertainenkin tuen osuus tarkoittaisi sitä, että siasta maajussille maksettavan hinnan pitäisi olla Suomessa vain puolet siitä, mitä se on muissa maissa. Kun ero on moninkertainen, pitäisi suomijussin saada siasta vain murto-osa siitä mitä esim. tanskalainen, jotta sinun teoriasi huonommasta hinnasta pitäisi paikkaansa.
Tottakai hehtaaria kohti maksetaan enemmän, jos sillä hehtaarilla enemmän tuotetaankin. Vai pitäisikö tuki maksaa vain maasta? Vaikkei mitään saataisi aikaan. Hehtaareja Suomessa on enemmän kuin esim. Italiassa. Pitäisikö meidän siis saada siis enemmän tukea maataloudellemme kuin 10x väkirikkaamman Italian?
Kyllä minä mielelläni maksaisin ihan kokonaiskustannukset ruuastani ja vielä normaalin liikevoiton päälle. Halvemmaksi se minulle tulisi kuin nykyjärjestelmä. Etenkin kun markkinat vapautettaisiin. Itseasiassa vain köyhimmille se EHKÄ voisi olla kalliimpi järjestelmä, mutta pieni korotus sosiaalitukiin helpottaisi siltäkin osin.
Vai on tuki sinulle "tilinauha". Hauska on käsityksesi tienaamisesta, yrittämisestä ja työstä.
Millä tavalla ne tuet Suomessa ovat pienimpien joukossa? Suhteessa tuotantoon, suhteessa tiloihin vai ihan vain absoluuttisena maakohtaisena tukena?
Lukusi kertovat, että maatalous on Suomessa poikkeuksellisen tappiollista. Tähän on ajauduttu yli puolen vuosisadan systemaattisella vastikkeettoman rahan jakamisella ensin hiipuvaan ja sitten taloudellisesti kuolleeseen maatalouteen.
Juttusi kertoo kuvitelmista, joissa maatalous määräisi itse hinnan ja olisi samalla irtautunut kustannuksista. Sanot itseäsi varmaan yrittäjäksi?
Itse asiassa maatalous on vapautunut kaikesta hintamekanismista ja saa Suomessa tulonssa poliittisilla päätöksillä. Kyseessä on poliittinen yritystoiminta vailla riskiä ja vailla edes käsitystä kustannusmekanimista tai edes talouden peursasioista.
Et näytä käsittävän edes sitä, ettei maataloudessa saada 4 € tuntipalkkaa. 0€ / tunti olisi jo huikea unelmien saavutus. Todellisuudessa maatalous tuhoaa rahaa useamman kympin/työtunti. Tuntiansio on negatiivinen.
Suomessa tuet ovat pienempiä kuin muualla Euroopassa . Esimerkkinä juuri tuo mainitsemani CAP-tuki. "Taulukoista 4.17 ja 4.19 näkyy jne"...näkyy , että tukien osuus kokonaistuotoista on Suomessa moninkertainen lähes kaikkiin muihin maihin verrattuna. Ei tätä voi yksinkertaistaa laskelmaksi yhden sianlihan kilohinnaksi. Ei tukien osuus kokonaishinnasta kerro mitään euromäärää, se on vain prosenttiosuus. Seuraavassa tulee tutkijan selitys siitä miksi Suomessa eläinyksikköä kohti maksetaan tukea enemmän:
"Sekä Suomen B- että C1-tukialueilla tuet olivat reilusti suuremmat
kuin nettoarvonlisäys. Muilla alueilla sikatilat saivat nettoarvonlisäystä
myös markkinoilta, joten tukien merkitys oli selvästi pienempi. Kokonaistuen
taso on ollut Suomessa korkea niin tilaa kohti kuin eläinyksiköiden suhteen
(4.20). Suomen tiloilla on kuitenkin peltoa suhteellisen paljon, mutta
sikoja hyvin vähän suhteessa vertailualueisiin, mikä johtaa siten korkeaan
eläinmäärään suhteutettuun tukeen. Suomen aineistossa sikatilojen eläintiheys
oli noin 2 ey/ha, kun se esimerkiksi Hollannissa oli 48 ey/ha ja Itävallassakin
yli 3 ey/ha. Peltoalan suhteen tukierot tasoittuvatkin selvästi"
Siinä se. Millaista mahtaa olla ulkomailla sikatiloilla eläinten kohtelu noilla eläintiheyksillä? Samoin miten lannanlevitysalat riittävät muissa maissa? Suomen maatalouden väitetään tuhoavan Itämeren , vaikka peltohehtaarien määrät lannanlevitykseen ovat meillä paljon suuremmat.
"Tottakai hehtaaria kohtaan maksetaan enemmän" jne.. Tämän vuoksi Suomessa viljely on vähemmän tuottavaa kuin muissa maissa. Ja EU:n tukipolitiikka vain syventää tätä eroa, koska tuki on suurempi paremmilla alueilla.
Samoin minä ottaisin mieluummin kaiken tuloni suoraan markkinoilta, jos se olisi tässä toimintaympäristössä mahdollista. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka kuitenkin sääntelee tuotantoa, ja juuri tuon mainitsemasi sosiaalisen ulottuvuuden vuoksi. Köyhimpienkin ihmisten on saatava kohtuuhintaista ruokaa. Sen mahdollistaa rikkaampi veronmaksaja ja maajussin talkootyö.(tuntipalkka 4 euroa)
Taulukko 4.5 taasen osoittaa kuinka tehokasta Suomen maatalous on. Tilakoko on niin suuri esim. jopa Ranskaan verrattuna, että tilakohtainen tukimäärä on Suomessa kaikkein korkein. Suuret tilakoot merkitsevät tehokkaampaa tuotantoa, ja suunta jatkuu edelleen. Älä sekoita tähän markkinoilta saatavaa hintaa, koska Suomessa sitä ei ole.
"Kirjanpitotiloille vuosittain maksetut kokonaistuet vuosina 1997-1999 esitetään
kuviossa 4.5. Tässä keskimääräiset kokonaistuet on kuvattu sekä kirjanpitotilaa
kohti maksettuna kokonaissummana että tilojen keskimääräiseen
peltoalaan suhteutettuina tukitasoina. Kokonaistuesta laskettu tuki
hehtaaria kohti ei vastaa suoraan peltohehtaarien perusteella tiloille maksettuja
maatalouden tukia. Kokonaistuen tarkka kohdistaminen tuotantoyksiköille
ei ole aineiston rajallisuuden takia mahdollista, ja tukimuotojen
(esim. LFA-tuki) toteutuskin on vaihdellut eri maissa
Hehtaaria kohti laskettu kokonaistuki on tässä yhteydessä erittäin pelkistetty
tapa verrata tukitasoja eri maissa, ja tukitasojen tulkinnassa on
syytä ottaa huomioon maatalouden hyvinkin erilainen rakenne eri maissa
(ks. s. 14). Sekä tilakoko että tuotantosuunnat vaihtelevat eri EU-maissa
hyvin paljon.
Kokonaistuki on tilaa kohti laskettuna ollut suurin Suomessa, kun
muissa maissa tilaa kohti on maksettu selvästi vähemmän. Aineiston mukaan
tilakohtainen tuki on tarkastelujaksolla ollut pienin Irlannissa ja Hollannissa.
Peltoalaan suhteutettuna Suomen ja Itävallan tilojen kokonaistuet
ovat olleet suuremmat kuin muissa vertailumaissa. Muissa maissa kokonaistuki
suhteessa keskipeltoalaan on ollut vuosina 1997-1999 pääosin 200
ja 300 euron välillä. Hollannin pientä vertailulukua selittää osaltaan maan
maataloustuotannon keskittyminen intensiiviseen sika- ja maitotalouteen..."
Älä nyt sitten sekoa tuohon hehtaarikohtaiseen tuen määrään. Lue tutkijan selvitys asiasta.
Sinä et näytä käsittävän. EU-liittymisen jälkeen maataloudessa ei ole maksettu tuotteista sille kuuluvaa hintaa. Siksi sinun ostamasi ruoka on sikahalpaa. Sen hinta muodostuu 95 prosenttisesti jalostuksen ja kaupan osuudesta.
Nyt onneksi ruuan hinta nousee, vaikkakaan noususta ei tule maajussille senttiäkään. Kustannukset ovat nimittäin kasvaneet enemmän.
Jo 1940-luvun lopulta alkanut ja lopulta mielikuvituksen rajat ylittänyt maatalouden tukeminen rallisesti, lainsäädännöllä ja tullimuureilla ja polittisilla kähminnöillä on johtanut maatalouden kuolemaan todellisena elinkeinona.
Maataloustuotanto on kahden sukupolven ajan ollut irti oikeasta taloudesta. Tuotanto on täysin väärillä päälinjoilla ja kustannuksista ja tietysti haitoista piittaamatonta.
Venäjää puhuva Akkre valittaa, ettei tuotteista maksettaisi hintaa. (Liki arvottomista) tuotteista maksetaan tukiaisina monkinkertaista ylihintaa.
Kuten Akkre todistaa ei näillä leveysasteilla voi maataloudesta saada toimeentuloa. Hän on täysin oikeassa. Kavukausi on - 100 vrk. Tuotantosuunnat ovat bulkkitavarassa ja tuotanto erotettu hintamekanismista ja kysynnästä. Voisiko joku business olla vielä enemmän kuollutta?
Sosiaaliset palvelut, joukkoliikenne, telakkateollisuus, lentoliikenne, rahtiliikenne. posti, ravintolayritykset, hotelli- ja majoitusbusiness, suur-,keskisuuri- ja pienteollisuus, metsäteollisuus, sanomalehdet,teatteri ...jatka listaa. Kaikki saavat yhteiskunnan tukea.
Miten tuotteet voivat olla liki arvottomia ? Miten arvotat ne. Se , että niistä ei makseta, ei tee niistä arvottomia.
Mietipäs millaiseksi muuttuisi maatalous, jos se tehtäisiin vain markkinoiden ehdoilla? Sopi kyllä meille tuottajille, entäs kuluttajille, ympäristölle ja eläimille ?
Ihan alkuun kiitokset siitä, että pystyt joiltain osin vakuuttamaan minutkin tai ainakin sekoittamaan päätäni ja miettimään asiaa uudestaan. Tuon tasoinen keskustelu on niin harvinaista tälläkin palstalla, että pitää ihan erikseen kiittää.
Millä perusteella nuo sikatuet maksetaan? Eläin vai hehtaariperusteisesti? Mitä järkeä on hehtaariperustaisessa maksamisessa, kun siat eivät hehtaareja käytä? Eikö hehtaareille makseta eri tukea kuin eläintuki on?
" Ei tukien osuus kokonaishinnasta kerro mitään euromäärää, se on vain prosenttiosuus. "
No kertoohan se siinä tapauksessa, jos hinta on vakio kaikkialla. No ok, ei se varmaan vakio ole, mutta tuskin siinä ainakaan kaksinkertaista eroa eri maiden välillä on, vai onko? Jos on, niin jotain todistusaineistoa kaipaisin.
Miten sikatiheys per hehtaari vaikuttaa sikojen hoitoon ja kohteluun? Vaikka Suomessa sikoja on se 2 per hehtaari, niin tuskinpa saavat vapaasti käyskennellä maatilan hehtaareilla. Eikö siat ole sikalassa, jossa niitä ei paljon auta se, paljonko maajussi omistaa maata sikalan ympäriltä?
Eikö sitä lantaa esim. siellä Hollannissa voi levittää muuallekin, kuin omalle takapihalle? Eikö sille ole mitään käyttöä lannoitteena pelloille? Siis jos Hollannissa sikatilalla ei ole juuri omia peltoja, niin kai lannat voi kipata naapurin pelloille?
Hollanti ei ainakaan Itämerta pilaa. Miten muuten se sademetsien hakkaaminen maataloudelle Brasiliasta on niin suuri synti verrattuna Itämeren tuhoamiseen? Ja kyllä, tiedän, että Brasiliassa muutokset varmaan isompia tällä hetkellä, mutta sama periaate kuitenkin jollain tapaa.
Köyhempien ruuan mahdollistaa sosiaalituki, niinkuin tähänkin asti. Jos se tueton ruoka on kalliimpaa, niin varmaan ne sitten muutoksen tullessa sen sossussakin tajuavat. Tuntuvat nytkin tajuavan jotain elinkustannuksista.
Sen ymmärrän, että parasta olisi, että muutos tulisi koko EU:n maatalouteen samalla.
Eihän pelkkä tilakokojen suuruus kerro sitä, että täällä ollaan Ranskaa tehokkaampia. Toki keskimäärin suurempi koko tehostaa, mutta ei se siitä silti mikään tae ole. Tehoon tarvitaan aika paljon muutakin kuin kokoa.
Taulukko 4.5 en löytänyt, kun mielestäni viimeinen 4. taulukko oli 4.25.
Miksei Hollannissa makseta hehtaaria kohden eniten tukea, kun siellä kerran tuotanto on intensiivistä, eli hehtaaria kohden suurta? Pitääkö tuottamattomista hehtaareista maksaa enemmän kuin tuottavista?
Miksi Hollannin tuotanto voi olla keskittynyt sikoihin ja maitoon? Eivätkö ne typerykset tajua pitää huolta maansa omavaraisuudesta tomaattien osalta? Hehee, kyllä puukengille hätä tulee sitten kun ovat sodassa Englantia, Eanskaa ja Saksaa vastaan, kun eivät saa vitamiineja mistään! Voi olla etteivät tuossa tilanteessa kestäisi puutostautien johdosta montaakaan vuotta. Huonosti suunniteltu maanpuolustuksellisesti.
Onhan markkinataloudelle rajat asetettava. Tai sanotaanko ennemmin yhteiset säännöt, esim. juuri ympäristön suojeluksi.
Sosiaaliset palvelut ovatkin kai paras verroke maataloudelle. Kun vaan maatalouden nimitys Suomessa muutettaisiin maaseudunsosiaalipolitiikaksi, tai joksikin vastaavaksi.
En usko, että nuo muut luettelemasi alat saavat läheskään maatalouden veroisia tukia. Jos saavat, niin siitä vaan todistamaan asia. Sitäpaitsi se, että muutkin alat toimivat kehnosti, ei mitenkään paranna maatalouden asemaa tai oikeuta tukia maataloudellekaan. Monet noista tuista ovat myös kertaluontoisia, esim. starttiraha, jolla pyritään synnyttämään uutta tuotantoa ja talouskasvua. Maataloudessa "yrittäjät" sekoittavat tuen jo palkkaansa. Enpä ole kuullut parturikampaajan puhuvan starttirahastaan palkkanaan. Kyllä yrittäjä saa palkan asiakkailtaan.
Sinä et ole tajunnut tai halunnut tajuta tätä perusfaktaa. EU:SSA MAATALOUDEN TUET ON SÄÄDETTY KOMPENSOIMAAN MAATALOUSTUOTTEIDEN HINNAN ALENNUKSIA, JOTKA TOTEUTETTIIN UNIONISSA ALKAJAISIKSI.
Siitä seuraa tukien sosiaalipoliittinen vaikutus: köyhimmillekin kansalaisille taataan ruoka säälliseen hintaan.
Olet kuitenkin tajunnut sen, mitä useimmat putkinäköiset urbaanikot eivät ikinä pysty käsittämään, elintarviketuotannossa markkinataloudelle on asetettava rajat. Ja ne rajat ovat nyt tällä hetkellä nämä. Ts. Euroopan Unionin yhteinen maatalouspolitiikka =CAP.
Lainsäädännöllä, esim. ympäristölainsäädännöllä, ei voi kuitenkaan ohjata maataloustuotantoa markkinamekanismien yli. Loppu viimeksi maataloudelle ei voi säätää rajoitteita niin paljon, että sen toimeentuloedellytykset käyvät liian heikoiksi tai jopa mahdottomiksi.
Esimerkkinä tähän sopineen suomalainen ympäristötukikeskustelu. Kun Itämeren puhdistuminen ei ole edennyt laskettua tahtia, niin valtaosa ihmisistä haluaisi lopettaa koko ympäristötuen. Sehän saattaisi Suomen maatalouden entistäkin heikompaan kulurakenteeseen ja ympäristön suojelu heikentyisi nykyisestä.
Nyttemmin onkin sitten todettu Suomen maatalouden oolevan niin pieni toimija Itämeren ympärysvaltioiden joukossa, että sillä ei ole suurta vaikutusta suuntaan eikä toiseen.
Kertaus:TUKI ON YHTÄKUIN HINNANALENNUSKORVAUS =HINTAKOMPENSAATIO. Jokainen jussi haluaisi rahansa markkinoilta, se on saletti.
Jos todellinen syy onkin sosiaalipoliittinen, niin on se mielestäni kuitenkin typerää sosiaalipolitiikkaa. Saman vaikutuksen saisi hoidettua vaikka nyt sen sossun avulla. Ihme on myös, että yht'äkkiä vauraassa EU-Euroopassa tarvitaan ruuan hinnanalennuksia, kun suurin osa ihmiskunnan historiasta, ympäri maapallomme, on pärjätty ilman tukia. EU:ta merkittävästi rikkaampaa "valtiota" ei kuitenkaan ole historiassa ollut.
Maatalous on sellainen ala, että se ei voi menettää koskaan toimeentuloedellytyksiään. Säädelläänpä sitä miten paljon hyvänsä etiikan ja moraalin nimissä. Ruoka on välttämättömyys ja sille on aina ostajia, ainakin nykyeuroopassa, kun käytännössä hinta ei voi nousta mahdottomaksi.
Itämereen suomijussi kyllä kaiketi vaikuttaa paljon enemmän kuin kai kukaan muu. Toki suomijusseja on vähemmän kuin vaikka puolalaisia, mutta laskettaessa vaikutusta per vaikuttava yksilö, taitaa suomijussi voittaa kisan.
Aluksi, se onkin kuvio 4.5 sivulla 67.
Kotieläinten tuet löytyvät ao.linkistä:
http://www.mmm.fi/attachments/5grgeebeV/5n8gFZmZb/Files/CurrentFile/elaintuet-07__2_.pdf
Maatilalle maksetaan tukea myös viljeltyjen peltohehtaarien mukaan. Suomalaiset tilat ovat usein monialaisia tiloja. On eläinten pitoa ja peltoviljelyä. On kuitenkin huomattava, että molemmat tuotantolinjat eivät voi olla suuria yksiköitä. Toisaalta kustannuksia voi alentaa kun on omaa peltoa, joiden viljelyllä saa osan eläinten ruokintaan käytetyistä rehuista. Toisaalta yhteen tuotantomuotoon keskittyminen parantaa tulosta suuruuden ekonomian kautta.
Itse pidän parempana pienimuotoista yhdistettyä tuotantomallia. Maataloustuotannon teollistuminen tuo mukanaan epäterveitä ilmiöitä. Markkinatalous on huono konsultti.
"Miten sikatiheys per hehtaari vaikuttaa sikojen hoitoon?" Lannanlevitysala on erittäin tärkeä kuluja määrittävä suure.
http://www.kho.fi/paatokset/34013.htm
Jos omaa peltoa on liian vähän, niin lannasta eroon pääseminen maksaa , kuten Tanskassa ja Hollannissa. Sikatilojen kyky investoida vaikuttaa eläinsuojien tasoon ja sitäkautta eläinten hyvinvointiin. Jos rahasta on puutetta, ensimmäisenä kärsivät eläimet.
Hollannista on perinteisesti sanottu, että se on maa , joka hukkuu paskaan. Se on kirjaimellisesti näin. Tiedän sikäläisten maajussien lietelannan levityskäytänteistä jonkin verran paikalla olleiden kertoman mukaisesti.
Kotieläintukitaulukoista näkyy juuri tämä maataloustukien järjettömyyden ydin. Saaristosonneille maksetaan moninkertaiset tuet verrattuna parempiin alueisiin. Muutenkin alueiden väliset erot ovat mielettömiä. Onko tosiaan pakollista, että Suomen saaretkin ovat omavaraisia? Siltä varaltako, että jos joutuvat eristyksiin muusta Suomesta? Entä pitääkö jokaisen saaren olla kaikilta osin omavarainen? Voihan vaikka käydä niin, että Suomen laivat upotetaan ja ilmaherruus menetetään.. Mitäs saarelaiset sitten syövät?... hohhoijaa..
Olkoon tilamuoto sitten yhdistetty tai keskitetty, tuet pitäisi maksaa kunkin toiminnon mukaan erikseen. Ei sian rehutukia saisi sekoittaa sikatukiin. Ensin maksettaisiin tuet rehusta, tehköön maajussi sitten rehullansa mitä tykkää, ja sitten sioista, riippumatta siitä, mitä kautta sianruoka on hankittu. Näin saataisiin vertailukelpoisia lukuja ja läpinäkyvyyttä tukiaisiin. Vai onko tuon sekoittamisen tehneet pellervolaiset itse tuossa artikkelissa? Jotta Suomen tuet saataisiin muka perusteltua?
Epäterveiden ilmiöiden rajoittamiseksi nykymarkkinataloutemme on täynnä pelisääntöjä. En näe miksei sama toimisi maataloudessa.
Samahan sen pitäisi olla kuluttajalle ja tukien maksajalle, että miten siantuottaja lantansa hoitaa, kunhan se hoidetaan sääntöjenmukaan. Jos haluaa itse pitää peltoa tarkoitusta varten ja näkee sen järkeväksi, niin hyvä. Jos taas haluaa tai joutuu maksamaan jollekin paskanviemisestä, niin eipä sekään kuluttajalle tai tuenmaksajalle kuulu. Ei siitä paskanlevityspellosta erikseen kuulu tukea maksaa, paitsi tietenkin siltä osin, mitä tuo pelto tuottaa, mutta ei sikatukea siihen tuotantoon taas saa sotkea.
Sitäpaitsi jos Suomessa hehtaareja kerran on enemmän per porsas, niin eikö se tarkoita, että Suomen maajussit ovat paremmassa asemassa verrattuna vaikka siihen hollantilaiseen, joka joutuu maksamaan paskanhakemisesta? Eli perustelut suomalaisten korkeammista tuista per sika, joutavat roskikseen tältäkin osin.
Eläinten kärsimystä estämään on varmasti jo olemassa lait, ja jos ja kun ne eivät ilmeisesti riitä, on valvontaa tehostettva tai lakeja tiukennettava.
Alankomaathan ovat nimenesä mukaisesti merenpinnan alapuolella, joten siellä on varmasti paskalle käyttöä maankohottamiseksi..Varmaan ihan suunniteltu juttu siellä.
Unohdat nyt kuitenkin sen perusasian, että maatalouden tukien varassa toimii melkoinen paletti toimialoja. Sosiaalitukien avulla ei millään ilveellä saa aikaan samanlaista taloutta pyörittävää sampoa.
Tuosta Suomen maatalouden vaikutuksesta Itämereen per asukas. Laskentatapa on tarkoitushakuinen. Siinä rinnastetaan esim. Venäjän asukasluku Pietarin alueen saastuttavaan vaikutukseen. Ruotsillakin on Suomea suuremmat päästöt.
Tuosta ruuan hinnanalennuksesta Euroopassa. Mietipäs millainen asukkaiden kirjo on esim. Englannissa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa jne. Siellä on sankoin joukoin mamu-kansalaisia, jotka elävät köyhyysrajalla. Näi sinunkin verovaroillasi tuetaan em. valtioiden yhteiskuntarauhaa. On tunnettu tosiasia, että köyhyys ja nälkä lisäävät rikollisuutta.
Et sinäkään voi olla tueton työläinen. Jo peruskoulun ja jatkokoulutuksen olet saanut valtiolta ilmaisena. Tukiprosentti on tasan sata.
Saaristossa ovat kulut suurempia.
Tuethan maksetaan nimenomaan erikseen. Tuottaja myy osan viljastaan ja käyttää osan karjansa rehuihin. Rehu tarkoittaa tässä viljan jyviä, joista tehdään karjan ruokaa.
Lannanlevitysmääräykset ovat tarkkoja siitä, että lantaa levitetään tietty määrä / hehtaari. Jos hehtaareja on liian vähän on levitysalaa ostettava lisää. Se maksaa. Komissio juuri viime keväänä hylkäsi Suomen esityksen lannalevityskorvauksiin liittyen. Se toi meille lisää kustannuksia, mutta niitä ei tietenkään voi siirtää hintoihin.
Alankomaista vielä, lietelannan päälle on hieman hutera rakentaa.
En usko, ettei nälkää voisi välttää muilla keinoin kuin maksamalla tukiaisia maajusseille. Sinunkin väitteesi vaikuttavat lähinnä kieli poskessa kirjoitetuilta heitoilta, joilta totuuspohja puuttuu mielestäni täysin.
Tietty saaristossa ovat kulut suuremmat. Mikä johtopäätös tästä pitäisi tehdä maataloutta koskien? No ei tietenkään sitä, että lopetetaan haaskaus saaristossa, vaan tottahan toki se, että muiden pitää maksaa saaristolaisen suuremmat kulut, kun saaristolaisen nyt on vaan pakko harrastaa maataloutta saarella, kun niin teki hänen isukkinsakin!
Jos tuet kerran maksetaan erikseen, niin miksi hitossa noissa siantukitaulukoissa puhutaan tuesta per hehtaari sikatiloille? Ei niillä hehtaareilla ole mitään väliä. Rehubisnes on asia erikseen sikataloudesta ja erillään ne on pidettävä moisissa vertailuissakin. Myös lannanhävittämisbisnes on asia erikseen. Joku omistaa itse kaatopaikan, toinen joutuu viemään toisten kaatopaikoille. Se toinenkin voi ostaa oman kaatopaikkansa jos kokee sen tärkeäksi.
Tietenkin markkinataloudessa lannanlevityskulut siirtyisivät hintoihin, mutta enpä tiedä maatalouden osalta, ei taida siellä niin käydä, kun taloudesta, etenkään markkinataloudesta ei mitään käsitä kukaan, maajussista EU-pomoihin kaikki yhtä yksinkertaisia.
Kai olet huomannut, ettei lantaa viedä kaatopaikalle kuin poikkeustilanteessa. Jokainen lantakuorma, joka hukataan kaatopaikalle on kansantaloudellista tappiota ja sen oikea paikka on lannoitteena jonkun pellolla.
Sivu 94, taulukko 5.1.
Suomessa tuet tilojen kokonaistuotoista suurimmat kaikilla aloilla, paitsi nautatiloissa, joissa Suomi jää hopealle Irlannin jälkeen.
Kaikki eri tilat huomioiden Suomessa tukea 36%, kun toiseksi pääsevällä Irlannilla 23%. Sen lisäksi vain Itävalta pääsee yli puoleen Suomen tuista, muut maat jäävät alle puoleen. Hollannissa tuet 1/36 Suomen tuista ja täällä paljon esimerkiksi otetussa Tanskassa alle kolmasosa Suomesta.
Nyt jouluaikaan kun kinkuista ollut paljon puhetta, niin Tanskassa sikatilojen tuet 7%, Suomessa 27-29%. Eli nelinkertaiset tuet suomijussille.
Tuostahan päästään kun nostetaan hinnat samoiksi kuin keskieuroopassa. Tulot nousevat ja prosentti pienenee (tuen määrähän ei tietysti muutu, mutta prosenttejahan sinä haluat tarkastella).
Toisaalta jos toimitaan oikein, niin hintojenhan pitäisi olla rahdin verran korkeampia kuin tuolla veden takana.
Kartellit kuitenkin painavat hinnat alas, joten prosentit näyttävät siksi kummilta,
sivu 96, taulukko 5.3
Suomi voittaa jälleen moninkertaisella erolla suurimman osan tukikisoistaan. Kyllä ovat Suomen poliitikot osanneet lobbaamisen EU:ssa. Tanskan sikatilat saavat kymmenen(10) kertaa vähemmän tukea per eläin kuin suomalaiskolleegansa.
Kun prosenteissa on moninkertaiset erot, niin väitätkö tosiaan, että Keski-Euroopan tuottajahinnat ovat moninkertaiset verrattuna Suomeen. Tuota nyt ei usko kukaan, vaikka kuinka meillä olisi ilkeitä kartelleja.
Mutta ne aikanaan neuvottelivat paremmat ehdot ja sadotkin niillä ovat suuremmat (ei lannoitusrajoituksia). Asia on vain niin, että tänne on kerätty suurin piirtein kaikki negatiiviset vaikutukset ja se näkyy noiden prosenttien kohoamisena (itseasiassahan tuo prosentti kuvaa lähinnä sitä miten pieneen palkkaan täkäläinen viljelijä on kyennyt sopeutumaan).
Mutta eikös täällä ole lähinnä oltu kiinnostuneita siitä, miten paljon tuki on viljelijää kohti.
Kuten tekstissä mainitaan, johtuu ero tuotantorakenteesta. Meillä tuotetaan sioille omaa rehua ja tanskalaiset ruokkivat ostorehulla.
Tilasto ei aina suoraan kerro mistä on kysymys ja pitää osata katsoa lukujen taakse.
Kattoo mitään lukujen taakke. Nää tajuu luvuist yht pal ko siat hoppee lusikast.
Nää o menetettyi sielui nää. Ei näille mittee ennöö voe.
Annetaa näitten rypee petonihelvettiensä räkälöis. Ei näist muuhu o.
työläiset yhtä yksinkertaisia kuin nimim. tueton työläinen? Jos on,niin ei ole ihme,että teollisuus karkaa ulkomaille.Tuottavuus on heikkoa noin yksinkertaisella työntekijöillä.
Hiljattain valmistuneen tutkimuksen mukaan suomalainen teollisuustyöntekijä on EU:n laiskimpia, pitää eniten ns. rokulipäiviä ilman pätevää syytä ja työn tuottavuuskin on laadun kanssa sitä sun tätä.
Mm.eilen radiossa todettiin, että Viroon muuttaa Suomesta yli 1000 yhtiötä vuodessa, ei enää palkkakustannusten vaan enemmänkin työn laadun ja työntekijöiden paremman työmoraalin takia.
Akerin telakat ovat Suomessakin vaikeuksissa miljoonatukiaisista huolimatta kun laivat myöhästyvät koko valmistusketjun työntekijöiden vitkastelun takia.
Kyllä viljelijän työmoraali ja työnlaatu on vielä sentään jäljellä, ei viljoja jätetä puimatta eikä kyntöjä kyntämättä jos vaan suinkin pystytään. Kunnioitan teitä suuresti, teette arvokasta työtä!
Tulkitse taulukot oikein.
Että Suomessa viljelijälle maksetaan kaikkein kehnoiten muihin maihin nähden siis itse tuotteista, ja osoittaa sen että suomalaista kuluttajaa tuetaan syömisessä eniten.
Entä mikäs näkyy siinä, että Suomessa maksetaan tukea per eläin enemmän? Johtuuko sekin siitä, että Suomessa maajussi on tottunut vähempään?
Siis se sikatilako saa omaa rehuviljelyään varten tukea? No miksei tanskalainen saa tukea rehun ostamiseksi?
Laitetaan kaikki kotimaiset possut yhteen sikalaan ja lasketaan sitten uudelleen. Huomataan että eläintä kohden tuki tippuu valtavasti. Samalla kuitenkin voidaan myös nähdä ettei kokonaistuessa tapahtunut mitään muutoksia.
Toinen koe: viljelijällä on n. hehtaaria viljelyksiä ja näille normaalit tuet. Viljelijä hankkii yhden porsaan ja saman tien tuolle porsaalle laskettu tuki on viljelijän kaikki peltotuet sen porsaan tuet ja näin näyttää sitten siltä että yksi porsas saa aivan valtavan tuen.
Siis vielä kerran: tanskalaisilla sikafarmareilla ei ole juuri peltoa, vaan toimivat ostorehulla ja näin sikaa kohti tuki jää siellä pienemmäksi.
Tuotanto muuttuu meilläkin vähitellen yhä suurempiin yksiköihin ja samalla oma peltoviljely noilla sikatiloilla vähenee, jolloin noiden vertailujen yhteismitallisuus on paljon lähempänä.
Kaikki ei ole tosiaan niin kuin ensin näyttää, vaan pitää tarkastaa mistä jokin luku kertoo.
Ei se tuki per maajussi yksin kerro markkinoiden vääristymästä paljoakaan. Ainakaan yksin se. Tärkeämpää on tietenkin tuki per tuote.
Tokihan tuki per maajussi kertoo siitä, että kuinka sairas tilanne on, kun tukea eri muodoissaan tulee enemmän yhdelle miehelle kuin normaali palkka on.
Erikoisilta kuulostavat tukijärjestelmät jos todella toimivat niin kuin sanot.
että sille rehuviljan tuottajalle on jo se tuki siitä viljelystä maksettu ja tää tanskalainen saa tämän viljan jo tuetulla hinnalla.
En tiedä missä välissä menit sekaisin asioista, mutta kyllä ne tuet maksetaan maajussille. Eli Suomessa maajussi saa eniten tukea harrastukseensa, kun ei muuten saa tuotettua itselleen 50-70 000 euron vuosipalkkaa talvilomineen.
Parempi kyllä olisi, että tuki maksettaisiin suoraan ruokailijalle. Näin markkinatalous toimisi huomattavasti paremmin ja turhia välikäsiä jäisi pois, etenkin byrokratian osalta.
60-70000€:n vuositulon viljelijälle, ei ainakaan tällaisella keskivertotilalla, (32ha) ole tulot,siis verotettavat. kuin alle 20000€, se vielä pitää jakaa kahdella, kun on tuo emäntäkin karjanhoito-ym. maatilan töissä.
tuossa joku päivä sitten yksi palstalainen sillä yritti kehuskella, että tienaa tuota luokkaa. En tiedä mikä oli tilakokonsa. Mutta ei maininnut olevansa mitenkään erityisessä asemassa, tiedä sitten mikä oli totuus.
Onko teillä eri tapa laskea tulonne riippuen siitä, haetteko sääliä ja tukiaisia vai yritättekö pullistella menestyksellänne?
No ok, taitaa teillä olla aika suuret erot tuloissa, riippuen tilasta.
Avauksessa oleva linkki todistaa tuon hyvän ja havainnollistavan esimerkin oikeaksi. Tosiaan on erikoista, mutta juuri tällaista on EU:n byrokratia . Sitä varten on oma byrokraattien armeijakunta, jotka tällä tavalla työllistävät itseään ja toisiaan.
Niinpä noista tuista olisi hankkiuduttava ainakin suurimmaksi osaksi eroon pian.
Maatalouden vääristämisen lisäksi ne haaskaavat byrokratiaan. Maatalous ei sentään ole turhaa, se on välttämättömyys, on kyse vain sen tehosta, kannattavuudesta ja ylipäätään järkeistämisestä, mutta nuo byrokraatit sen sijaan ovat täysin turha painolasti.
myötätuntoa, tai muutakaan, tämä vain on totuus.Ellei olisi mahdollisuutta myydä metsää, olisi elämä tosi karua. Niin tuossahan oli jo tuet tietenkin mukana.
Herttileijaa kuulutko siihen umpipäiden jataan, nythän sitä tukee just maksetaan tuettomille työläisille ja niiden elätykseen. Ei tarvi kauheen välkky olla kun tajuaa sen pienen asian että 80% viljelijöistä haluaisi tuettoman viljelyn ilman paperi sulkeisia, ne 20% ovat näitä raharikkaita suuria Suomalaisia sukuja. Jos joskus toivottavasti näistä kansalaisten syöttämis tuista joskus päästään irti niin hyvä. Ajatellaan että nyt tukiaikaan maksetaan esim vehnästä 0,13 senttiä kilolta niin tuettomassa viljelyssä pitäisi siitä viljelijän saada noin 0,65 senttiä, ei taitaisi teollisuudelle ja kuluttajille sopivan. Et varmaan itsekään ilman palkkaa töitä tee jos nyt muutenkaan.
EU-virkamiehet ovat tärkeä työntekijäryhmä. Ao.linkin mukaan v. 2003 heidän eläkkeisiin kului rahaa 22 miljardia euroa.
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT CRE 20050113 ANN-01 DOC XML V0//FI&query=QUESTION&detail=H-2004-0555
Menot tulevat lisäksi kasvamaan koko ajan. Virkamiehet pyörittävät melkoista sirkusta ympärillään. Heillä on huomattavat matkakulut, hotellikulut monenlaisissa kongresseissa, autoedut jne. Mielikuvitus ei riitä kertomaan mitä kaikkea kuuluu tämän säädyn etuisuuksiin. Kerran kuussa vielä konttirekkojen kolonna jyrää Brysselistä Strassburghiin pitämään kokousta.
Nämä kaikki työpaikat, kiinteistöbusiness ja moninainen palvelutarjonta hyödyttävät Belgiaa Ranskaa ja keskistä Eurooppaa laajemminkin.
Me täällä Suomessa riitelemme hikisistä maatalouseuroista. Nekin vähät mitä saamme tänne tuloutettua takaisin, pitäisi monien mielestä jättää muulle Euroopalle.
Lue ao. linkistä miten tärkeää joukkoa sinä olisit tietämättömyydessäsi ollut valmis leikkamaan.
http://ec.europa.eu/reform/2002/documents/staff_reform_2002_fi.pdf
Vanhassa Euroopassa, johon en laske Suomea, on aivan toisenlainen käsitys virkamieskunnasta. Siellä on aina ollut rahaa, siirtomaa-ajoista lähtien. Sitä hallinnoimaan on ollut tärkeää luoda tehokas koneisto. Tästä koneistosta on tullut tärkeämpi kuin vaurauden hankkimisesta. Ainahan löytyy niitä, jotka ovat valmiita sitä tuottamaan meille. Sitähän tämä EU on perimmäiseltä tarkoitukseltaan.
Suomessa on vallalla sellainen väärä käsitys, että virkamieskunta pitäisi olla mahdollisimman pieni kulujen minimoimiseksi. Virkamiesten pitäisi olla kansan palvelijoita. Eihän se niin ole. Siksi suomalaisilla on vielä matkaa kunnon EU-kansalaisuuteen. Koeta nyt sinäkin olla levittämättä harhaoppia virkamieskunnan vähentämisestä.
usein kuulee sanottavan että eläkkeet ym. ovat sitä palkkaa, eikö vain vai eivätkö ne enää ole sitä.
Jos nuo sivukulut jotka työnantaja maksaa työntekijästään ovat sitä palkkaa on ne myös laskettava mukaan eikö vain.
Koska tuki on korvaus lasketusta hinnasta on tosi sairasta valittaa systeemistä jolla tuetaan tavallisen duunarin elämää. Sillä nuo tuet tekevät sen mahdoliseksi että asunto voi olla suurempi samoin että voi käyttää rahaa enemmän huvituksiin.
Tuki per maajussi? eiköhän puhuttaisi tuki per tila, niin luvut ovat vähän enemmän oikeassa, eihän on vähän tarkoituksen hakuista verrata yksilön tuloja tilan tukiin jossa jakajia usein on enemmän kuin yksi.
ihmettelemättä kuinka euroopan halvimmista raaka-aineista saadaan syntymään maanosan kalleinta ruokaa. Siinä ei paljon tukiprosentit tai eurot paina.
Odotan päivää jolloin maataloustuet loppuvat ja elintarvikkeista maksetaan niiden oikeaa hintaa, siitä se meteli alkaa.
Ranskalaisen tilastotoimiston mukaan keskimääräisen ranskalaismaitotilan tuet ovat 110% maataloustulosta ja kasvinviljelytilan 135% (maataloustulo on viljelijän palkka)
mites suukki pannaan kun ruoka kallistuu maailmalla ja vähenee.
Peukku suuhun ja itkemään nälkää.