Kysymyksiä hinduille

vaikka en katso kuuluvani mihinkään uskonnolliseen liikkeeseen , lähinnä kuitenkin olen hindulaisuutta..Se on maailman uskontojen kantaäiti, josta muut ovat alkaneet rönsytä sivujuonteitaan.. Siellä on hyvin paljon kuvia ja taruja erilaisista arkkityypeistä siitä syystä, että järjestelmä on erittäin vanha ja se on aina ollut suvaitsevainen... Jokaiselle on annettu lupa ja oikeus tehdä Jumalasta sellainen kuva tai taru kun kukin haluaa.. Siitä hommasta ei ole naulattu paaluun, ei poltettu eikä hirtetty kuten ''sivistyneet' eurooppalaiset ovat tehneet..

Kysyt saako hindulaisuudesta elämyksiä . Vastaan että kyllä saa.. Esim Sama Vedan laulaminen on varsin suuresti tajuntaa räjäyttävää puuhaa..Myös tietysti kaikki hidulaiseen perinteeseen kuuluvat jooga harjoitukset , meditaatio, asanat, tantra, vegetaarinen ruokavalio, väkivallasta pidättyminen .. kaikki nämä , kyllä niistä elämyksiä irtoaa... Niiden sanalliseen selvittämiseen en ryhdy koska se olisi sama asia kuin opettaa uimista kuivalla maalla. Jos haluat tietää, on mentävä ''veteen''.

Olin aiemmin kolme vuotta Intiassa jossa minua opetti Intian joogalääkäreitten liiton presidentti K U Sathyananth , joka asuu Keralassa, Cochinin kaupungissa, karikkamuri kadulla...Jos joku liikkuu sielläpäin, käykää tervehtimässä. Hän on kasvanut kristityssä perheessä ja hänellä on luonnontieteellinen koulutus..Häneltä saa tosi hyviä ja objektiivisia tietoja hindulaisuudesta..Tämä mies sanoi minulle kerran että intian perinteessä on 90 % täyttä pötyä, mutta se 10 % on sitten sitäkin kirkkaampaa jalokiveä.. Ketä tahansa intiasta tulevaa helppoheikkiä ei kannata uskoa eikä seurata.

Toiseksi kysyit tapahtuuko hindulaisuudessa ihmeitä ? Vastaan ettei tapahdu koskaan. Syystä että sellaista asiaa kuin mystiikka tai ''ihme'' ei ole olemassakaan.
On vain asioita joita joidenkin rajoittuneiden ihmisten, ( kuten länsimaiseen yksipuolisen rationaaliseen ajatteluun kahlittujen ) ymmärrys ei riitä tajuamaan.
Esim Patanjalin joogasutrissa ja sama vedoissa tunnetaan semmoisia menetelmiä, joiden avulla ihminen löytää todellisen spirituaalisen itsensä ja oppii tajuamaan miten hänen kehonsa aineosat koostuvat kaikki ns. akaasasta, joka on eräänlainen perusaine, hienoin hienoista.. Spirituaalinen itse on aineeton ja sen voima on kaikkea ainetta ylempi.
Kun se aineettomuuden taso löytyy , silloin on mahdollista oppia hallitsemaan ainetta esim. niin että voidaan muuttaa oman kehonsa kokoa, tulla erittäin pieneksi tai erittäin suureksi, kulkea seinien lävitse, leijua ilmassa, hävitä olemattomiin ( ns. moksha )..Opitaan ns. materialisoiminen, esim.Madam Blavatsky osasi napsauttaa sormiaan yhteen ja sanoa lentäköön tähän oluttuoppi, ja kas, sillä siunaamalla hänen käsissään oli oluttuoppi.
Korostan kuitenkin että nämä eivät ole mitään ihmeitä, ja todellisen valon etsijää varoitetaan jäämästä kiinni moiseen näpertelyyn. Hindulaisuudessa tuollaisella on vain jonkinlainen sirkus arvo, ei enempää.

Mitä tulee ganges joen parantavaan vaikutukseen, sekin riippuu aivan kunkin yksilön omasta tietoisuuden tasosta. Se vesi ei automaattisesti ketään paranna, vain ne joiden lapsenkaltainen usko ja nöyryys on riittävällä tasolla, tai jotka ovat edellisessä kappaleessa kerrotulla periaatteella muutoinkin oppineet hallitsemaan kehonsa aineita.. Tällaisissa tapauksissa Gangesin vesi on eräänlainen ''pyhittymispaikka'' jossa hartauden harjoittaja viimeistelee haluamansa lopputuloksen..

Ei itse hindulaisuus ketään paranna. On ihan sama mitä uskontoa seuraat.
Uskonnot on vain verhoja peittämässä todellista ihmettä. Ihmettä joka on noitten verhojen takana. Pitää sukeltaa verhon taakse ja pääset kokemaan todellisen ihmeen...totuuden.
Jokainen kulkee sitä tietä jossa tuntee parhaiten pääsevänsä lähelle totuutta. Totuutta joka on kaiken takana.
Ihan samalla lailla niin hindut kuin kristitytkin tuntevat tietysti autuutta, antaumusta ja sunnatonta iloa palvoessa Korkeinta. Tärkeintä on saada sydän aukenemaan että voi tuntea korkeimman läsnäölon.
Ja mitä Ganges jokeen tulee...niin jos omaat todellisen uskon sen parantaviin voimiin niin se parantaa. Mutta jol'et omaa...turhaan menet sinne kastautumaan vain testiksi.
Usko siirtää vuoria.

Uskonnollisia kokemuksia? Missäpä uskonnossa niitä ei olisi. Jos kaventaisit vähän kysymystä, olisi helpompi vastata :) Mutta yritetäänpä.

Ennen kuin hurahdin Krishnaan olin kiukkuinen, kärsimätön, itkuinen, ajoittain keskittymiskyvytön ja täysin halujeni vallassa. Entiseen verrattuna olen nykyään huomattavasti tasapainoisempi, onnellisempi ja rauhallisempi. Minulle on yliluonnollinen ilmiö, kun pääni on meditoinnin jälkeen selkeä eikä enää seitsemän tien ruuhkainen risteys, kuten nuorempana. Krishna on muuttanut minut, ja se näkyy naamastakin. Tunnen Hänen läsnäolonsa valtavana voimana elämässäni.

Jos ihmeenä pidetään sitä, että elämässäni tapahtuu uskomattomia asioita, kun olen keskustellut Krishnan kanssa rukouksessa, koko elämäni on nykyään yhtä suurta ihmettä :) Vaikea sairaus parantui, ylitsepääsemättömän oloiset perheongelmat ovat ratkenneet niin, että silmäni ovat olleet muljahtaa kuopistaan silkasta hämmästyksestä...

En haluaisi kertoa henkilökohtaisia asioitani kovin tarkasti täällä, mutta minusta tuntuu että mikä tahansa muuri edessäni kohoaakin, Krishnalle puhuminen saa sen sortumaan tai tikapuut sitä vasten. Tai sitten saan yhtäkkiä nähdä, miten kaunis ja tarpeellinen kyseinen muuri onkaan. Hän on antanut minulle niin paljon, enkä minä ole antanut Hänelle juuri mitään... Hän on niin armollinen!

Gangesin parantavasta vaikutuksesta sinulle onkin jo vastattu täällä hyvin. Mutta tietenkin taustalla on myös kertomuksia. Kerrotaan muun muassa, että Ganges-virta lähtee Shivan kutreilta ja että sitä ei voi liata vaikka sinne upottaisi mitä (ja sinne on tosiaan upotettukin jo vaikka mitä...)