Hullu kyyhky

"onko lintu käsinruokittu?"

on.

"jos nyt on paritteluvireessä niin ei huolta,se on ohimenevää=)"

luulisi ettei olisi näin talvella..kun pimeäaika..
keväisinhän yleensä linnuilla tuo pesintäaika..

"täytyy vain hoitaa tilanne asiallisesti esim, joka kerta kun hyökkää tai nokkii niin kiellä lujasti ja vie häkkiin takaisin, joka kerta.
ajan kanssa voi yhdistämään hyökkäilyn kielletyksi."

tuota voisikin yrittää..ja muutenkin se on saanut olla aivan liikaa vapaana..ei edes yöksi laiteta sitä häkkiin..nukkuu häkin päällä,tuolin reunalla tai missä lie..

"voisi tietty auttaa hankkia sille lajikumppani.. riippuen kasvatustavasta jos ruokituu niin ei välttis hyväksykkään sitä vaan pitää sinua puolisonaan. "

Kerran ollaan yritetty toista kyyhkyä..mutta tämä kyyhky vain halusi tapella sen kanssa,ahdisteli sitä,repi sulkia,löi siivillä,nokki...eli ei oikein sietänyt toista lintua..joten luovuttiin siitä puolisoehdokkaasta..ja varmasti oli eri sukupuolta.

mielipuoli linnun omistaja.. kirjoitti:

"onko lintu käsinruokittu?"

on.

"jos nyt on paritteluvireessä niin ei huolta,se on ohimenevää=)"

luulisi ettei olisi näin talvella..kun pimeäaika..
keväisinhän yleensä linnuilla tuo pesintäaika..

"täytyy vain hoitaa tilanne asiallisesti esim, joka kerta kun hyökkää tai nokkii niin kiellä lujasti ja vie häkkiin takaisin, joka kerta.
ajan kanssa voi yhdistämään hyökkäilyn kielletyksi."

tuota voisikin yrittää..ja muutenkin se on saanut olla aivan liikaa vapaana..ei edes yöksi laiteta sitä häkkiin..nukkuu häkin päällä,tuolin reunalla tai missä lie..

"voisi tietty auttaa hankkia sille lajikumppani.. riippuen kasvatustavasta jos ruokituu niin ei välttis hyväksykkään sitä vaan pitää sinua puolisonaan. "

Kerran ollaan yritetty toista kyyhkyä..mutta tämä kyyhky vain halusi tapella sen kanssa,ahdisteli sitä,repi sulkia,löi siivillä,nokki...eli ei oikein sietänyt toista lintua..joten luovuttiin siitä puolisoehdokkaasta..ja varmasti oli eri sukupuolta.

Lue lisää

ok, eli käsinruokittu ei käytännössä tiedä edes olevansa lintu joten ei se toista kumppania tule koskaan hyväksymään.


luulen että jos ei hormoneista ole kyse niin sitten siitä että olet antanut sen päästä pomottamaan sinua,. joten se ei katso sua enää parven päänä vaan kuvittelee itse olevansa ja juuri sen takia pistää vastaan joka asiassa ja tekee sen juuri mitä haluaa

pahin vielä siinä että linnulla ei ole rytmiä on vain pahentanut tilannetta, nyt laittakaa säännölliset ajat, yöksi häkkiin nukkumaan ja sitten päivästä vapaaksi ja illalla takaisin, lintu todennäköisesti pistää vastaan ja hakee huomiotasi tavalla tai toisella mutta älä anna sille sitä muutoin kun on sen aika, eli älä puhu tai katso tirppaa kun hakee sitä. vaan silloin kun on nätisti ja normaali.

pistä häkkiin asioita josta on kiinostunut jos tule tylsää, tee siitä viihtyisä paikka ettei pidä vankilana sitä. mutta tottakai sitten kun on vapaana niin anna sille ne rapsutukset ym mitä tarvitsee koska käsinruokittu on vaativa lintu ja tarttee sitä huomiota mihin opetettu mutta muista AINA jos on agressiivinen ja käyttäytyy sopimattomasti kieltää, jos ei lopeta tai alkaa puremaan/hyökkäilemään niin häkkiin ja pidät istumassa sen siellä hetken ja päästät ulos.

lintu on nyt niin pään yllä että juuri tämä rutiini on pääasia, ei saa lipsua missään. ole tiukka mutta lempeä tilanteissa joissa lintu "ansainnut" sen.

alku voi olla hankalaa ja hermoja raastavaa mutta palkitsee lopussa ja sinä olet taas pomo=)

onnea!!

no sitten... kirjoitti:

ok, eli käsinruokittu ei käytännössä tiedä edes olevansa lintu joten ei se toista kumppania tule koskaan hyväksymään.


luulen että jos ei hormoneista ole kyse niin sitten siitä että olet antanut sen päästä pomottamaan sinua,. joten se ei katso sua enää parven päänä vaan kuvittelee itse olevansa ja juuri sen takia pistää vastaan joka asiassa ja tekee sen juuri mitä haluaa

pahin vielä siinä että linnulla ei ole rytmiä on vain pahentanut tilannetta, nyt laittakaa säännölliset ajat, yöksi häkkiin nukkumaan ja sitten päivästä vapaaksi ja illalla takaisin, lintu todennäköisesti pistää vastaan ja hakee huomiotasi tavalla tai toisella mutta älä anna sille sitä muutoin kun on sen aika, eli älä puhu tai katso tirppaa kun hakee sitä. vaan silloin kun on nätisti ja normaali.

pistä häkkiin asioita josta on kiinostunut jos tule tylsää, tee siitä viihtyisä paikka ettei pidä vankilana sitä. mutta tottakai sitten kun on vapaana niin anna sille ne rapsutukset ym mitä tarvitsee koska käsinruokittu on vaativa lintu ja tarttee sitä huomiota mihin opetettu mutta muista AINA jos on agressiivinen ja käyttäytyy sopimattomasti kieltää, jos ei lopeta tai alkaa puremaan/hyökkäilemään niin häkkiin ja pidät istumassa sen siellä hetken ja päästät ulos.

lintu on nyt niin pään yllä että juuri tämä rutiini on pääasia, ei saa lipsua missään. ole tiukka mutta lempeä tilanteissa joissa lintu "ansainnut" sen.

alku voi olla hankalaa ja hermoja raastavaa mutta palkitsee lopussa ja sinä olet taas pomo=)

onnea!!

Lue lisää

naurukyyhkyillä ei muuten ole parvessa pomoa vaan yksilöt muodostavat pareja ja parhaiten tulevat toimeen, jos ei ole kuin yksi pari samassa tilassa.
naurukyyhkyt eivät yritä pomotella, mutta ilmaisevat mieltään tavalla, jota on helppo selittää/mieltää pomotteluksi. kovalla kurilla et saa aikaiseksi muuta kuin vahinkoa.
agressiiviseen käytökseen ei kiellot sovi. sun pitäisi itse muuttaa käytöstäsi sellaiseksi ettei linnun tarvitse olla agressiivinen sinulle.

no sitten... kirjoitti:

ok, eli käsinruokittu ei käytännössä tiedä edes olevansa lintu joten ei se toista kumppania tule koskaan hyväksymään.


luulen että jos ei hormoneista ole kyse niin sitten siitä että olet antanut sen päästä pomottamaan sinua,. joten se ei katso sua enää parven päänä vaan kuvittelee itse olevansa ja juuri sen takia pistää vastaan joka asiassa ja tekee sen juuri mitä haluaa

pahin vielä siinä että linnulla ei ole rytmiä on vain pahentanut tilannetta, nyt laittakaa säännölliset ajat, yöksi häkkiin nukkumaan ja sitten päivästä vapaaksi ja illalla takaisin, lintu todennäköisesti pistää vastaan ja hakee huomiotasi tavalla tai toisella mutta älä anna sille sitä muutoin kun on sen aika, eli älä puhu tai katso tirppaa kun hakee sitä. vaan silloin kun on nätisti ja normaali.

pistä häkkiin asioita josta on kiinostunut jos tule tylsää, tee siitä viihtyisä paikka ettei pidä vankilana sitä. mutta tottakai sitten kun on vapaana niin anna sille ne rapsutukset ym mitä tarvitsee koska käsinruokittu on vaativa lintu ja tarttee sitä huomiota mihin opetettu mutta muista AINA jos on agressiivinen ja käyttäytyy sopimattomasti kieltää, jos ei lopeta tai alkaa puremaan/hyökkäilemään niin häkkiin ja pidät istumassa sen siellä hetken ja päästät ulos.

lintu on nyt niin pään yllä että juuri tämä rutiini on pääasia, ei saa lipsua missään. ole tiukka mutta lempeä tilanteissa joissa lintu "ansainnut" sen.

alku voi olla hankalaa ja hermoja raastavaa mutta palkitsee lopussa ja sinä olet taas pomo=)

onnea!!

Lue lisää

Nyt kyllä kannattaa muistaa, että kyyhky on kyyhky eikä mikään papukaija. Eikä papukaijaankaan sovelleta mitään pomotusjuttuja todellakaan! Sillä ei saa aikaan muuta kuin pahaa jälkeä.(hemmetin syvään näyttää juurtuneen tuo ihmisen pomotuskäsitys, mitä sovelletaan jokaiseen muuhunkin elävään)

Jos on käsinruokittu ei se tarkoita, etteikö lintu mahdollisesti joskus voisikin hyväksyä toista lintua. Riippuu paljolti asianhaaroista. Eivät nekään tule jokaisen linnun kanssa juttuun, kuten eivät ihmiset jokaisen ihmisen.

Ja kun puhutaan linnun käytöksestä ja sen syistä, kannattaa enemminkin mennä taaksepäin ja miettiä miten lintu luonnossa käyttäytyy ja elää. Kyyhky ei todellakaan ymmärrä tuollaisia asioita,mitä neuvoit käyttämään.

Parhain keino on korjata oma käytöksensä sellaiseksi, ettei linnun tarvitse käyttäytyä aggressiivisesti(kuten tässä toinen jo vastasikin).

Eli pyyhitään tuollaiset ihme pomotushörhöilyt pois tästä ja mietitään asiaa uudelleen..

... kirjoitti:

Nyt kyllä kannattaa muistaa, että kyyhky on kyyhky eikä mikään papukaija. Eikä papukaijaankaan sovelleta mitään pomotusjuttuja todellakaan! Sillä ei saa aikaan muuta kuin pahaa jälkeä.(hemmetin syvään näyttää juurtuneen tuo ihmisen pomotuskäsitys, mitä sovelletaan jokaiseen muuhunkin elävään)

Jos on käsinruokittu ei se tarkoita, etteikö lintu mahdollisesti joskus voisikin hyväksyä toista lintua. Riippuu paljolti asianhaaroista. Eivät nekään tule jokaisen linnun kanssa juttuun, kuten eivät ihmiset jokaisen ihmisen.

Ja kun puhutaan linnun käytöksestä ja sen syistä, kannattaa enemminkin mennä taaksepäin ja miettiä miten lintu luonnossa käyttäytyy ja elää. Kyyhky ei todellakaan ymmärrä tuollaisia asioita,mitä neuvoit käyttämään.

Parhain keino on korjata oma käytöksensä sellaiseksi, ettei linnun tarvitse käyttäytyä aggressiivisesti(kuten tässä toinen jo vastasikin).

Eli pyyhitään tuollaiset ihme pomotushörhöilyt pois tästä ja mietitään asiaa uudelleen..

Lue lisää

pomotusjutun voi käsittää aika monella eri tapaa myös käytännössä. joillekkin linnuille se auttaa ja joillekkin ei.

en tarkoittanut sitä että ihan ylpeenä käskyttää lintua, vaan näyttää linnulle rajat positiivisessa mielessä, tottatoki siitäkin on apua jos oppii välttämään tilanteet mistä lintu raivostuu tai saa näitä "kohtauksia".

enkä usko että kyyhkyt nyt niin tyhmiä on että eivät osaisi yhdistää asioita keskenään, väärässä toki voin olla..

mutta jos lintu jo niin kiivas ettei ihminen omassa kodissaan pysty olla niin onko "koulutustavoilla" nyt niin suurta merkitystä jos siitä ei ole haittaa linnulle?


niin ja tässä linkki missä oli jokin rivi tuosta hyökkäilystä: http://www.geocities.com/sttl86/naurukyyhky.html

lllllllllllok kirjoitti:

pomotusjutun voi käsittää aika monella eri tapaa myös käytännössä. joillekkin linnuille se auttaa ja joillekkin ei.

en tarkoittanut sitä että ihan ylpeenä käskyttää lintua, vaan näyttää linnulle rajat positiivisessa mielessä, tottatoki siitäkin on apua jos oppii välttämään tilanteet mistä lintu raivostuu tai saa näitä "kohtauksia".

enkä usko että kyyhkyt nyt niin tyhmiä on että eivät osaisi yhdistää asioita keskenään, väärässä toki voin olla..

mutta jos lintu jo niin kiivas ettei ihminen omassa kodissaan pysty olla niin onko "koulutustavoilla" nyt niin suurta merkitystä jos siitä ei ole haittaa linnulle?


niin ja tässä linkki missä oli jokin rivi tuosta hyökkäilystä: http://www.geocities.com/sttl86/naurukyyhky.html

Lue lisää

Pomotusta kun ei valitettavasti voi käsittää millään muulla tavalla. Pomotus on vain sitä mitä se kertookin; toinen osapuoli yrittää olla arvoasteikossa korkeammalla kuin sinä. Onko tämä kyyhkyille tai papukaijoille kuuluvaa käytöstä? Ei todellakaan ole.

Normaalit eleet, millä lintu näyttää/ilmaisee itseään, tulkitaan sitten joksikin ihme ihmisen pomotteluksi viitsimättä sen enempiä paneutua linnun oikeaan käytökseen ja siihen missä syy moiseen käyttäytymiseen oikeasti piilee. Kaikki kun on niin helppoa selittää vain sillä, että se nyt vähän pomoilee ja kunhan näytät sille oman paikan niin kaikki on ok. Pitää mennä pintaa syvemmälle näissä asioissa.

Itselläni on naurukyyhky myöskin ja olen kyyhkyjä useita vuosia harrastanut(sekä papukaijoja), enkä mitenkään näe, että näitä ohjeita pystyisi kyyhkyihin soveltamaan. Kyyhkyt eivät ole tyhmiä, mitä useat luulevat, mutta ne ovat täysin erilaisia kuin papukaijat käyttäytymiseltään ja maailmaltaan.

Tunnen myös tämän kyseisen kyyhkyn, joten tiedän tapauksen.Lintu ei ole mielisairas, eikä yritä hallita ketään tai mitään. Hyökkäilyksi moista käyttäytymistä ei voi sanoa(kun hormonihuuruinen papukaija käy nokalla ja kynnellä niskaan, niin sitä voi hyökkäykseksi jo sanoa)

Jos myös vielä pureudutaan koulutustapoihin, niin ylipäätänsä tiedetään ettei eläinten koulutuksessa ei-kiellolla päästä yleensä siihen toivottuun reagointiin. Ei-kielto lopettaa/saattaa lopettaa tekemisen juuri sillä hetkellä, mutta se ei tarkoita, etteikö tapahtuma taas toistuisi ja toistuisi. Se on vain hetkellinen apu, jolla ei mitään pitkällistä saa aikaiseksi. Kyyhky ei moista ymmärrä ja papukaijalle se on yhtä tyhjän kanssa. Vahvistamalla haluttua käytöstä saa eläimelle kuin eläimelle opetettua moniakin asioita. Ei-kielto sen sijaan ei vahvista mitään vaan ainoastaan kieltää eikä tarjoa tilalle mitään sallittua. Pointti koko positiivisessa vahvistamisessa on se, että eläin itse kokee moisen käytöksen päämäärilleen sopivaksi ja haluaa sitä tehdä--->toivottu käytös lisääntyy

Toivoisin todella, että ihmiset lakkaisivat ajattelemasta/tulkitsemasta eläinten käytöstä verraten sitä itseensä. Eläimet ovat eläimiä ja niiden käyttäytyminen/ajatusmaailma on aivan erilaista kuin ihmisillä. Monesti kaikki ongelmien syyt ovat paljon syvemmällä tai sitten aivan nurkan takana, mutta ihmiset eivät ymmärrä niitä sieltä etsiä vaan tarttuvat helpoimpaan tulkintaan/ratkaisuun..

pojat... kirjoitti:

Pomotusta kun ei valitettavasti voi käsittää millään muulla tavalla. Pomotus on vain sitä mitä se kertookin; toinen osapuoli yrittää olla arvoasteikossa korkeammalla kuin sinä. Onko tämä kyyhkyille tai papukaijoille kuuluvaa käytöstä? Ei todellakaan ole.

Normaalit eleet, millä lintu näyttää/ilmaisee itseään, tulkitaan sitten joksikin ihme ihmisen pomotteluksi viitsimättä sen enempiä paneutua linnun oikeaan käytökseen ja siihen missä syy moiseen käyttäytymiseen oikeasti piilee. Kaikki kun on niin helppoa selittää vain sillä, että se nyt vähän pomoilee ja kunhan näytät sille oman paikan niin kaikki on ok. Pitää mennä pintaa syvemmälle näissä asioissa.

Itselläni on naurukyyhky myöskin ja olen kyyhkyjä useita vuosia harrastanut(sekä papukaijoja), enkä mitenkään näe, että näitä ohjeita pystyisi kyyhkyihin soveltamaan. Kyyhkyt eivät ole tyhmiä, mitä useat luulevat, mutta ne ovat täysin erilaisia kuin papukaijat käyttäytymiseltään ja maailmaltaan.

Tunnen myös tämän kyseisen kyyhkyn, joten tiedän tapauksen.Lintu ei ole mielisairas, eikä yritä hallita ketään tai mitään. Hyökkäilyksi moista käyttäytymistä ei voi sanoa(kun hormonihuuruinen papukaija käy nokalla ja kynnellä niskaan, niin sitä voi hyökkäykseksi jo sanoa)

Jos myös vielä pureudutaan koulutustapoihin, niin ylipäätänsä tiedetään ettei eläinten koulutuksessa ei-kiellolla päästä yleensä siihen toivottuun reagointiin. Ei-kielto lopettaa/saattaa lopettaa tekemisen juuri sillä hetkellä, mutta se ei tarkoita, etteikö tapahtuma taas toistuisi ja toistuisi. Se on vain hetkellinen apu, jolla ei mitään pitkällistä saa aikaiseksi. Kyyhky ei moista ymmärrä ja papukaijalle se on yhtä tyhjän kanssa. Vahvistamalla haluttua käytöstä saa eläimelle kuin eläimelle opetettua moniakin asioita. Ei-kielto sen sijaan ei vahvista mitään vaan ainoastaan kieltää eikä tarjoa tilalle mitään sallittua. Pointti koko positiivisessa vahvistamisessa on se, että eläin itse kokee moisen käytöksen päämäärilleen sopivaksi ja haluaa sitä tehdä--->toivottu käytös lisääntyy

Toivoisin todella, että ihmiset lakkaisivat ajattelemasta/tulkitsemasta eläinten käytöstä verraten sitä itseensä. Eläimet ovat eläimiä ja niiden käyttäytyminen/ajatusmaailma on aivan erilaista kuin ihmisillä. Monesti kaikki ongelmien syyt ovat paljon syvemmällä tai sitten aivan nurkan takana, mutta ihmiset eivät ymmärrä niitä sieltä etsiä vaan tarttuvat helpoimpaan tulkintaan/ratkaisuun..

Lue lisää

kiintoisa asia.. olen joissain määrin kanssasi samaa mieltä mutta mietityttää sitte tämä positiivinen vahvistus esim, jos papukaija huom, vaikka jyrsii kiellettyä tavaraa, johtoja tai jotain, kieltää lintua-lopettaa sen ja tietty saattaa sen uusiakin aina uudelleen mutta miten saa sitten linnun opetettua pysyvään muutokseen siinä ettei jyrsi? (ilman kieltoa) .. sehän kuuluu linnun luontoonkin olla utelias ja tutkia kaikkea joten ei pitäisi pinnan alla olla mitään "epämääräistä"..


ja miten sitten hormonihuuruiset linnut? mitä tapoja siihen voisi soveltaa?

............. kirjoitti:

kiintoisa asia.. olen joissain määrin kanssasi samaa mieltä mutta mietityttää sitte tämä positiivinen vahvistus esim, jos papukaija huom, vaikka jyrsii kiellettyä tavaraa, johtoja tai jotain, kieltää lintua-lopettaa sen ja tietty saattaa sen uusiakin aina uudelleen mutta miten saa sitten linnun opetettua pysyvään muutokseen siinä ettei jyrsi? (ilman kieltoa) .. sehän kuuluu linnun luontoonkin olla utelias ja tutkia kaikkea joten ei pitäisi pinnan alla olla mitään "epämääräistä"..


ja miten sitten hormonihuuruiset linnut? mitä tapoja siihen voisi soveltaa?

Lue lisää

Jos teet niin kuin tavallisesti, kiellät lintua ja se lopettaa. Mutta miten luulet toimivan tämän linnulla? Se ei ajattele, että ei hitto, ei tuota saisi jyrsiä nyt, emäntä kieltää"

Se ajattelee mitä luultavammin, että päästeleepä tuo ihminen taas mielenkiintoisia ääniä, keskeytämpä tämän puuhan hetkeksi ja menen katsomaan. Tai jos olet yhdistänyt kieltoon jotain negatiivista, lintu pyrkii tietenkin välttämään sitä sillä hetkellä, mutta ei tule todellakaan ymmärtämään mitä pääasiassa kiellolla tarkoitat; paikkaa ei saa jyrsiä koskaan. Se vain välttää hommaa juuri sillä hetkellä, mutta voi palata tekemään kiellettyä kun olet kääntänyt selkäsi.
En itse nimittäin usko olevan yhtäkään eläintä(ei-kiellolla opetettuna), joka jättäisi kielletyn homman tekemättä silloin kun ihminen ei ole paikalla(ei tietenkään tarkoita, että joka kerran yksinollessaan tekisivät pahojaan).

Pointtina tässä on saada linnun huomio siihen sallittuun hommaan.Tällöin se hakeutuu tekemään koska se on kivaa ja sille tulee positiivia kokemuksia siitä. Omien lintujen ja varsinkin jakon(joka on superaktiivinen ja utelias) tämä on toiminut hyvin. Linnut eivät tuhoa vapaana ollessaan mitään, sillä niillä on tarpeeksi aktiviteettia ettei kiellettyä tehdä. Ja jos jotain kiellettyä tehdään, olen pystynyt karsimaan sen ilman kieltoja ohjaamalla tekemisen jännittävämpään.

Miten sitten toimia kun lintu tekee jotain kiellettyä? Joillakin toimii(riippuen lähtökohdista) se, että vain käännät selkäsi tai poistut huoneesta. Toisilla taas se, että mitenkään elehtimättä haet tipun pois väärästä paikasta oikeaan paikkaan ja hukutat sen kehuihin sekä annat herkkuja kun on oikeilla paikoilla. Fiksuina lintuina papukaijat kyllä tajuavat yhdistää asiat nopeaan. Aina kannattaa miettiä tässäkin; mikä on motivaatio? Mikä on sellainen juttu, joka saa linnun ajattelemaan, että toivomasi toiminta sille hyvä juttu?

Ihminen vaan siitä harmistuttava eläin, että se on kovin kärsimätön. Kaikki tämä vie aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaatii johdonmukaisuutta. Mutta palkinto on lopussa kun vaan jaksaa toimia loppuun asti samalla tavalla.

Mitä tulee sitten hormoneihin, niin parasta tässä on ehkäisevä toiminta. Missään vaiheessa tilanne ei saisi päästä siihen, että lintu kuumenee niin pitkälle, että hyökkäys on edessä. Normaali elämässä toki aina sattuu niitä kömmähdyksiä, ja voi käydä huonosti(sen minäkin olen käsissäni ja niskassani kokenut), mutta virheistään pitää oppia ja sitten osaa ennakoida ensi kerralla tilannetta. Kunnon uni(12-13h) pimeässä, sopiva ruokavalio, valo, pesäpaikkamahdollisuuksien poisto, ei "puolison" kiihdyttävää käytöstä(esim. suusta ruokkiminen, selästä siipien alta tai pyrstöstä silittelyä jne). Muita kiihdyttäviä asioita kannattaa myös varoa, mistä tietää oman lintunsa kiihtyvän.

Tässä varmasti sitten ihmetellään, että miksi sietää moista? Oma vastaukseni tähän on, että jos ei pysty/halua näitä asioita tehdä tai yrittääkään miettiä, niin papukaija ei ole sopiva lemmikki. Papukaija ei ole kuin koira tai kissa, joka on ollut ihmisen seurassa jo niin kauan..se on käytännössä suoraan luonnosta vaistoineen ja käytöksineen, eikä voi mitään sille, että ihminen päätti siitä tehdä lemmikin itselleen. Siksi itse ainakin pidän papukaijan omistajan velvollisuutena yrittää ottaa selvää siitä millainen lintu on luonnossa elintavoiltaan ja käyttäytymiseltään ja soveltaa niitä kotioloihin. Nämä kun ovat paljon monimutkaisempia lemmikeitä mitä ajattelemmekaan.

Lisää käytöksestä ja muusta voi lukea papukaijat.net forumilta, hormonihuuruista esim. aiheesta crime of passion

tarina kirjoitti:

Jos teet niin kuin tavallisesti, kiellät lintua ja se lopettaa. Mutta miten luulet toimivan tämän linnulla? Se ei ajattele, että ei hitto, ei tuota saisi jyrsiä nyt, emäntä kieltää"

Se ajattelee mitä luultavammin, että päästeleepä tuo ihminen taas mielenkiintoisia ääniä, keskeytämpä tämän puuhan hetkeksi ja menen katsomaan. Tai jos olet yhdistänyt kieltoon jotain negatiivista, lintu pyrkii tietenkin välttämään sitä sillä hetkellä, mutta ei tule todellakaan ymmärtämään mitä pääasiassa kiellolla tarkoitat; paikkaa ei saa jyrsiä koskaan. Se vain välttää hommaa juuri sillä hetkellä, mutta voi palata tekemään kiellettyä kun olet kääntänyt selkäsi.
En itse nimittäin usko olevan yhtäkään eläintä(ei-kiellolla opetettuna), joka jättäisi kielletyn homman tekemättä silloin kun ihminen ei ole paikalla(ei tietenkään tarkoita, että joka kerran yksinollessaan tekisivät pahojaan).

Pointtina tässä on saada linnun huomio siihen sallittuun hommaan.Tällöin se hakeutuu tekemään koska se on kivaa ja sille tulee positiivia kokemuksia siitä. Omien lintujen ja varsinkin jakon(joka on superaktiivinen ja utelias) tämä on toiminut hyvin. Linnut eivät tuhoa vapaana ollessaan mitään, sillä niillä on tarpeeksi aktiviteettia ettei kiellettyä tehdä. Ja jos jotain kiellettyä tehdään, olen pystynyt karsimaan sen ilman kieltoja ohjaamalla tekemisen jännittävämpään.

Miten sitten toimia kun lintu tekee jotain kiellettyä? Joillakin toimii(riippuen lähtökohdista) se, että vain käännät selkäsi tai poistut huoneesta. Toisilla taas se, että mitenkään elehtimättä haet tipun pois väärästä paikasta oikeaan paikkaan ja hukutat sen kehuihin sekä annat herkkuja kun on oikeilla paikoilla. Fiksuina lintuina papukaijat kyllä tajuavat yhdistää asiat nopeaan. Aina kannattaa miettiä tässäkin; mikä on motivaatio? Mikä on sellainen juttu, joka saa linnun ajattelemaan, että toivomasi toiminta sille hyvä juttu?

Ihminen vaan siitä harmistuttava eläin, että se on kovin kärsimätön. Kaikki tämä vie aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaatii johdonmukaisuutta. Mutta palkinto on lopussa kun vaan jaksaa toimia loppuun asti samalla tavalla.

Mitä tulee sitten hormoneihin, niin parasta tässä on ehkäisevä toiminta. Missään vaiheessa tilanne ei saisi päästä siihen, että lintu kuumenee niin pitkälle, että hyökkäys on edessä. Normaali elämässä toki aina sattuu niitä kömmähdyksiä, ja voi käydä huonosti(sen minäkin olen käsissäni ja niskassani kokenut), mutta virheistään pitää oppia ja sitten osaa ennakoida ensi kerralla tilannetta. Kunnon uni(12-13h) pimeässä, sopiva ruokavalio, valo, pesäpaikkamahdollisuuksien poisto, ei "puolison" kiihdyttävää käytöstä(esim. suusta ruokkiminen, selästä siipien alta tai pyrstöstä silittelyä jne). Muita kiihdyttäviä asioita kannattaa myös varoa, mistä tietää oman lintunsa kiihtyvän.

Tässä varmasti sitten ihmetellään, että miksi sietää moista? Oma vastaukseni tähän on, että jos ei pysty/halua näitä asioita tehdä tai yrittääkään miettiä, niin papukaija ei ole sopiva lemmikki. Papukaija ei ole kuin koira tai kissa, joka on ollut ihmisen seurassa jo niin kauan..se on käytännössä suoraan luonnosta vaistoineen ja käytöksineen, eikä voi mitään sille, että ihminen päätti siitä tehdä lemmikin itselleen. Siksi itse ainakin pidän papukaijan omistajan velvollisuutena yrittää ottaa selvää siitä millainen lintu on luonnossa elintavoiltaan ja käyttäytymiseltään ja soveltaa niitä kotioloihin. Nämä kun ovat paljon monimutkaisempia lemmikeitä mitä ajattelemmekaan.

Lisää käytöksestä ja muusta voi lukea papukaijat.net forumilta, hormonihuuruista esim. aiheesta crime of passion

Lue lisää

itse oon huomannut omieni kohdalla sen tosiaan että jos lähden pois tai käännän selkäni niin tekeminen unohtuu ja lähtee perään.. olohuoneessa oleskelevat vain silloin kun itsekin olen siellä, eli yksikseen eivät jostain syystä sinne mene, ellei jotain vastustamattomia herkkuja ole esillä.

ainoa mihin on ns, pakkomielle tuhota on kaukosäätimien nappulat tai nuo kumiset napiskat yleensäkin ja luonnollisesti se ei vaan tulee sanottua ja puuha lopetetaan, toviksi.
en vain ole jotenki koskaan uskonut kokonaan siihen että lintu tajuaisi olla nakertamatta jatkuvasti jotain juttua uudelleen, jos tosiaan tämä asia saa linnun oppimaan, niin otan kyllä huomioon sen tavan jatkossa.

kärsivällisyyttähän papukaijat luonnollisesti vaativat ihmisestä joten en usko että tämä toiminta voisi olla niin ylihaasteellista omistajille etteikö voisi käytäntöön ottaa, tosiaan silloin ei lintu ole oikeassa paikassa jos ei uusia asioita voisi soveltaa.

mutta kiitos tarinasta, "pomotusjutut" saavat nyt väistyä ja kokeillaan tätä. varmaan ihmiset kyllä ovat niin tottuneet tapoihinsa myös juuri sen takia koska tällaista ei ole ajateltu edes, saati että se saattaisi tuottaa tulosta.


on vaan ollut se yksi keino mitä soveltaa kaikkiin eläimiin, niinkuin lapsiinkin , joten hyvä että joku tuo tätä ilmi!

........... kirjoitti:

itse oon huomannut omieni kohdalla sen tosiaan että jos lähden pois tai käännän selkäni niin tekeminen unohtuu ja lähtee perään.. olohuoneessa oleskelevat vain silloin kun itsekin olen siellä, eli yksikseen eivät jostain syystä sinne mene, ellei jotain vastustamattomia herkkuja ole esillä.

ainoa mihin on ns, pakkomielle tuhota on kaukosäätimien nappulat tai nuo kumiset napiskat yleensäkin ja luonnollisesti se ei vaan tulee sanottua ja puuha lopetetaan, toviksi.
en vain ole jotenki koskaan uskonut kokonaan siihen että lintu tajuaisi olla nakertamatta jatkuvasti jotain juttua uudelleen, jos tosiaan tämä asia saa linnun oppimaan, niin otan kyllä huomioon sen tavan jatkossa.

kärsivällisyyttähän papukaijat luonnollisesti vaativat ihmisestä joten en usko että tämä toiminta voisi olla niin ylihaasteellista omistajille etteikö voisi käytäntöön ottaa, tosiaan silloin ei lintu ole oikeassa paikassa jos ei uusia asioita voisi soveltaa.

mutta kiitos tarinasta, "pomotusjutut" saavat nyt väistyä ja kokeillaan tätä. varmaan ihmiset kyllä ovat niin tottuneet tapoihinsa myös juuri sen takia koska tällaista ei ole ajateltu edes, saati että se saattaisi tuottaa tulosta.


on vaan ollut se yksi keino mitä soveltaa kaikkiin eläimiin, niinkuin lapsiinkin , joten hyvä että joku tuo tätä ilmi!

Lue lisää

Hieno juttu, että löytyy myös niitä ihmisiä, jotka viitsivät kokeilla uutta! Omasta mielestäni on tärkeätä osata kyseenalaistaa erilaisia juttuja ja miettiä tekeekö sittenkin jotain väärin.

Itse aloitin harrastuksen aikoinaan, jolloin kaikki nuo vanhat "kansan viisaudet" olivat valloillaan, ja tein itsekin virheet omien elukoitten kanssa. ei-sana on niin syvään istunut, että kyllä se itseltäkin lipsahtaa vielä joskus. Jakosta ainakin tietää, että sillä on pienenä käytetty tätä ei-kieltoa, sillä edelleenkin se hokee väliin ei-ei-ei-ei itsekseen.

Sitä kun on väliin niin vaikea muistaa olla olettamatta eläinten kyvyistä liikaa, vaikka nämä papukaijat älykkäitä ovatkin.

Jos haluaa lisää lukea positiivisesta vahvistuksesta liittyen muihin ongelmiin, niin Steve Martin on alansa parhaita papukaijojen kanssa:

http://www.naturalencounters.com/

ja sieltä training and education-->parrots as pets