Ihana hiljainen yö. Katselen jouluasuun koristeltua kotiani ja kuusta. Lapsi nukkuu onnen unta, huomenna saa avata lahjat.Minua ei vaivaa se ettei ole toista aikuista, nautin lapseni seurasta ja meidän joulurauhallisesta kodista.Tosin mulla ei ole takana myrskyistä eroa, meidän suhde kun vaan hiipui pois ja oli ihana vapautuksen tunne kun se päättyi. Joten exään on hyvät välit ja haluaa ja hakee myös lapsen luokseen vaikka matkaa on yli 300km.Heti joulun jälkeen ja tuo pois ennenkun koulu alkaa.Mulla on siis aikaa huilata myös, mikä on tärkeää yh:lle. Mullakun lapsi kasvaa kohti orastavaa murrosikää ei aina ole sitä pelkkää onnen auvoa elämä.Mutta nyt on joulu ja tulee miettineeksi omaa lapsuuttaan ja jouluja joita on takana jo tosi monta koska olen tällanen vanhempi äiti tyyppi, sain ainokaiseni yli 40 vuotiaana.Koira rötköttää tossa sänkyni päällä pää roikkuu sängyn ulkopuolella ja hampaat näkyy on aika hurjan näköinen, mutta rakas ja kitti omilleen.Kyllä meitä on sukulaisiin pyydetty mutta en voisi viettää joulua toisten nurkissa.Haluan että lapselle jää kauniita muistoja lapsuuden jouluista, ne on rakkaita muistoja ainakin mulle ovat olleet.Voi sitten joskus omille lapsilleen kertoa omasta joulun vietostaan lapsena.Ja varmaan jonkun tradition vie lapsuudesta omaan kotiinsa ja jouluihin. Siispä nauttikaa lastenne seurasta ja rauhoittakaa mielenne, missä ikinä joulun vietättekin. Hyvää joulua kaikille yh:ille.
Suo mulle ....
maja rauhaisa...
5706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä uskon että teilläkin on vaikeaa mutta isukilla jonka lapsi asuu toisella puolella suomea pitkän matkan päässä on tää yskin olo ilman lapsen touhaamista tässä liki niin todella ahdistavaa ja kestämätöntä. Jaksamista itselleni, yh:lle ja etäisukeille.
Minkätakia on hankittava lapsi kärsimään, jos ei avioliitossa voi pysyä, vaikka papin edessä on luvattu, että hyvinä ja huonoina päivinä......
On se lapselle raskasta ja miten se vaikuttaa lapsen psyykeen pitemmällä tähtäyksellä?
Jos ei hommaa lasta muuta kuin omaksi huvituksekseen, niin suosittelen koiran hankkimista lapsen asemesta tai kissan.
Mielestäni nykynaiset ovat järkeä ja tunteita vailla, koska 80 prossaa naisista sitä avioeroa hakee.
Mitä pirua sitten menette avioon?
Miksi aloitatte seurustelun alapäästä?
Mikä teitä oikein vaivaa????????
Ei varmaan tollanen kusiaivo mitään mistään ymmärräkkään. Ensinkin en ole koskaan ollut papin edessä enkä kenellekkään luvannut olla ikuisesti yhdessä, en ole ollut avioliitossa en edes kihloissa.Mun lapseni ei kärsi, oletko kade hyvintoimivasta yksinhuoltajuudesta.Lapsi on tasapainoinen, hyvä koulussa .Isä sude vaikkakin asuu etäällä, toimi hyvin.Mulla on hyvä työpaikka, siis: ME OLLAAN ONNELLISIA, VITUTTAAKO SE SUA TÄH? ( mulla on jo koira jos lukemastasi mitään ymmärsit)Sääli, sunkaltaisia kusipäitä ei pitäis olla olemassa.
Parempi olla yksin kuin kaltaisesi kusipään kanssa. Jos asenne on tuollainen, niin minkälaisen kasvatuksen sinä pystyisit antamaan lapselle. Ei avioliitto mitään autuutta takaa. Miehet, jotka papin aamenen jälkeen alkavat elämmään kuin olisivat poikamiehiä ja äidin tilalle on vain tullut vaimo huolehtimaan näiden isojen lasten jokapäiväisestä huollosta. Uskon, että yksinhuoltaja pystyy takaamaan ihan hyvän lapsuuden ja turvatun olon. Omasta kokemuksesta sanon, että vaikka on kuinka hyvä mies, siis muiden ihmisten mielestä, mutta on jatkuvasti jossain muualla kuin kotona, niin mitä iloa hänestä on kenellekään. Kotona olisi tehtävä jotain muutakin kuin vaihtaa puhdas paita.
asioilla, jotka selvästi ylittävät käsityskykysi, jookos? Leiki vaan vielä Ken-ja Barbinukeillasi, niin kaikilla on mukavampaa.