Mä en ymmärrä miks kaikki aina narisee siitä välimatkasta...että ero tulee sen vuoksi. Hyvänen aika, eihän rakkaus matkaa ja paikkaa katso! Eikä se aina voi löytyä nurkan takaa! Oma kultani asuu satojen kilometrien päässä ja me tavataan aina kun siihen on mahdollisuus. Ja siitä ollaan tosi onnellisia!!! Älkää aina odottako, että kaikki tulisi mennä sen helpoimman kautta!!!
välimatkasta....
eräs "ei narisia"
142069
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
varmaan kädestä kiinni pitämisestä,pussaamisesta ja kokemuksestako vaiko..... olithan jo 16v täyttänyt
ei kaikki ovat samalaisia (*surprise*)
se on totta ettei rakkaus katso aikaa eikä paikkaa,mutta kaukosuhteet ei toimi,valitettavasti.Ja jos itse tahtoisin oman rakkaan,niin tahtoisin myöskin olla häntä lähellä enkä vaan silloin tällöin kun siihen sattuu olemaan mahdollisuus,joten järjellä ajateltuna kaivaisin kultani mahdollisimman läheltä(tahtoo sanoa samasta kaupungista).Että miksi kiusata itteensä pitkän ja vaikean välimatkan suhteella,sillä huonolla onnella ja ennenpitkää jompikumpi tahi kumpikaan ei voi/halua luopua omista ympyröistään,niin yhteen ei pääse koskaan.
Joskus järjen on voitettava tunteet.
... sanasi taitavat olla totta,
niin surullisen totta : (
Ei ehdi kyllästyä kun on kaukana ja tapaa harvoin. En uskon että välimatkalla ei ole merkitystä
Moi.
txt:si kuulostaa että sinulla on ollut epäonnea suhteessa jossa on tullut välimatkaa, mutta oletko koskaan miettinyt että olet seurustellut esim.6v ja sitten toinen joutuu lähtemään hyvän työn perään jonnekkin muualle? että aijotko katkaista suhteen tai sitten odottaa että hän saisi töitä ja nousisi sohvalta...elämä vie, aina ei voi ajatella järjellä, sinun mukaasi sitten kannattaa ottaa ja häittää pois ja ottaa uusi tilalle, siten koittaa taas nopalla heittää että tulisi hyvä ihminen...Aina kannattaa olla järkeä ja tunnetta, mutta ne ei vaikuta saa vaikuttaa rakkauteen, minusta jo toinen jättää toisen siksi että tulee välimatkaa niin sitten voisin sanoa että rakkaus on kuollut tai sitä ei sitten ollutkaan, tiedän että kovaa tekstiä mutta totuus on kovaa...Pitää olla valmis kaikkiin muutoksiin mitä elämä tuo, ja niiden kanssa sitten painia :)
jos toinen on sen arvoinen, koska se heikko tai "huono" / ei minun tyylinen voipi olla vaan lähellä, eikä sitä löydy, ei siten kannata vaan olla vaan pitää olla sitä tunnetta ja elää, tiedän että aina se rakas ei löydy naapurista vaan sitä "oikeaa" pitää hakea ja hänen kanssa pitää tehdä töitä myös suhteen eteen, kaikki rakkaus kuolee jos ei ole täysillä siinä mukana...
Siis, haluan vielä sanoa, että pitkän välimatkan vuoksi tulee ainakin suhteen syvyys testattua. Kaikki se kestää...niihän sitä sanotaa. Me olemme seurustelleen jo yli vuoden ja edelleen menee hyvin. Olemme menossa syksyllä naimisiin jotenka yritän tässä samalla rohkaista kaikkia niitä "kaukorakastuneita" eli älkää heti luovuttako...sillä hän voi olla sinulle se oikea!! Hyvää kesää kaikille rakastuneille pareille!! *suukkoja*
Joo. Olen samaa mieltä, että välimatka ei ole este. Itse olen seurustellut yli vuoden todella kaukana asuvan miehen kanssa. Olen menossa nyt syksyllä naimisiin ja haluankin sanoa kaikille etärakastuneille, että älkää heti luovuttako. Hän voi nimittäin olla se oikea. Hyvää kesää kaikille rakastuneille pareille!!!
Suitsuta vasta sitten, kun olet ollut seitsemän vuotta naimisissa...
Onhan siinä omat ongelmat jos esim ollaan jo parisuhteessa siis naimisissa ja jo useita vuosia ja yks kaks toisen osapuolen työ vie hänet 5000:n kilometrin päähän ja on yhäjaksoiset poissa 8 kuukautta ja välillä 4 kk kotona ja sitten taas menoksi.Uskaltaisin melkein sanoa, että tällaisessa tapauksessa on parisuhde todella koetuksella.
Moi.
olet aivan oikeassa tuossa asiasta, että ei välimatka eroja aiheuta vaan ihmiset, että jos toinen on hyvä ja rakastava niin sitä ollaan vaikka vähän kaempana.Mutta taas jos ihminen ei ole rakkauden arvoinen niin sitten vaikka se asuisi naapurissa niin se ei toimi eikä siten kannata olla, minun mielestäni.Kokemusta ei ole, vaan tunnetta :)
Mutta tiedän monta jolla toimii suhde vaikka ei näekkään joka päivä toisiaan.
että ihmiset tekee rakastavan suhteen ei välimatka, kun ajattelee vaikka että joku voi tehdä työtäkin sillain että ei ole kotona joka ilta, vaan näkevät hyvällä tuurilla vaan 4-5kertaa/kk ja silti on onnellisia, minulla esim. on sellainen työ mutta rakkautta mahtuu sydämmeeni ja tunnen että olen sen arvoinen että kannataa odottaa ;)
Moi.
olet aivan oikeassa tuossa asiasta, että ei välimatka eroja aiheuta vaan ihmiset, että jos toinen on hyvä ja rakastava niin sitä ollaan vaikka vähän kaempana.Mutta taas jos ihminen ei ole rakkauden arvoinen niin sitten vaikka se asuisi naapurissa niin se ei toimi eikä siten kannata olla, minun mielestäni.Kokemusta ei ole, vaan tunnetta :)
Mutta tiedän monta jolla toimii suhde vaikka ei näekkään joka päivä toisiaan.
että ihmiset tekee rakastavan suhteen ei välimatka, kun ajattelee vaikka että joku voi tehdä työtäkin sillain että ei ole kotona joka ilta, vaan näkevät hyvällä tuurilla vaan 4-5kertaa/kk ja silti on onnellisia, minulla esim. on sellainen työ mutta rakkautta on sydämmeeni ja tunnen että olen/"hän on" sen arvoinen että kannataa odottaa ;)
ystäväni tapaili aina lomilla ja aina kun oli mahdollista naisystäväänsä ja lomia viettivät muutaman päivän yhteistä ja osittein siten että toisen luona kun on lomaa ja sitte toinen toisen luona kun oli lomaa tai vapaita tai tuli ikävä muutenvain lyhyelläkin vapaallajoskus ja kun jäi eläkkeelle ,muuttivan sitte samankatonalle asumaan. Mies lähti sinne naisystävän luo kun sillä oli vielä työvuosia edessä .Hyvin heidän suhde ainakin kesti useita vuosia ,monta sataa kilometria oli matkaa välillä ja elävät ihan onnellisina nyt varmaan loppuelämän yhdessä .
Tälllä hetkellä reissailevat paljon nyt on molemmat nimittäin eläkkeellä ja nauttivat elämästä kuin olisisvat uudelleen nuoria . Kivaa katsella sellaista elämää
Kyllä siis voi onnistua vaikkei heti asukkaan samalla paikkakunnalla molemmat
Kpoti